Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Projektit / Päättyneitä / Kansalaiskanava / Menetelmiä vuorovaikutukseen / Kaupunginosa-SWOT
Mikä ja miksi?
SWOT-analyysi on tunnettu tapa tarkastella jonkun asian nykytilaa ja tulevaisuutta. Se on yleinen kehittämisen ja arvioinnin apuväline. Analyysissa määritellään kohteen sisäiset vahvuudet (Strengths) ja heikkoudet Weaknesses) sekä ulkoiset tai tulevaisuuden mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats).

SWOT-analyysin avulla voidaan tunnistaa ja tulkita myös alueen tai kaupunginosan keskeisiä piirteitä. Se voi toimia alueen kehittämisideoiden hahmottamisen apuvälineenä. Toisaalta sitä voidaan hyödyntää myös olemassa olevien suunnitelmien arviointiin suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Alueen SWOT.-analyysin perusteella voidaan laatia toimenpide-ehdotuksia tai suunnitelmia heikkouksien voittamiseksi ja uhkien torjumiseksi, mutta toisaalta voidaan kehittää myös vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin perustuvia alueen menestyspolkuja, ja näin jäsentää alueen nykytilaa.

Kaupunginosa- tai aluekohtaisen analyysin voivat laatia esimerkiksi asukastoimijat, viranomaiset tai koulut. Kaupunginosa-SWOT on kevyt ja selkeä kehittämistyökalu kaikille aluetoimijoille. Tieto voidaan kerätä internet- tai paperikyselynä sekä seinätaulutekniikalla yleisötilaisuudessa. Erittäin opettavaista on vertailla eri tahojen samasta alueesta tekemiä SWOT-analyysejä keskenään. SWOT-analyysin avulla voidaan käydä keskustelua hallinnon kanssa varsinkin, jos hallinto on tehnyt vastaavanlaista analyysiä.

Kaupunginosa-SWOT auttaa suuntaamaan toimintaa alueen kehittämiseen. Se ei ole tiukka strategia vaan kokoelma erilaisia ”tulevaisuusoptioita”, joista voidaan kerralla valita joku toteutettavaksi. Analysoinnin ja visioinnin lisäksi SWOT-analyysissa voidaan tuottaa myös konkreettisia ideoita, joiden toteuttamiseksi laaditaan suunnitelmia ja eri toimijoille annetaan vastuutehtäviä suunnitelman toteuttamiseksi.

Huolellisesti ja perusteellisesti laadittu SWOT-analyysi antaa alueesta ja sen toimijoista aktiivisen ja osallistuvan kuvan. Toisaalta SWOT-analyysista ei ole hyötyä, ellei siitä tehdä johtopäätöksiä. Vasta johtopäätösten kautta voidaan määritellä tavoitteet ja keinot esimerkiksi kehittämissuunnitelmalle.

Kaupunginosa-SWOT kannattaa laatia muutaman vuoden välein, mikä mahdollistaa muutoksen tai kehityksen ymmärtämisen. Eri aikoina tehtyjen analyysien vertailu kertoo, onko alueelle kehittynyt uusia vahvuuksia ja mitkä ongelmat ovat poistumassa. Usein ensimmäiset SWOT-analyysit saattavat olla tuloksiltaan melko vaatimattomia, mutta jo kolmas analyysi voi tuottaa hedelmällisiä tuloksia ja näkökulmia.

Miten?
Aineistoa voidaan kerätä pelkkien yläotsikoiden (vahvuudet, heikkoudet, uhat, mahdollisuudet) avulla, tai ohjeistukseksi voidaan antaa eri teemoja, joita vastaajat erityisesti pohtivat (esimerkiksi luonto, rakentaminen, päivähoitotilanne, liikenne). Vahvuuksien ja heikkouksien pohtiminen on alueen nykytilanteen arvottamista kun taas uhkien ja mahdollisuuksien näkeminen edellyttää ideointia ja ei niin itsestään selvien asioiden näkemistä. Uhkien ja mahdollisuuksien arvioinnissa pohditaan, miten eri muutosvoimat näyttäytyvät alueella ja asukkaiden elämässä. Vastaukset kerätään yhteen, minkä jälkeen niitä yhdistellään teemoittain tai aiheittain. Asioita jotka nousevat esiin monessa vastauksessa, voidaan pitää merkittävinä tuloksina.

Tulokset voidaan esittää perinteisesti kirjallisessa muodossa, eli aukikirjoitettuina. Todellista hyötyä SWOT-analyysista saadaan vasta, kun tuloksista tehdään johtopäätöksiä. Johtopäätösten perusteella voidaan määritellä tavoitteet, joihin tulisi pyrkiä sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös eri toimijoiden roolin tai työnjaon pohtiminen on paikallaan.

Edut ja haasteet

- etuja:

  • mahdollistaa laajan ja monipuolisen osallistujajoukon > monipuoliset tulokset
  • paljon käytetty menetelmä > monelle tuttu jäsennystapa
  • alueen profiiliin jäsentyminen analyysin avulla

- haasteita:

  • laatiminen vaatii aikaa ja motivaatiota
  • mahdollisuuksien hahmottaminen haastavaa > edellyttää kykyä havainnoida asioita, jotka eivät näy suoraan