Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Rakennukset kertovat -nettiversio

Helkan Rakennukset kertovat -projekti ja julkaisu

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka käynnisti "Rakennukset kertovat" -projektin vuoden 2004 lopulla. Projektin tarkoituksena on ollut tuottaa tyylihistoriallista ja kaupunkikuvaa esittelevät yleistajuista tietoa kansalaisten käyttöön. Aineiston avulla välitetään tietoa ja lisätään ymmärrystä rakennetusta ympäristöstä yhteisen kulttuuriympäristömme elintärkeänä osana. Aineiston kokoamisesta, toimitustyöstä ja kuvituksesta (ellei toisin mainita) ovat vastanneet arkkitehdit Piritta Hannula ja Marja Salonen. Koottu aineisto on julkaistu vuonna 2007 painettuna opaskirjasena sekä pdf-muodossa. (Ks. tarkemmat tiedot projektista ja julkaisusta sekä linkki pdf-versioon kohdasta Rakennukset kertovat)

Oheisena Rakennukset kertovat -julkaisun (v. 2008) selailtava nettiversio. Nettiversion aineistosta on koonnut Päivi Savolainen Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:stä.

Rakennukset kertovat - perustietoa asukkaille

Oheinen nettiversio noudattelee painetun julkaisun tekstiä ja sisältää suurimman osan julkaisun kuvituksesta. Oppaassa kerrotaan pelkistetysti arkkitehtuurin tyylikausista esimerkkeinä Helsingin eri kaupunginosista valitut 10 kohderakennusta. Tyylikaudet on nettiversiossa numeroitu yhdestä kymmeneen. Kunkin tyylikauden koko teksti avautuu näkyviin klikkaamalla ensin otsikkoa ja sen jälkeen johdannon alla näkyvää Lue lisää -linkkiä. 

Rakennukset kertovat - sisällysluettelo:

1. Empire - pohjolan valkea kaupunki syntyy 1810-1840...1870
2. Kertaustyylit - kaupunkipalatsien ja huviloiden aika 1840...1879-1895
3. Art nouveau, jugend ja kansallisromantiikka - Kansallishenkeä ja uutta taidetta 1895 - 1920
4. 1920-luvun klassismi - paluu pelkistykseen ja symmetriaan
5. Funktionalismi - kansainvälinen tyyli ja töölöläinen sovellus 1930-luku
6. Jälleenrakentaminen, romantiika ja rationalalismi 1940- ja 50-luvut
7. Teollinen rationalismi - utopiaa ja järjestelmäajattelua
8. Elementtirakentaminen ja strukturalismi 1970-luku
9. Postmodernismi - huoletonta kulissiarkkitehtuuria 1980-luku
10. 1990-luvulta eteenpäin - uutta ja kierrätystä

1. Empire - Pohjolan valkea kaupunki syntyy

senaatintori.jpgAikakausi: 1810–1840...1870.  
Harvaanasuttu, talonpoikainen Suomen suuriruhtinaskunta kuului Venäjään. Kulttuurielämään vaikuttivat Tukholma ja Pietari. Helsingistä tuli suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812.

Esimerkkikohde: Senaatintori
arkkitehti C. L. Engel
pääosin 1820–1840

Kuva: Senaatintori F. Tengströmin kivipiirroksesssa ennen päävartion purkamista, Helsingin Kaupunginmuseon kuva-arkisto.

2. Kertaustyylit - kaupunkipalatsien ja huviloiden aika

Aikakausi: 1840...1870–1895.
Krimin sota 1854–56, suuret nälkävuodet 1867–68, 1890-luvulla talouslama. Teollistuminen ja kaupankäynti kasvoivat merkittävästi. Ensimmäiset rautatiet rakennettiin 1860-luvulta alkaen.

Esimerkkikohde: Grönqvistin talo
Pohjoisesplanadi 29
arkkitehti Carl Theodor Höijer, 1883.

grnqvistintalo.jpg

Kuva: Grönqvistin talo Esplanadin puistosta nähtynä, vasemmalla Hotel Kämp.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto.

3. Art nouveau, jugend ja kansallisromantiikka - kansallishenkeä ja uutta taidetta

Aikakausi: 1895...1920-luvun klassismiin.
Sortokaudet 1899–1905 ja 1908–1917, suurlakko 1905, kansallisaatteen nousu ja kielikysymys, Venäjän alaisesta suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi kansakunnaksi 1917, taiteen kultakausi: Gallen-Kallela, Järnefelt, Edelfelt, Halonen, I maailmansota 1914–1918, Venäjän vallankumous 1917.

Esimerkkikohde: Asunto-osakeyhtiö Olofsborg
Kauppiaankatu 7–Katajanokankatu 1
arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen, 1902

4. 1920-luvun klassismi - paluu pelkistykseen ja symmetriaan

puukapyla.jpgAikakausi: 1920-luku.
Valtiollisten olojen vakiinnuttaminen itsenäisyyden ensimmäisellä vuosikymmenellä, vuosikymmenen alun asuntopula kaupungeissa, 1919–1932 yleinen kieltolaki, työväen asuntokysymys.

Esimerkkikohde: Puu-Käpylä
asemakaava: arkkitehdit Birger Brunila ja Otto-I. Meurman,
rakennussuunnittelu: arkkitehti Martti Välikangas, 1920–1925

Kuva: Pihanäkymä Puu Käpylästä

5. Funktionalismi - kansainvälinen tyyli ja töölöläinen sovellus

kulmalinna.jpgAikakausi: 1930-luku.
Uusi moderni elämäntapa elokuvineen ja mainoksineen tavoitti erityisesti kaupunkilaiset. 1920–30-luvun vaihdetta hiljensi lama, mutta rakennustoiminta elpyi nopeasti ja jatkui vilkkaana aina talvisotaan asti (1939–40).

Esimerkkikohde: Asunto-Osakeyhtiö Kulmalinna
Topeliuksenkatu 1–Tykistönkatu 13–Runeberginkatu 46, Taka-Töölö
arkkitehti Jalmari Peltonen, 1937

Kuva: As Oy Kulmalinna

6. Jälleenrakentaminen, romantiikka ja rationalismi

kaarmetalo.jpgAikakausi: 1940- ja 1950-luku.
Talvisota 1939–40, jatkosota 1941–44, pula-aika, jälleenrakentaminen, sotakorvauksien luoma teollisuus, kaupungistuminen ja elinkeinorakenteen muutos alkaa.

Esimerkkikohde: Kiinteistö Oy Käärmetalo
Mäkelänkatu 86, Käpylä
arkkitehti Yrjö Lindegren, 1951

Kuva: Pihatila muodostuu kiemurtelevan rakennusmassan ansiosta suojaisaksi.

7. Teollinen rationalismi – utopiaa ja järjestelmäajattelua

keinulaudantie7.jpgAikakausi: 1960-luku.
Elinkeinorakenteen muutos nopeutti kaupungistumista ja autoistumista. Yhteiskunta muuttui tasa-arvoisemmaksi ja epämuodolliseksi, sinuttelu yleistyi.

Esimerkkikohde: Asunto-osakeyhtiö Keinulaudantie 7
Keinulaudantie 7, Kontula
arkkitehti Lauri Silvennoinen, 1965

Kuva: Keinulaudantie 7  

8. Elementtirakentaminen ja strukturalismi

merihaka.jpgAikakausi: 1970-luku.
Hyvinvointivaltion kehittyminen, kulttuuritaistolaisuus, elintason nousu, matkailun lisääntyminen, energiakriisi v. 1973, luonnonsuojelusta kiinnostuminen.

Esimerkkikohde: Asunto-osakeyhtiö Haapaniemenkatu 16
Haapaniemenkatu 16 C, Merihaka
Kulutusosuuskuntien Keskusliitto ry:n asunto-osasto arkkitehdit Peter Bieber, Arvi Ilonen ja Sulo Savolainen, 1974      

Kuva: Merihaka Tervasaaren suunnalta katsottuna

9. Postmodernismi eli jälkimodernismi - huoletonta kulissiarkkitehtuuria

Aikakausi: noin 1980-luku.
Talouden nousukausi, kaupallisuuden korostuminen, pinnallisuus, tietoyhteiskunnan alku.

hopeakartano.jpgEsimerkkikohde: Malminkartanon terassi-, pienkerros- ja pientaloalue
As Oy Hopeakartano, As Oy Vaskikartano, As Oy Tinakartano, As Oy Kuparikartano
Malminkartanonaukio–Puustellinpolku– Puustellinaukio–Vellikellonpolku–Parivaljakonkuja
arkkitehti Ralph Erskine, 1985–87   

10. 1990-luvulta eteenpäin – uutta ja kierrätystä

Aikakausi: 1990–2006...
1990-luvun alussa syvä talouslama, talouden elpyminen, tietoyhteiskuntaan siirtyminen.

Esimerkkikohde: As Oy Lauttasaaren Meritähti
Vattuniemenkatu 2, Lauttasaari
Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky, arkkitehdit Timo Vormala, Susanna Raitanen ja Jukka Linko, 1997

Lisätietoa

Mistä löytyy tietoa rakennuksista?  

Rakennusten rakennuslupaa varten laaditut piirustukset ja tiedot tehdyistä luvanvaraisista muutostöistä löytyvät Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkistosta. Hyvin vanhoja rakennuspiirustuksia kannattaa kysyä myös Helsingin kaupunginarkistosta tai Suomen rakennustaiteen museon arkistosta. Vanhoja valokuvia rakennuksista ja katunäkymistä kannattaa etsiä Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta. Arkistoja voi käyttää kuka tahansa ilmaiseksi niiden aukioloaikoina, aineiston kopioinnista peritään maksu.