Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Helkan blogi


Helka vastaanottaa blogikirjoituksia kaupunginosayhdistyksiltä ja kaupunkitoiminnan asiantuntijoilta, blogissa julkaistavaksi. Oheisen linkin takaa löydät tarkemmat ohjeet.

Helkan blogi

Pienemmät ja paikallisemmat hankkeet toisivat kaupungin osallistuvan budjetoinnin lähemmäksi helsinkiläisiä

Juuri ennen Joulua keskusteltiin kaupungintalolla ihmisoikeuksista ja vähemmistöistä. Itse olin mukana osallistuvaa budjetointia käsittelevässä paneelissa.

Edistääkö osallistuva budjetointi asukkaiden osallistumista ja tukeeko se yhdenvertaisuuden toteutumista? Osallistuva budjetointi toi helsinkiläiset suoraan mukaan päättämään kaupungin varojen käytöstä. Se koski kuitenkin vain hyvin pientä osaa pääkaupungin taloudesta. Vuosiksi 2018 - 2019 oli 4,4 miljoonaa euroa varattu tähän tarkoitukseen.

Uusia aktivointitapoja kannattaa kokeilla. Näin tehtiin myös osallistuvalla budjetoinnilla. Kaksitoista vuotta täyttäneet helsinkiläiset ehdottivat haluamiaan projekteja, joita sitten muokattiin ja laitettiin äänestykseen. Olivatko projekti- ja äänestysalueina käytetyt seitsemän suurpiiriä kuitenkin liian kookkaita, jotta haluttu paikallisuus olisi toteutunut? Puuttuivatko kaupungin työntekijät joskus liiankin innokkaasti kaupunkilaisten ehdotuksiin? Muuttuivatko ehdotukset liikaa kun ne pakotettiin muiden kanssa yhteen ylisuuriksikin kokonaisuuksiksi?

On syytä muistaa ettei osallistuva budjetointi sinänsä lisää demokratiaa. Kunnallinen päätösvalta on ja sen kuuluukin olla kaupunkilaisten valitsemilla edustajilla, valtuustossa ja muuallakin. Tätä kautta voidaan toteuttaa todella tärkeitä tavoitteita eikä vain suosiota keränneitä projekteja.

Osallistuva budjetointi voi vetää huomiota pois esikaupunkien tarpeista ja syödä myös resursseja. Esimerkiksi meillä Länsi-Helsingissä on väestörakenne nopeasti ja voimakkaasti muuttunut. Osallistuva budjetointi ei ensimmäisellä kierroksellaan kohdistunut meille tärkeään yhteisöllisyyden rakentamiseen. Merkittäviä esikaupunkipanostuksia onkin tehtävä kaupungin omalla budjettirahoituksella.

Osallistuvaa budjetointia tehtiin vain suomeksi. Suunnitelmia ei käännetty ruotsiksi eikä ruotsinkielisiä suomennettu. Muunkielistä aineistoa ei myöskään näkynyt. Maahanmuuttajataustainen väestö oli myös näkymättömissä. Tämä ei tue vähemmistöille tärkeitä projekteja. Pienempien ryhmien ehdotukset ja suunnitelmat jäävät tällaisessa ohjelmassa usein matkan varrelle.

Samalla kun innokkaasti budjetoitiin, pidettiin kaupungin pienavustusvarat niin pieninä, että tämän vuoden asukastoiminnan määrärahat loppuivat jo vuoden alkukuukausina. Ei budjettivarojen siirtäminen pois vapaasta kansalaistoiminnasta kaupungin itsensä virkamiestyönä toteuttamiin projekteihin lisää osallistumista ja osallisuutta.

Osallistuvalle budjetoinnille tulee löytää toimivat muodot ja luonteva rooli. Kokeilemista kannattaa jatkaa, mutta uudistuksia tehden. Ehkä tässä olisi muutama tarkastelun arvoinen asia:
1. Johtaako nyt kokeiltu äänestysmenettely siihen, ettei erilaisille ihmisryhmille tärkeitä projekteja päästä toteuttamaan? Voisiko äänestämisen ja edustavasti kootun raadin yhdistelmä auttaa?
2. Voidaanko suurpiirien sijaan luoda pienempiä yhtenäisiä äänestysalueita ja siten tuoda projekteja lähemmäksi asukkaita?
3. Voisiko yksittäisten projektien enimmäiskokoa rajata ja jättää todella suuret projektit kaupungin normaalin budjetoinnin piiriin, minne ne kuuluvatkin?
4. Olisiko määriteltävä selkeästi minkälaiset projektit kuuluvat kaupungin normaaliin kehittämistoimintaan ja mitkä taas sopivat osallistuvaan budjetointiin?

Stadiluotsien kiitettävällä aktiivisuudella nostatettiin kyllä mielenkiintoa osallistuvan budjetoinnin eri vaiheissa eikä tämä ollut mitenkään merkityksetöntä. Voimme kuitenkin kysyä eikö parempi tapa käyttää tätä merkittävää voimavaraa olisi lähettää luotsit entistä enemmän kentälle asukkaiden vapaaehtoistoimintaa tukemaan.

Osallistuva budjetointi ei saa merkitä omaehtoisen asukastoiminnan tuen vähentämistä. Päinvastoin, sen synnyttämä aktiivisuus edellyttää tuen lisäämistä. Tähän tukeen kuuluvat sekä avustukset että asukastilat, ja kaupungin henkilöstön tuki. Kaupunginosayhdistykset voisivat tässä antaa suuremman panoksen, mutta se edellyttäisi enemmän aktiivisuutta myös niiden taholta.

Kaupungin tulee kantaa vastuu siitä, että osallistuva budjetointi tavoittaa tasavertaisesti molempia kansalliskieliämme: suomea ja ruotsia puhuvat kaupunkilaiset ja mahdollisimman hyvin myös muita kieliryhmiä. Tämän rahoittaminen on välttämätön hallinnollinen menoerä. Ajatuksella suunniteltuna, toteutettuna ja muotoiltuna, voi osallistuva budjetointi vaikuttaa myönteisesti helsinkiläisten osallisuuteen ja osallistumiseen.

Jan Furstenborg

Kirjoittaja on Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja ja Helkan hallituksen jäsen läntisistä kaupunginosayhdistyksistä

(Kuva: Kaupunginosatapahtuma Pitäjänmäestä, Jan Furstenborg)
Pitajanmakipaiva j furstenborg

 

Terveisiä Helsingin kansallisesta kaupunkipuistosta!

Vuorikadun korkeimmalla kohdalla Helsinki Think Companyn tiloissa istui tammikuussa 2015 ison pöydän ääressä keskustelemassa joukko silmin nähden hyvin innostuneita helsinkiläisiä. Mistä oli kysymys?

Lue lisää...

FAIR SATURDAY - päivä täynnä kulttuuria ja maailmanparantamista 

Fair Saturday on kansainvälinen kulttuurin ja hyväntekemisen juhlapäivä, jota juhlitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Helsingissä, marraskuun viimeisenä lauantaina 30.11. Kulttuuritekijöitä yhteen kokoavan festivaalin tavoitteena on saada koko kaupunki kuhisemaan ihmisiä ja kulttuuritapahtumia päivän ajaksi.

Stadia omimassa

Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa paperilla kaikki näyttää hyvältä. Omaehtoiseen toimintaan kannustetaan ja kaupunkiaktivismia tuetaan. Kun se lukee hallintosäännössä, se velvoittaa viranhaltijoita. Osallistuva budjetointi antaa kaupunkilaisten ideoille tilaa ja rahaa. Stadiluotsit välittävät kentän ääntä ja auttavat opastavat byrokratian porteille. Helsinki paistattelee osallistumisen eturintamassa.

Some jyrää - mikä on verkkosivujen rooli kaupunginosaviestinnässä?

Facebook, Instagram ja muut sosiaalisen median kanavat ovat löytäneet paikkansa yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen viestinnästä. Ja hyvä niin - somella on kiistattomat valttinsa. Helppokäyttöisyyden ansiosta julkaisukynnys on matala ja somessa viestit leviävät tehokkaasti.