Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Uutiset / Helkan uutiset

hki allas tapahtuma webHelsingin kaupungin uusi osallisuusmalli hyväksyttiin kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 13.11.2017! Osallisuuden ja vuorovaikutuksen periaatteet ja niiden osatekijöihin pohjaava mallin toimeenpano toteutetaan vuosien 2018-2021 aikana. Osallisuusmallia valmisteltiin yhteistyössä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Tutustu esitykseen kokonaisuudessaa oheisen linkin kautta:

Nyt hyväksytty esitys määrittelee osallistumisen mallin, osallistuvan budjetoinnin, asukas- ja käyttäjäraadit sekä verkko-osallistumisen. Osallistuvaan budjetointiin varataan määräraha käytettäväksi alueellisesti tai koko kaupunkia koskeviin hankkeisiin.

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen kokonaisuuteen sisällytetään mm. alueellinen osallisuus sekä yhteensä seitsemän stadiluotsia, jotka seitsemän Helsingin suuralueen vastuuhenkilöinä auttavat asukkaita aloitteiden ja kehittämisehdotusten edistämisessä. Kolme yritysluotsia toimii yritystoiminnan edistäjinä.

Esityksessä todetaan: "Nyt esitetyn alueellisen osallistumisen mallin kautta lisätään osallistavan suunnittelun käyttöä sekä kuntalaisten, yhteisöjen ja valmistelusta vastaavien viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien välistä vuoropuhelua. Mallissa luodaan kaupunginosiin alueelliset yhteistyö- ja viestintärakenteet ja resurssit edistämään kaupunkilaisten ja kaupungissa toimivien yhteisöjen keskinäistä vuoropuhelua, yhteistoimintaa sekä alueellisten kehittämistoimien yhteensovittamista."

Myös kaupungin vapaaehtoistoimintaa kehitetään siten, että kaupungin 9 vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria ja 60 osa-aikaista ohjaajaa ja vastuuhenkilöä siirtyvät yhden toimialan - kulttuuri- ja vapaa-ajan - alle. Lisäksi osallisuutta edistetään avaamalla kaupungin julkisia palvelutiloja asukas- ja yhteisötoiminnalle entistä laajemmin.

Kaupunginhallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen esitykseen myös kaksi lisäehdotusta:
"Osallisuusmalli arvioidaan valtuustokauden aikana sekä avoimissa asukastilaisuuksissa että kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus kehottaa toimialalautakuntia samassa yhteydessä osaltaan raportoimaan osallisuuden toteutumisesta. Arvioinnin yhteydessä kaupunginhallitus päättää tarvittavista toimista osallisuusmallin jatkokehittämiseksi ja laajentamiseksi." ja
"Osallisuusmallin alaikärajaa muutetaan siten, että ehdotuksien tekemiseen ja niistä äänestämiseen on mahdollisuus 12 vuotta täyttäneillä."

Osallisuusmallin kehittämisen tueksi pormestarin on tarkoitus perustaa osallisuuden neuvottelukunta. Osallisuuden neuvottelukuntaan kutsutaan kansalaisyhteiskunnan, yritysten sekä korkeakoulujen edustajia. Tämän lisäksi kansliapäällikön on tarkoitus nimetä kaupunkiorganisaation sisäisen osallisuuden ja vuorovaikutuksen ohjausryhmä, jossa on kaupunginkanslian ja toimialojen edustus.

Osallisuuden arviointiin laaditaan sekä kaupunkitasoiset että toimialakohtaiset mittarit, joita seurataan vuosittain ja strategiakausittain. Mittareissa tulee mitata sekä kuntalaisten kokemusta demokratian toiminnasta että osallisuusprosessien toimivuutta.

Lisätietoja:

Johanna Seppälä, vuorovaikutuspäällikkö, p. 09 310 79780
johanna.m.seppala(a)hel.fi

Titta Reunanen, asukasyhteistyöpäällikkö, p. 09 310 23437
titta.reunanen(a)hel.fi

Olli Lahtinen, erityissuunnittelija, p. 09 310 36055
olli.lahtinen(a)hel.fi

Vuosaaren Aurinkolahti kuva Pekka Huhtela
Vuosaari julistettiin 11.8. kansallisen kaupunginosakilpailun 2017 voittajaksi! Palkinnon myönsi Suomen Kotiseutuliitto vuosittaisessa maanlaajuisessa kilpailussaan, johon osallistui tänä vuonna ennätyksellisen paljon, yli 90 kaupunginosaa. Palkitsemisperusteluissaan liitto korosti eritoten Vuosaaren asukasaktiivisuutta ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Helka ry onnittelee Vuosaarta ja Vuosaari-Seuraa huomionosoituksesta!
(jutun kuvituskuva: Pekka Huhtela)

Vuosaari-Seura itse perusteli kilpailuraadille kaupunginosansa vahvuuksia seuraavilla argumenteilla.

1: Ainutlaatuisen monipuolinen

Vuosaari on kuin Suomi pienoiskoossa – nopeasti kehittyvä kaupunginosa, jossa on asukkaita keskikokoisen kaupungin verran (37.000). Täältä löytyy kaikki: harrastukset, koulut, palvelut, kulttuuria, työpaikkoja, matkailuvaltteja ja jopa Suomen modernein satama.

Suurimpia ylpeydenaiheita on kuitenkin luonto: Vuosaari on yhä Helsingin vihrein ja merellisin kaupunginosa. Asuitpa missä päin Vuosaarta tahansa, olet vain parin minuutin kävelymatkan päässä Uutelasta, Kallahdenniemeltä, Mustavuoresta tai muista viheralueista.

Vuosaarella on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Se on tarkkaan seurattu urbaani pilotti, joka on aina kohdannut ensimmäisten joukossa uusia kaupungistumisen haasteita. Meillä on myös 50 vuoden kokemus siitä, kuinka haasteet ratkaistaan! Paraikaa ponnistellaan sen hyväksi, että olisimme kannustava esimerkki niin monikulttuurisuuden, lähiörakentamisen kuin vaikkapa sote-palveluiden uudistamisen suhteen.

2: Talkoohenkeä ja kotiseututyötä

Vasta vuonna 1966 Helsinkiin liittynyt Vuosaari on ollut kautta aikain tunnettu aloitteellisuudestaan ja talkoohengestään. Mittakaava on vuosien myötä moninkertaistunut, mutta Vuosaari on yhä kuin pieni kylä, jossa asukkailla on tiiviit verkostot. Harrastajia, vapaaehtoisia ja vastuunkantajia löytyy kaikille elämänaloille. Monikulttuurisuus on itsestään selvä osa Vuosaaren yhteisöllisyyttä.

3: Vuosaari on positiivisessa nosteessa

Viime vuosien trendinä on ollut Vuosaaren julkisuuskuvan suoranainen mullistuminen. Kotiseudustamme on kuoriutunut oikea ”idän ihme” ja myös muu maailma on sen huomannut. Media on bongannut Vuosaaren uudessa innostavassa valossa, mikä on houkuttanut myös suurta yleisöä päivittämään mielikuviaan. Visit Vuosaari -hankkeen myötä sitä kehitetään myös elämys- ja turismikohteena.

Suuri ilonaihe on se, että asukkaiden Vuosaari-identiteetti on vahvistunut entisestään. Niin pitkän linjan vuosaarelaiset kuin uudet tulijat haluavat olla mukana luomassa Vuosaari-ilmiötä. Vuosaari-henki kantaa yhdessä eteenpäin!

Kotiseutuliiton tiedote valinnasta oheisesta linkistä.

Mainittakoon vielä erikseen, että Vuosaari-seura julkaisi Helsingin ensimmäiset kotikaupunkipolut jo vuonna 2006 ja on täydentänyt niitä sen jälkeen aktiivisesti.
Oheisena linkki, jonka kautta löytyvät kaikki Vuosaaren kotikaupunkipolkureitit kohdekuvauksineen (tekstit ja valokuvat):
http://vuosaari.fi/tietoa-kaupunginosasta/kotikaupunkipolut

Lisätiedot Vuosaari-Seurasta:
Puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes, puh. 050 5898 790, sähköposti: hksiimes[at]gmail.com
Valokuvat median käyttöön: www.vuosaari.fi/medialle      
Tietoa Vuosaaresta: www.vuosaari.fi
Vuosaari-Seura: www.vuosaari.fi/seura  

Osall mallin kehitt paiv 9 2016

Kauan odotetun Helsingin uuden osallisuusmallin konkretisoituminen etenee! Maanantaina, 6.11. kaupunginhallitus käsittelee asiaa 1. kerran. Esityslistalla on osallisuusmallin rahoitus ja osa käytännön ratkaisuista, mm. "stadiluotsit", joita olisi seitsemän, yksi jokaiseen suurpiiriin (sekä "yritysluotsit" joita olisi kolme). Tutustu koko päätösesitykseen oheisen linkin kautta.
(Kuva osallisuusmallin kehittämispäiviltä, syksyltä 2016, kaupungintalon juhlasalista).

Joitakin kaupunginosatoiminnan kannalta mielenkiintoisia poimintoja päätösesityksestä:

"Mallissa luodaan kaupunginosiin alueelliset yhteistyö- ja viestintärakenteet ja resurssit edistämään kaupunkilaisten ja kaupungissa toimivien yhteisöjen keskinäistä vuoropuhelua, yhteistoimintaa sekä alueellisten kehittämistoimien yhteensovittamista."

"Osallistuva budjetointi avaa kanavan koko kaupunkiyhteisölle priorisoida julkisen ympäristön investointeja paikallistasolla. Stadiluotsien aluekohtaisessa työnkuvassa korostuu eri toimintojen ja asukasaloitteiden koordinaatio ja tukeminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, heikompien ryhmien aktivoiminen sekä yhteistyöverkostojen rakentaminen ja viestintä. Yritysluotsien työn tavoitteena puolestaan on elinkeinojen edellytysten vahvistaminen. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa stadiluotsit, yritysluotsit sekä toimialoilla ja niiden palvelukokonaisuuksissa työskentelevät paikallistason toimijat toimivat tiiviissä asukas- ja yhteisöyhteistyössä toimenpiteiden ja resurssien yhteen sovittamiseksi. Tavoitteena on edistää toimivuutta, viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta ja turvallisuutta paikalliset lähtökohdat ja voimavarat huomioiden."

"Osallisuuden arviointiin laaditaan sekä kaupunkitasoiset että toimialakohtaiset mittarit, joita seurataan vuosittain ja strategiakausittain. Mittareissa tulee mitata sekä kuntalaisten kokemusta demokratian toiminnasta että osallisuusprosessien toimivuutta."

"Osallisuusmallin kehittämisen tueksi pormestarin on tarkoitus perustaa osallisuuden neuvottelukunta. Osallisuuden neuvottelukuntaan kutsutaan kansalaisyhteiskunnan, yritysten sekä korkeakoulujen edustajia. Tämän lisäksi kansliapäällikön on tarkoitus nimetä kaupunkiorganisaation sisäisen osallisuuden ja vuorovaikutuksen ohjausryhmä, jossa on kaupunginkanslian ja toimialojen edustus."

Lue tarkemmin, mm. osallisuusmallin rahoituksesta, esityslistan esityksestä yllä olevan linkin kautta.

Päivitä tietojasi tai opi uutta käytännönläheisessä yhdistystalouden peruskoulutuksessa syyskuussa (2 + 3 iltaa). Koulutus koostuu kahdesta eri osiosta jotka voi suorittaa erikseen:
- A Yhdistystalouden perusteet: ma 4.9. ja to 7.9. klo 17-20
- B Yhdistys työnantajana: ma 11.9., ke 13.9. ja ti 19.9. klo 17-20
Paikka: Fredrikinkatu 33 A (Vision koulutustila) 

Osa A: Yhdistystalouden perusteet
·         Yhdistyksen taloudenhoitoa koskevat säädökset ja käytännön tehtävät
·         Kirjanpidon perusteet
·         Ilmainen kirjanpito-ohjelma
·         Tilikartta
·         Talousarvio
·         Tilinpäätös
Kouluttaja: KTM Aki Pennanen 

Osa B: Yhdistys työnantajana
·         Työsuhde, normihierarkia ja työehtosopimukset
·         Työsopimuksen muoto, kesto ja sisältö
·         Työaikalain ja vuosilomalain keskeiset kohdat
·         Työsopimuksen muuttaminen ja päättäminen, työtodistus
·         Palkanmaksu ja palkkalaskelma
·         Ennakonpidätykset, työeläkemaksut, vakuutukset yms.
·         Matkakulukorvaukset ja päivärahat
·         Viranomaisilmoitukset
Kouluttajat: OTK, VT Emilia Pennanen ja KTM Aki Pennanen. 

Osallistumismaksut - molemmat osiot: 80€ (Erikseen osallistuttaessa A-osa 40€, B-osa 60€).

Ilmoittautuminen ke 30.8. mennessä (osio A tai A+B), pelkkä B-osio: ke 6.9. mennessä. Jos samasta yhdistyksestä osallistuu useampi, voi ilmoittautua samalla lomakkeella, jos maksu tapahtuu yhdellä laskulla. Ilmoittautumiset ja lisätietoa oheisen linkkisivun kautta https://ssl.eventilla.com/yhdistystalous2017 Ilmoittautumisaikojen päätyttyä voi kysellä vapaita paikkoja p. 044-727 3240, visio@visili.fi

kaivari 2016
Mitkä alueet tai paikat tulisi liittää osaksi Helsingin kansallista kaupunkipuistoa? Kaupunki kerää näkemyksiä kaikille avoimessa nettikyselyssä su 17.12.2017 asti! Kysely löytyy osoitteesta https://app.maptionnaire.com/fi/3173.

Varaa hetki aikaa ja kerro, missä sijaitsevat sinun mielestäsi Helsingin virkistävimmät, kauneimmat ja parhaiten helsinkiläisyyttä ilmentävät paikat. Millaisia tarinoita paikat voisivat kertoa nykyisille ja tuleville asukkaille sekä vierailijoille? Vastaa nettikyselyyn 17.12. mennessä ja vaikuta! Nettikysely on osa Helsingin kaupungin selvitystyötä, jossa kartoitetaan kansallisen kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksia Helsinkiin. Kyselyssä voi myös merkitä kartalle kehittämisen arvoisia kulkureittejä ja paikkoja joissa on potentiaalia. Näkemyksiä kaivataan niin luonto- kuin kulttuuriympäristöistä kaupungissa.

Helsingin kaupunki pilotoi uutta osallisuus- ja vuorovaikutusmalliaan osana käynnistynyttä Kansallinen kaupunkipuisto -selvitystä. Verkkokyselyn lisäksi työ on alkanut sidosryhmätyöpajojen muodossa, ja osallisuusmuotoja kehitetään hankkeen edetessä.

Verkkokyselyn vastaukset julkaistaan kyselyn päätyttyä avoimena datana Helsinki region infoshare -sivustolla. Näin kuka tahansa kiinnostunut voi tehdä aineistosta omia analyysejä ja johtopäätöksiä. Aineistoa voi hyödyntää vapaasti myös muissa hankkeissa ja tutkimuksissa.

Kansalliset kaupunkipuistot ilmentävät kaupungin tahtoa niistä arvokkaista paikoista, joita halutaan säilyttää ja kehittää tuleville sukupolville samalla, kun kaupunkia rakennetaan ja uudistetaan. Kansallisen kaupunkipuiston statusta voi hakea vain Helsinki itse. Päätös hakuprosessin mahdollisesta aloittamisesta tehdään vasta, kun tarvittavat selvitykset ovat valmistuneet. Suomessa kansallinen kaupunkipuisto -status on aiemmin myönnetty kahdeksalle kaupungille: Forssa, Hanko, Heinola, Hämeenlinna, Kotka, Pori, Porvoo ja Turku.

Lisätietoja:

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
 
Jussi Luomanen, maisemasuunnittelupäällikkö
jussi.luomanen[at]hel.fi tai puh. 09 310 38626
 
Raisa Kiljunen-Siirola, maisema-arkkitehti
raisa.kiljunen[at]hel.fi tai puh. 09 310 37209

kaupunkitapahtuma kuvitusKaupunkitapahtuman tuottaminen -koulutus järjestetään kahtena marraskuisena lauantaina, 11.11. ja 18.11. (klo 10-15). Koulutus toteutetaan yhteistyössä Helsingin työväenopiston ja Helka ry:n kanssa. Kouluttaja toimii Anna Suonsyrjä. Koulutukseen ilmoittautuminen alkaa 14.08.2017, klo 11.00Huomaa, että koulutus on erittäin kysytty ja avoin kaikille, joten kannattaa ilmoittautua ajoissa! Mukaan mahtuu korkeintaan 14 henkilöä. Ilmoittautuminen tapahtuu työväenopiston Ilmonetin kautta, linkistä https://ilmonet.fi/#!code=H173495. Kurssin numerokoodi on H173495. Osallistumismaksu on 17,00 €. Koulutuspaikkana on Vuosaaren Vuotalon musiikkiluokka (os. Mosaiikkitori 2). Paikalle pääsee kätevästi esimerkiksi metrolla.

Koulutuksen kuvaus:

Käydään läpi kaupunkitapahtuman tuottamisen eri osa-alueita ja sitä, miten rakentaa oma tapahtuma. Keskustellaan kaupunkitilasta ja mietitään, kuinka siirtyä tapahtumaideoista toteutukseen. Tapahtuman tuottamista lähestytään paikallisesta näkökulmasta: ideoidaan uusia tapahtumia kaupunginosiin, naapurustoihin tai paikallisiin yhteisöihin. Käydään läpi jokaiselle tapahtumatuotannolle oleellisia asioita, mutta keskitytään etenkin kaupunkitapahtumien erityislaatuisuuteen.

Käsiteltäviin asioihin kuuluvat muun muassa tapahtuman ideointi, tekijätiimin muodostaminen ja sitouttaminen, markkinointi ja viestintä, tapahtuman rahoittaminen ja yhteistyökumppanuudet, lupa-asiat ja turvallisuus sekä oman työn hallinta. Tehdään paljon yhteisiä harjoitteita ja luodaan uusia tapahtumaideoita. Pyritään kyseenalaistamaan vanhat tavat ja löytämään uutta inspiraatiota. Kurssin tavoitteena on saada vinkkejä ja kerätä muistilistaa tärkeimmistä tapahtuman tekemiseen liittyvistä asioista.

Helkan pj palaveri 2017 V Kinnunen
(kuva: Vesa Kinnunen) 

Helkan jäsenyhdistysten jokasyksyinen puheenjohtajapalaveri järjestettiin torstaina 21.9. uudessa Maunula-talossa. Noin 35 osallistujaa pääsi aluksi ihastelemaan uudentyyppisen, monen toimialan ja asukkaiden yhteisen talon tiloja nuorisotoimen Antti Sarpon vetämällä kierroksella. Maunula-taloa hallinnoivat yhdessä nuorisotoimi, työväenopisto ja kirjasto. Talon toimintaa suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa. Ideoita kerätään ja jalostetaan toimintaehdotuksiksi vuosittain osallistuvassa budjetoinnissa, jossa asukkaat ovat ensimmäistä kertaa Helsingissä mukana suunnittelemassa kolmen viraston yhteistä palvelutarjontaa. Lisää Maunula-talosta oheisen linkin kautta.

Kierroksen jälkeen siirryttiin kahvittelun ja alustuksen pariin Metsäpurosaliin. Alustajana kuultiin Helsingin kaupunginkanslian erityissuunnittelija Olli Lahtista, joka esitti ajankohtaiskatsauksen kaupungin uuden osallisuusmallin meneillään olevaan vaiheeseen. Lahtinen oli poiminut esitykseensä otteita myös uuden valtuustostrategian luonnoksesta kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamisasioihin liittyen. Ilta jatkui alustajan kanssa keskustellen. Tutustu Olli Lahtisen esitykseen oheisen linkin kautta. Lahtinen kertoi myös alustavasti ”Stadiluotsi” –konseptista. Stadiluotsit toimisivat mm. alueellisen osallistumisen koordinoijina Helsingissä. Alustavasti on puhuttu noin seitsemästä luotsista, joille tulee vielä neuvotella rahoitus kaupungin ensi vuoden budjettiin. Myös osallistuvasta budjetoinnnista on keskusteltu. Valtuutettujen päätettäväksi jää, ratkeavatko nämä asiat jo tulevan syksyn budjettineuvotteluissa. Kaupunkilaiset jäävät kiinnostuneena odottelemaan päätöksiä. Joka tapauksessa Helsingin neljän uuden toimialan puitteissa työ osallisuuden ja vuorovaikutuksen kehittämiseksi etenee.

Uudesta osallisuusmallista päätetään tarkemmin vasta sen jälkeen kun Helsingin kaupungin strategiasta saadaan valtuuston päätös (todennäköisesti valtuuston kokouksessa 27.9.). Oheisessa linkissä kaupungin sivuilla kerrotaan tarkemmin uudesta osallisuus- ja vuorovaikutusmallista sekä suunnitteluprosessin taustoista.
Tämän linkin kautta löytyvässä ryhmässä puolestaan käydään facebook-keskustelua kaupungin uusiutuvasta osallisuusmallista – seuraa keskustelua tai liity itsekin mukaan!

Loppuilta Maunula-talolla vietettiin pohtimalla tärkeimpiä terveisiä Helkan ja pormestari Jan Vapaavuoren tulevaan lokakuiseen tapaamiseen. Kaupunginosayhdistykset voivat lähettää terveisiä Helkan hallitukselle aiheeseen liittyen vielä 29.9. mennessä sp-osoitteella helka[at]helka.net

Helkan pj palaveri 2017 N Lipsanen
(kuva: Niko Lipsanen)
Kuvassa Antti Sarpo vauhdikkaasti kertomassa uudesta Maunula-talosta ja sen toiminnasta Helkan jäsenaktiiveille.

Helka Maunulassa a 21 9 2017
(kuva: Pirjo Tulikukka)
Kuvassa näkymä uuden Maunula-talon kirjastoon.

Tietoa kaupunginosayhdistyksen (kotiseutuyhdistyksen) mallisäännöistä ja sääntöjen päivittämisen tarpeesta löytyy Suomen Kotiseutuliiton sivuilta linkistä:
http://www.kotiseutuliitto.fi/tietopankki/jarjestoosaaminen/kotiseutuyhdistyksen-perustaminen
Linkkisivulle on koottu useita mallisääntöjä eri tilanteisiin. Malleja voi soveltaa kaupunginosayhdistysten tarpeisiin korvaamalla tietyt termit omaan tilanteeseen paremmin soveltuvilla. Sivulla annetaan myös konkreettisia neuvoja siihen, miten sääntöjen uusiminen kätevimmin tehdään (sekä PRH:n veloituksista).

Selkeät ohjeet yhdistyksen velvoitteista jäsenrekisterin pitämiseen ja lain edellyttämän rekisteriselosteen laatimiseen löytyy myös Kotiseutuliiton sivuilta, oheisen linkin alta: http://www.kotiseutuliitto.fi/tietopankki/jarjestoosaaminen/jasenrekisteri-rekisteriseloste

 

Syyskaudella 2017 on tarjolla mielenkiintoinen ja ajankohtainen vertaisvalmennus helsinkiläisille asukasaktivismin muutosagenteiksi haluaville. Valmennus kestää kaksi viikonloppua ja 4-5 arki-iltaa. Ensimmäistä viikonloppua lukuunottamatta koulutusajankohdat sovitaan osallistujien kesken. Ensimmäinen tapaamiskerta on la-su 16.-17.9. Kalliolan opistolla (Sturenkatu 11). Tarkoitus on jatkossa kokoontua eri paikoissa ja tutustua samalla eri asukastoimijoihin ja -tiloihin.

Koulutukseen ilmoittaudutaan täyttämällä lomake, osoitteessa: http://www.ooosuuskunta.fi/events/helsingin-valmennus-syksy-2017/
Valmennus on ilmainen
, mutta mukaan pääsemiseksi pyydetään kirjoittamaan (ilmoittautumislomakkeen lisäksi) lyhyt hakemus, jossa osallistuja esittelee itsensä sekä kertoo tavoitteistaan ja toiveistaan valmennuksesta. Lähetä hakemus sähköpostitse osoitteella: pauliina.jalonen[at]otavanopisto.fi. Ota myös huomioon, että ryhmään mahtuu enintään 15 henkilöä ja toimi nopeasti, jos haluat päästä mukaan (henkilöt otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä). Ilmoittautuminen päättyy pe 8.9.2017. Valmennus on tarkoitettu vain helsinkiläisille.

Asukasaktivismin muutosagenteille suunnattu valmennus suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Teemoja voivat olla mm. uudet tavat organisoitua, kaupunkiympäristössä toimimisen rajaehtojen pohdintaa mutta myös ajankohtaista koulutusta viestinnästä ja rahoituksesta. Valmennukseen osallistuvien on mahdollista työstää omia projekteja ja saada palautetta niihin sekä samalla sparrata muiden ideoita eteenpäin. Tavoitteena on aktiivisen kansalaisuuden kehittäminen asukaslähtöisesti.

Listätietoja:
Pauliina Jalonen, verkostokoordinaattori
Otavan Opiston Osuuskunta
p. 045 8732828
sp: pauliina.jalonen[at]otavanopisto.fi

luontoretket 2017
Helsingin ympäristöpalvelut järjestää kaupunkilaisille opastettuja luontoretkiä. Opastukset ovat suomenkielisiä, mutta osalla retkistä on myös ruotsinkielinen opastus. Retket ovat pääasiassa maksuttomia, mutta lauttamatkoista peritään maksu. Retkille voi osallistua kuka tahansa. Retkille osallistuminen ei edellytä huippukuntoa, tavallinen kunto riittää hyvin. Ota retkelle mukaan:
- säänmukainen vaatetus
- kumisaappaat silloin, kun liikutaan muuallakin kuin kaduilla ja kävelyteillä
- evästä oman harkintasi mukaan (vain merkityillä retkillä pidetään evästauko)
- kiikarit linturetkille ja vaelluksille
Kun käytät julkisia kulkuneuvoja, kannattaa varmistaa reitit ja aikataulut HSL:n reittioppaasta tai puh. 0100 111.

KESÄKAUDEN 2017 LUONTORETKET:

Kaunissaari, ulkosaariston ihme su 2.7. klo 13–16      
          

Kaunissaari sijaitsee noin 22 km Helsingistä itään Sipoon ulkosaaristossa. Harvalukuinen idänuunilintu viihtyy saaren kuusikoissa. Ranta-alpi kukoistaa rantojen kosteissa painanteissa ja rantakallioilla kasvaa rupijäkälää. Vapaa pääsy. Yhteysvene lähtee Vuosaaresta Kalkkihiekantien laivalaiturilta klo 12 ja paluuvene klo 17.

Harju ja runo; Tahvonlahti to 6.7. klo 18–20                            
Tahvonlahden rehevä rantametsä ja Stansvikin kartanon valtaisat tammet muodostavat hienon lehtokokonaisuuden. Jääkauden synnyttämällä Tahvonlahdenniemellä kasvaa kilpikaarnaisia mäntyjä. Tässä on oiva näyttämö Eino Leinon säkeille. Retken lähtöpaikka: Tahvonlahden koulun edestä, Gunillantie 12. Vapaa pääsy.

Harakan saaren kasviaarteet ti 11.7. klo 18–20                      
Harakan saaren kedot ovat kasvirikkauden helmiä. Siellä on muun muassa venäläisten sotilaiden mukana kulkeutunut kenttätyräkki, kyläkarhiainen ja idänkattara. Suurharvinaisuus kenttäorakko kukkii heinäkuussa. Vapaa pääsy. Yhteysvene lähtee Kaivopuiston Ullanlinnan laiturista, Café Ursulan vierestä (Ehrenströmintie 3), menopaluulippu aik. 5 €, lapset ja eläkeläiset, 2 €.                               
Skatanniemenkärjen rantakäärmeet to 20.7. klo 18–20     
Helsingin itäsaaristoon pääsee myös jalan. Skatanniemellä rantakallioilta aukeavat upeat merinäkymät.  Merenrantakasvien seassa voi hyvällä onnella nähdä vaikka rantakäärmeen. Retken lähtöpaikka: Uutelan Skatan tilan edusta. Vapaa pääsy.

Pornaistenniemen lehdon elämää la 29.7. klo 13–15         
Pornaistenniemen tervalepät varjostavat haisusientä. Lampareella köhisee luhtakana. Rysäkalastajien vajat kertovat menneiden vuosikymmenten kalastuskulttuurista. Retken lähtöpaikka: Jokisuuntien parkkipaikka. Esteetön retki. Vapaa pääsy.

Koko perheen meribiologiaretki Harakan saarelle su 30.7. klo 12–15      
Ahdinparran ja rakkolevän keskellä elää leväsiiroja ja leväkatkoja. Harakan akvaariotalossa uiskentelevat kampela ja kolmipiikki. Merenrannalle on ajautunut sinisimpukan kuoria. Rantakierroksella lapset pääsevät haavimaan vesiötököitä. Vapaa pääsy. Yhteysvene lähtee Kaivopuiston Ullanlinnan laiturista, Café Ursulan vierestä (Ehrenströmintie 3), menopaluulippu aik. 5 €, lapset ja eläkeläiset 2 €.      
                           
Täydenkuun rupikonnat Harakan saarella la 5.8. klo 22–24                           
Pimeän tultua rupikonnat köntystävät esiin piiloistaan etsimään ravinnoksi pieniä selkärangattomia eläimiä. Omat taskulamput mukaan. Katselemme taskulamppujen valossa näitä verkkaisia saalistajia.  Vapaa pääsy. Yhteysvene lähtee Kaivopuiston Ullanlinnan laiturista, Café Ursulan vierestä (Ehrenströmintie 3), menopaluulippu aik. 5 €, lapset ja eläkeläiset 2 €.                       

Vuosaaren huippu su 13.8. klo 13–15            
Kertut ja lepinkäiset tankkaavat muuttoenergiaa rikkaruohoston hyönteisillä. Kalasääski saalistaa Porvarinlahden yllä. Löydämmekö vaeltajaperhosia? Retken lähtöpaikka: Niinisaarentien ja Porslahdentien risteys. Vapaa pääsy.

Harakan saaren loppukesän kukat ja vaeltajaperhoset su 3.9.2017 klo 13-15
Harakan saarella on syyskesällä hyvä mahdollisuus nähdä komeita vaellusperhosia, kuten amiraaleja ja ohdakeperhosia, jos retkipäiväksi sattuu aurinkoinen sää. Etelästä ovat tulleet myös kukilla pörräävät gammayökköset ja suuret kaaliperhoset. Pietaryrtit ja ohdakkeet ovat perhosten suosiossa, samoin myös kukkakärpästen ja kimalaisten, joita Harakassa näkee varmasti. Vapaa pääsy. Yhteysvene lähtee Kaivopuiston Ullanlinnan laiturista, Café Ursulan vierestä (Ehrenströmintie 3), menopaluulippu aik. 5 €, lapset ja eläkeläiset 2 €.

Malminkartanon omenat ja luutnantin talo ti 5.9.2017 klo 18-20
Helsingissä on vähän tunnettuja pieniä kultuuriluontoaarteita. Eräs niistä on Malminkartanon vanhan omenatarhan ja luutnantintalon pihapiiri. Syksy on hyvä aika tälle retkelle! Retken lähtöpaikka: Malminkartanon aseman itäpuolen eteläpääty. Vapaa pääsy.

Retket järjestää Helsingin ympäristöpalvelut yhteistyössä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n kanssa. Retkille on vapaa pääsy.    www.hel.fi/helsinginluontoon > luontoretket