Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Projektit / Päättyneitä / Kansalaiskanava / Menetelmiä vuorovaikutukseen / Alueellinen toimijalista - alueryhmätoiminta
Mikä ja miksi?
Alueellisen yhteistyön kehittämisessä on olennaisen tärkeää, että alueen toimijat tuntevat toisensa. Yksinkertaisen tehokas tapa luoda ja rakentaa alueverkostoa on listata alueen toimijat. Listaa voi käyttää ennen kaikkea tiedottamiseen mutta myös sopivien yhteistyökumppanien kartoittamiseen erilaisissa hankkeissa ja pienemmissäkin projekteissa. Alueellisen yhteistyön muoto, monitoimijainen alueryhmä, on myös helppo koota listan avulla.

Asukkaiden näkökulmasta listasta on apua myös silloin, kun halutaan esimerkiksi tietoa alueen maankäytön suunnittelusta tai vaikkapa päiväkotipaikoista. Yhteystietojen löytyminen yhdestä paikasta nopeuttaa asian hoitamista ja laskee kynnystä myös palautteen antamiseen. On helpompaa ilmoittaa rikkoontuneesta puiston penkistä, kun ei ensin tarvitse selvittää, kuka asiasta vastaa.

Toimijalista kertoo paljon myös alueen rakenteesta ja osallisuuspotentiaalista. Lista sisältää tiedot alueella toimivista tahoista, eli alueen yhdistyksistä, suunnittelijoista, luottamushenkilöistä ja jopa yrityksistä. Myös poliisin ja seurakunnan yhteystiedot kannattaa liittää mukaan. Lista voi toimia jopa pelkkänä sähköpostilistana, jota käytetään asioista tiedottamiseen, mutta se voi sisältää laajemmatkin yhteystiedot ja toimijoiden kuvaukset.

Alueellinen toimijalista voi sisältää oman kaupunginosan lisäksi yhteystietoja myös naapurikaupunginosasta tai jopa kuntarajan toiselta puolelta. Myös naapurit kannattaa muistaa tiedotettaessa alueen tapahtumista. Naapurit voivat olla myös kiinnostuneita yhteisestä projektista vaikkapa rajalla sijaitsevan lenkkipolun kunnostamiseksi!

Alueryhmätoiminta on alueellisen yhteistyön jalostunut toimintamuoto ja aluetoimijalistan fyysinen ilmentymä. Ryhmä koostuu alueen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoista. Se kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan alueen ajankohtaisista asioista. Sillä voi myös olla päätösvaltaa tai resursseja pienimuotoisiin paikallishankkeisiin. Alueryhmätoiminta parantaa tiedonkulkua ja aluetoimijoiden välistä yhteistyötä. Sen avulla voidaan myös vähentää päällekkäisen työn määrää. Vastaavalla periaatteella koottu ryhmä toimii myös hankekohtaisesti väliaikaisena hankeryhmänä. Alueryhmästä on käytetty myös nimeä alueraati tai alueneuvosto.

Miten?
Tärkein ratkaistava asia toimijalistan rakentamisessa on kysymys listan ylläpitäjästä ja säilytyspaikasta. Kuka tahansa alueen toimija voi itse ylläpitää omia tarpeitaan vastaavaa listaa, kuten ihmiset pitävät henkilökohtaisia sähköpostilistojaan. Tällöin päivittämisvastuu on toimijalla itsellään. Lista voi olla myös useamman toimijan tai vaikkapa alueen kaikkien toimijoiden yhteinen. Tällöin lista voi löytyä alueen tai asukasyhdistysten kotisivuilta, kirjastosta tai muusta alueen kohtaamispaikasta. Toimijalista on hyvä julkaista myös aluelehdissä.

Yhteisen listan haasteena on tietojen päivittäminen. Ideaalitilanteessa listan hoitajana toimii henkilö, joka säännöllisesti tarkistaa kaikkien yhteystiedot ja päivittää listaa. Tällainen henkilö voisi olla esimerkiksi alueen yhdyskuntatyöntekijä tai jonkin yhdistyksen työntekijä. Käytännössä tietojen päivittäminen on usein kuitenkin toimijoiden omalla vastuulla. Jos listaa säilytetään alueen kotisivuilla, voi jokainen käydä itse omilla tunnuksillaan muuttamassa omat yhteystietonsa. Tällainen malli voisi toimia ainakin Helsingissä, jossa hyvin monella kaupunginosalla on omat kotisivut. Toinen vaihtoehto on ilmoittaa muuttuneet tiedot yhteisesti sovitulle taholle, jonka takana lista on. Printatussa muodossa julkaistavan listan päivittäminen edellyttää tätä jälkimmäistä päivitystapaa, eli toimijat ilmoittavat muuttuneet tietonsa jollekin sovitulle taholle, joka päivittää listan aina ennen sen julkaisemista.

Päivittämisvastuu tulee ehdottomasti sopia etukäteen. Kyse on koordinoinnista, vaikkei vastuu kokonaisuudessaan olisikaan vain yhdellä toimijalla. Kevein ja helpoin malli lienee sellainen, jossa jokainen on itse vastuussa tietojensa päivittämisestä yhdelle taholle, joka päivittää listaa aina tarvittaessa. Jokaisen toimijan on tärkeä tuntea listan toimintaperiaatteet ja huolehtia omasta osuudestaan. Erityisesti uusille toimijoille tulisi välittää tieto listasta. Lista toimii parhaiten silloin, kun kaikki mukana olevat tahot osallistuvat sen ylläpitoon sovitulla tavalla.

Edut ja haasteet

- edut:

  • verkoston kehittyminen ja näkyväksi tekeminen
  • tiedonkulun paraneminen
  • kevyt rakenne
  • yhteyksien muodostuminen ja helppo löytyminen

- haasteet:

  • koordinointi mietittävä
  • alue-/hankeryhmä ei toimi, jos osallistujilta puuttuu kiinnostus