Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Kokousasiat / Toimintasuunnitelmat / Toimintasuunnitelma 2006

1. YLEISTÄ

Vuoden teema: liikenne

Toimintavuoden 2006 teemaksi on Helkassa nimetty liikenne. Se yhdistää kaikkia kaupunkilaisia ja on monella tapaa ajankohtainen. Suuret, kaupungin fyysistä struktuuria koskettavat teemat, kuten uudet suuret rakentamiskohteet (Keski-Pasila, Jätkäsaari, Kalasatama), länsiraide, keskustatunneli jne. edellyttävät mietittyjä pitkän tähtäimen ratkaisuja, joihin Helka jäsenineen haluaa olla aktiivisesti vaikuttamassa. Myös liikenneturvallisuus sekä joukko- ja kevyen liikenteen kehittäminen puhuttavat kaupunkilaisia. Liikennekysymykset ovat myös nousevan seudullisen keskustelun yhdistävä teema.

Myös seudullisen ja paikallisen palvelurakenteen muutos askarruttaa asukkaita ja päättäjiä ja tätä teemaa käsitellään erityisesti v:n 2005 lopulla käynnistyneessä Helkan Kansalaiskanava-projektissa (lue lisää: LIITE 2.).

Helkan toiminnan keskeinen tavoite on edelleen lisätä ja vahvistaa jäsenistön ja Helkan yhteistyötä. Helkan kasvava projektitoiminta antaa tähän yhä paremmat mahdollisuudet mm. taloudellisten lisäresurssien muodossa.

Viestintä ja vuorovaikutus pysyvät Helkan toiminnan keskiössä, ne ovat myös kaikkia projektejamme yhdistävä puneinen lanka. Koulutuksiin ja kotikatuun satsataan edelleen vahvasti, samoin yhteiskunnalliseen verkottumiseen synergiaa ja myönteistä imagonnousua tuovien kumppanuuksien kautta. Kaupunginosatyön tunnettuuden ja edellytysten lisäämiseksi on syksyllä 2005 käynnistynyt Helkan jäsenkampanja mm. uuden Helka-esitteen tuottamisen myötä.

Toimintavuosi 2006 käynnistää toden teolla pitkään valmistellun "KANSALAISKANAVA - seutuyhteistyötä paikallistasolla" -projektin. Projekti käynnistyi Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman myöntämän hankerahoituksen turvin loppuvuodesta 2005 ja jatkuu (hankerahoituksen varmistuessa vuosittain) aina kaupunkiohjelmakauden 2007 loppuun saakka, jolloin projektin toivotaan muuttuvan onnistuneesti prosessiksi. Kansalaiskanavassa laaditaan mm. pääkaupunkiseudun kunnissa kehitetyistä hyvistä vuorovaikutuskäytännöistä seudullinen toimintamallin kuvaus (tarkemmin LIITE 2).

Helkan YKS2-projekti on herättänyt myönteistä huomiota mm. vuosina 2005-2006 uusittavaa Helsingin kaupungin turvallisuustrategiaa miettivässä työryhmässä, jossa Helkakin on edustettuna. Helka jatkaa Safety-mallin levittämistä kotialueille ja johtaa Safety-toimintaan liittyvän SHARE-projektin EU-hakemuksen valmistelua Helsingin kaupungin toimeksiannosta (lisää LIITE 3).

Hallituksen jäsenten osaamispääoma on edelleen tärkeä osa Helkan resursseja. Helkan avainalueille nimetään vastuuhenkilöt hallituksesta (viestintä, vaikuttaminen, vaaliminen) ja suurpiiriyhteistyön kehittämisen mahdollisuuksia tutkitaan. Helkan Helsingin kaupungilta vuokraamaa toimistotilaa hyödynnetään aiempien vuosien tapaan hallituksen työryhmien ja jäsenyhdistysten erilaisissa kokoontumistarpeissa.


2. TOIMINTA

2.1 VIESTINTÄ

2.1.1 Yleistä

Vuonna 2006 Helkan viestintään panostetaan hyödyntäen tarkoitukseen räätälöityjä rakenteita (kotikatu) ja muita välineitä (Helkan uusi esite ja omat julkaisut, mm. SWOT-raportti). Helkan ja sen jäsenyhdistysten toimintaa ja merkitystä kuvaava esite laadittiin ja jakelu aloitettiin v:n 2005 aikana. Jakelua jatketaan toimintavuonna 2006 "jäsenkampanjan" puitteissa; kampanjan tarkoituksena on lisätä sekä jäsenyhdistysten toimintaedellytyksiä (mm. uusien jäsenten hankkiminen paikallistasolla) että tukea Helkan ja kaupungin hallinnon välistä yhteistyötä. Helkan Kansalaiskanava -projektissa tuotetaan ja välitetään paikallista tietoa; kaksisuuntaista tiedonvälitystä selvitetään ja testaillaan käytännössä v:n 2006 aikana (lue tarkemmin: LIITE 2).

Ulkoisen viestinnän alueella keskitytään tiedotuskäytäntöjen kehittämiseen. Kotikadun uusi julkaisujärjestelmä suuntaa toimintakulttuurin kehittämistä ja järkeistämistä. Helkan tunnettuutta ja imagoa pyritään kehittämään aiempaa tietoisemmin, mm. mediasuhteita, viestinnän sisältöjä ja graafista ilmettä kehittämällä. Pyritään löytämään jäsenjärjestöjen toimintaa parhaiten tukevia käytäntöjä ja vahvistamaan niitä. Vuonna 2005 toteutettua Aluefoorumimenetelmän omaa sivustoa netissä pyritään kehittämään ja laajentamaan. Vuoden 2006 aikana muovataan jatkosuunnitelma ja hankitaan rahoitusta, jonka turvin sivustoa täydennetään ja monipuolistetaan. (lue tarkemmin: LIITE 4).

Sisäistä viestintää on jo kehitetty kotikadun puitteissa ottamalla käyttöön hallituksen oma intranet, joka toimii jo luontevasti mm. kokousasiakirjojen tietokantana. Seuraavana askeleena intranetiä on tarkoitus kehittää keskustelevampaan suuntaan. Viestinnän selkiyttämistä ja systematisointia jatketaan (mm. jäsentiedottamisen kehittäminen). Helkan ja kaupunginosien kotisivujen sisältöjä pyritään monipuolistamaan.

Suurpiiriyhteistyötä pyritään tukemaan ja tiivistämään. Helkan vuotuista puheenjohtajapalaveria kehitetään edelleen siten, että se palvelee sekä tiedotusta, jäsenyhdistysten verkottumista että virkistystä (vuosien 2004-2005 tapaan).

2.1.2 Kotikatu

Kotikadun painopiste siirtyy edelleen kohti verkottumista ja sisältöjen kehittämistä. Uutta julkaisujärjestelmää tarjotaan ja levitetään kaupunginosiin ja alueellisia toimijatahoja pyritään verkottamaan kotisivuyhteistyöhön. Kotikatu kouluttaa uuteen julkaisujärjestelmään sekä tarjoaa kaupunginosille oman järjestelmäpohjan veloituksetta. V. 2006 selvitetään mahdollisuutta hallintokuntien tiedotteiden välittämiseksi suoraan järjestelmään. Helkan hallitus käyttää uutta järjestelmää jo keskeisesti viestinnässään (tiedotus, arkistointi, keskustelut, intranet jne.). Tällaisen uuden toimintakulttuurin toivotaan leviävän myös Helkan jäsenkuntaan. Kotikatu muodostaa tulevina vuosina merkittävän kytkentäpinnan myös Helkan Kansalaiskanava-projektissa. (Laajemmin Kotikadusta: LIITE 1).

2.2 KOULUTUS

2.2.1 Jäsenistölle

Jäsenistölle suunnatuissa koulutuksissa pyritään hyödyntämään olemassa olevia rakenteita (mm. Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto). Kevääksi 2006 tarjotaan yhdistystoiminnan haasteisiin räätälöityä täsmäkoulutusta työväenopiston kautta. Suomen kotiseutuliiton kanssa toteutettiin syyskaudella 2005 jatkoa v. 2004 käynnistyneelle rakennuslakikoulutukselle. Koulutusyhteistyö kattojärjestön kanssa on koettu hyödylliseksi ja sitä voidaan jatkaa Helkan hallituksen hyväksi katsomien teemojen pohjalta toimintavuonna 2006. Myös seudullisuusaspekti toteutuu luontevasti kotiseutuliitto -yhteistyössä.
Toimintavuoden liikenneteemaan liittyen tutkitaan mahdollisuuksia järjestää teemaseminaareja tai -foorumeja.

Omana koulutustoimintana jatketaan koulutuksia uuden julkaisujärjestelmän mukaisien kotisivujen käynnistämiseen ja ylläpitämiseen (LIITE 1). Koulutuksia tarjotaan Helkan kotikatu-projektille myönnettävän määrärahan puitteissa.

2.2.2 Helkan hallitukselle ja sidosryhmille

Yhteistyö Helsingin kaupungin virastojen kanssa voi konkretisoitua esimerkiksi yhteisten seminaarien järjestämisen merkeissä. Toimintavuoden aikana voidaan järjestää koulutusta ja/tai seminaareja muidenkin yhteistyötahojen (esim. projektikumppanien) kanssa ajankohtaisista aiheista. Hallitus voi halutessaan lähettää keskuudestaan valitun edustajan tärkeäksi katsomaansa koulutukseen tai seminaariin kohtuullisin kustannuksin. Tällöin osallistujan edellytetään viestivän koulutuksen annin hallitukselle, joka välittää sen edelleen jäsenkunnan tiedoksi.

Kansalaiskanava -projektissa järjestetään v:n 2006 alussa avoin käynnistysseminaari, jossa käsitellään seudullisesti keskeisiä ajankohtaisteemoja ja esitellään projekti laajasti. Vuorovaikutuksen toimintamallin rakentamiseksi toteutetaan projektin pilottialueilla aluefoorumeita, tulevaisuusverstaita ja palvelumallien ideointityöpajoja. Kevätkauden lopun seurantaseminaarissa projekti kokoaa tietoa, jonka avulla kehityskuvaa voidaan täydentää ja konkretisoida paikallistasolla. (Lue lisää: LIITE 2).

2.3 VAALIMINEN

Vaaliminen säilyttää paikkansa osana Helkan perustoimintaa. Lähiympäristön viihtyisyys ja kaupunginosan kulttuuriympäristön hoito sisältyy lähes jokaisen kaupunginosayhdistyksen toimintaperiaatteisiin. Aihepiirin lainsäädännöstä, kansainvälisistä suuntauksista, kiinnostavista kohteista ja toimintatavoista välitetään jatkossakin ajankohtaista tietoa jäsenille.

Kaupunginosien kulttuuriympäristön vaalimista edistetään yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Tavoitetta konkretisoi mainiosti Helkan v. 2005 käynnistynyt ”Rakennukset kertovat” -projekti, jossa on tavoit-teena koota ja toimittaa arkkitehtuuri-/rakentamistyylejä käsittelevä kansantajuinen aikuisopetusaineisto. (lue tarkemmin: LIITE 4).

2.4 LAUSUNNOT JA KANNANOTOT

Helka ottaa aktiivisesti kantaa Helsingin kannalta keskeisiin, laajoihin ja merkittäviä asukasmääriä koskeviin hankkeisiin ja aloitteisiin. Kantaa voidaan ottaa myös kulttuuriympäristön hoitoa koskeviin hankkeisiin, varsinkin valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittävistä kohteista. Lausunnot julkaistaan Helkan kotisivuilla ja valituista Helkan kannanotoista voidaan lähettää tietoa myös tiedotusvälineille.


3. YHTEISTYÖ

3.1 YHTEISTYÖ KAUPUNGIN HALLINNON KANSSA

3.1.1 Virastoyhteistyö

Hyviä suhteita kaupungin ja hallintokuntien johtoon ylläpidetään ja vahvistetaan luottamuksen lisäämiseksi ja sujuvien yhteistyöedellytysten turvaamiseksi. Kaupunginosayhdistystoiminnan merkitys aletaan ymmärtää yhä selvemmin aktiviteetin vahvistuessa paikallistasolla. Elivoimaansa ylläpitävät, luovat ja oppivat kaupunginosat ovat Helsingin ja pääkaupunkiseudun valttikortteja globalisoituvassa maailmassa.
Jäsenistön toimintaedellytysten parantaminen ja sen puolesta puhuminen pysyvät HELKAn toiminnan keskiössä. Jäsenyhdistyksissä tehtävä vapaaehtoistyö, paikallisen tiedon ja ymmärryksen tuottaminen sekä elinympäristön kehittämisen prosessit ovat merkittävä resurssi Helsingin kaupungin ja koko seudun kehit-tämiselle.

Helkan vuoden teemaan liittyen Helka seuraa Helsingissä käynnistynyttä EU:n ympäristömeludirektiiviin liittyvää meluselvitystyötä ja osallistuu aktiivisesti kommentointiin (myös jäsenkuntansa kautta) heti kun se tulee mahdolliseksi. Direktiivi edellyttää selvitysten ja toimintasuunnitelman laajaa keskusteluttamista vuorovaikutteisesti. Ympäristökeskus kokoaa ja täydentää jo tehtyjä meluselvityksiä v:ien 2005-2006 aikana, jonka jälkeen järjestetään direktiivin edellyttämä vuorovaikutus kansalaisten kanssa. Liikenneteemaan liittyen pyritään järjestämään v:n 2006 aikana liikenteeseen liittyviä seminaari- tai keskustelutilaisuuksia yhteistyössä HKL:n ja kaupunkisuunnitteluviraston liikenneosaston kanssa. Tutkitaan mahdollisuuksia laajapohjaisen (avainosapuolet käsittävän) koko kaupungin liikenneasioita asukasnäkökulmasta työstävän liikennetyöryhmän perustamiseksi.

Kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston kanssa jatketaan hedelmällistä yhteistyötä edellisvuosien tapaan. Kaupunkisuunnittelua kokevaan keskusteluun osallistutaan aktiivisesti ja tärkeitä rakennus- ja kaa-voitushankkeita seurataan ja niistä annetaan palautetta. Helkan kaikille jäsenyhdistyksille avattuja rakennusviraston asukastapaamisia jatketaan ja ollaan mukana Siisti Stadi –projektiyhteistyössä. Helkan edustus rakennusviraston katu- ja puisto-osaston koko kaupungin luonnonhoidon strategiaa valmistelevassa työryhmässä jatkuu toimintavuonna 2006. Myös Kaupunki kaikille –projektiin osallistutaan tarpeen mukaan.

Rakennusvalvontaviraston kanssa pyritään löytämään konkreettinen yhteistyön muoto ”Rakennukset kertovat” opetusaineiston toteuttamiseksi. Kiinteistövirastoon pyritään luomaan keskusteluyhteys kaupunginosayhdistysten kokoontumis- ja toimintatilojen tilanteen kehittämiseksi sekä kaupungin omistamien asuin- ja liiketilojen suhteen tehtävien päätösten vaikutuksista.

Sosiaalitoimen (ja erityisesti Terve ja Turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan) ja kulttuuritoimen kanssa jatketaan monivuotista hedelmällistä yhteistyötä. Helsingin terveyskeskuksen palvelurakenteen muutosten ja niihin liittyvien päätösten valmisteluprosesseihin pyritään tuomaan Helkan jäsenkunnan näkökulmaa.

3.1.2. Muu yhteistyö

Osallistumis- ja vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämistä kaupungin hallinnon kanssa mietitään konkreettisesti myös Suomen Kuntaliiton v. 2004 lopussa startanneessa 4-vuotisessa Demokratiatilinpäätös-hankkeessa (joka on osa sisäasiainministeriön laajempaa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa ja jossa Helsinki on mukana yhtenä 12:sta kunnasta). Hankkeen tarkoituksena on kehittää kuntademokratian eri ulottuvuuksia kuvaava mittaristo, jolla voidaan mitata ja arvioida kunnan demokratian tilaa ja sen kehittämiseen tarvittavia toimenpiteitä. Hankkeessa päästään pohtimaan kunnan edustuksellisen demokratian että kuntalaisten suoran osallistumisen kehittämistä yhdessä kuntien poliittisen ja ammatillisen johdon sekä kansalaisyhteiskuntatoimijoiden kanssa. Helsinki on ainoita hankkeeseen osallistuvia kuntia, joka on kutsunut kansalaisyhteiskuntatoimijan edustajan (Helka) ohjausryhmäänsä.

Helkan edustaja on osallistunut v:n 2005 aikana aktiivisesti Helsingin kaupungin uutta turvallisuustrategiaa kokoavan työryhmän toimintaan, jossa on edustajia kaupungin kaikista keskeisistä virastoista sekä pelastus- ja poliisitoimesta. Kaupungin turvallisuusstrategia valmistunee valtuuston päätettäväksi alkuvuodesta 2006.

Helkan Kansalaiskanava-projekti liittyy olennaisesti kaupungin kanssa tehtävään sekä myös seudulliseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Kansalaiskanavassa kehitetään kunta- ja sektorirajat ylittävää vuorovaikutuksen toimintamallia pääkaupunkiseudun kansalaisten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välille. Sen puitteissa mietitään myös vuorovaikutuksen arviointia seutudemokratian tueksi. (Lue lisää: LIITE 2).

3.2 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Helka osallistuu YKS2-projektin Safety-toimintamallin kansainväliseen levittämiseen liittyvän SHARE-hankkeen valmisteluun vuodenvaihteessa 2005-2006 ja EU-hankkeen toteutuessa on mukana hankkeessa asukastoiminnan organisoinnin ja viestinnän osalta. (Lue tarkemmin: LIITE 3).

3.3 MUUT YHTEISTYÖTAHOT

Valtioneuvoston asettaman maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus -teemaryhmän toimintaa seurataan edelleen ja osallistumista jatketaan harkinnanvaraisesti.

Suomen Kotiseutuliiton kanssa jatketaan konkreettista yhteistyötä mm. koulutusten merkeissä. Tutkitaan toimintavuoden aikana mahdollisuudet yhteisen koulutusteeman löytämiseen ja koulutuksen toteuttami-seen. Euroopan rakennusperintöpäivän v:n 2006 teema "lähdön ja paluun paikat" kääntää katseet mm. asemarakennuksiin ja satamiin sivuten hieman Helkan vuoden liikenneteemaakin.
Helka osallistuu aiempien vuosien tapaan valtakunnallisiin kotiseutupäiviin, jotka pidetään v. 2006 Vaasassa. Jatketaan kotikaupunkipolku-konseptin tutkimista yhteistyössä Kotiseutuliiton kanssa.


4. JÄSENISTÖ JA HALLINTO

4.1 Jäsenet

HELKAlla on jäseninä 66 kaupunginosayhdistystä.

Jäsenistön ja Helkan yhteistyötä ja tiedonkulkua kehitetään ennen kaikkea sähköiseltä pohjalta (Kotikatu) ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa tutkitaan ja kokeillaan käytännössä. Helkan puheenjohtajapalaveria kehitetään edelleen vuosina 2004-2005 omaksuttuun uuteen suuntaan, jossa tilaisuuden virkistys- ja verkostoitumisluonne on nostettu etualalle.

Helka maksaa edelleen kaupunginosayhdistysten puolesta Teostolle menevät maksut (n. 1000 €/ vuodessa).

4.2 JÄSENYYDET

Helka on Suomen Kotiseutuliiton jäsen.

4.3 VUOSIKOKOUKSET

Helkan sääntömääräiset vuosikokoukset pidetään kaksi kertaa vuodessa, kevätkokous maaliskuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Niissä käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä jäsenjärjestöjen käsiteltäviksi esittämät asiat. Kokousten yhteydessä käsitellään ajankohtaisia ja

tärkeitä aiheita. Rakennusviraston kanssa käynnistynyt kokousyhteistyön uudistaminen on koettu hedelmälliseksi ja Helkan vuosikokousten järjestämistä rakennusviraston toimialaan kuuluvissa kiinnostavissa kohteissa jatketaan v. 2006.

4.4 HALLITUS, TYÖRYHMÄT JA EDUSTUKSET

HELKAn hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi seitsemän jäsentä varajäsenineen sekä asiantuntijajäsen. Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuunottamatta, tarvittaessa useamminkin.

Vastuu liiton toiminnasta ja sen kehittämisestä kuuluu koko hallitukselle.

Helkan avainalueita (viestintä, kotikatu, rahoitus, koulutus ja vaaliminen) pyritään kehittämään tasapainoisesti. Painopisteitä voidaan tarpeen vaatiessa päivittää v:n 2006 aikana. Nimetään hallituksen jäsenistä vastuuhenkilöt avainalueiden toiminnan kehittämiseen.

Työryhmien käyttäminen eri teemojen työstämiseen on ollut tarkoituksenmukaista ja sitä jatketaan. Viestintätyöryhmän työn tulksena saatiin aikaan uusi Helka-esite v:n 2005 kuluessa. Kaupunkisuunnittelutoimi-kunta valmistelee edelleen liitolta pyydetyt lausunnot ja kannanotot.

Kansalaiskanava-työryhmän toiminta sulautui projektin käynnistyessä v:n 2005 lopulla projektin johto- ja ohjausryhmien jäsenyyksiksi. Projektin etenemisestä viestivät aktiivisesti hallitukselle ja jäsenistölle projektipäällikkö sekä Helkan puheenjohtaja (joka toimii Kansalaiskanavan johtoryhmässä) ja toiminnanjohtaja (joka toimii Kansalaiskanavan ohjausryhmässä).

Helkan edustukset Helsingin kaupungin turvallisuustrategiaa miettivässä työryhmässä (ks. 1. luku) sekä Demokratiatilinpäätöshankkeen ohjausryhmässä (ks. luku 3.1.2) jatkuvat vuonna 2006.

4.5 HENKILÖKUNTA JA TOIMISTO

HELKAn henkilökunnan muodostavat toiminnanjohtaja ja osapäiväinen kotikatu-vastaava, jotka tarvittaessa toimivat toistensa sijaisina. Toimistolla työskentelee vuoden 2005 lopusta myös Kansalaiskanavan projektipäällikkö.

HELKAn toimisto sijaitsee osoitteessa Unioninkatu 28 B, 00100 HELSINKI. Toimisto on myös hallituksen, työryhmien sekä HELKAn jäsenyhdistysten ja yhteyshenkilöiden tapaamisten ja kokouksien pitopaikka.


5. TALOUS

5.1 RAHOITUS

Vuoden 2005 rahoitustarve on 138 800 euroa. Päärahoituslähteet ovat Helsingin kaupungin avustukset, jäsenyhdistysten maksamat jäsenmaksut sekä muualta hankittu projektirahoitus. Kaupungin osuus muo-dostuu toiminta-avustuksesta (vuonna 2005 noin 42 000 euroa) ja erikseen haettavasta avustuksesta Kotikadun ylläpitoon ja kehittämiseen. Jäsenmaksujen (n. 5 800 euroa) osuus budjetista on noin 4 %.

Vuoden 2005 toiminta-avustus sekä Kotikatu-avustus ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Nykyisen toiminnan ylläpitäminen vaatii edelleen tarkkaa menojen suunnittelua sekä jatkuvaa budjettiseurantaa. Toimintarahoituksen turvaamiseksi pidetään yhteyttä kaupungin viranomaisiin aktiivisesti. Vuoden 2006 avustuksista Helka saa tiedon vuoden 2006 alussa.

Helkan laajeneva toimenkuva edellyttää taloudellisen pohjan jatkuvaa vahvistamista. Vuonna 2006 toimisto ja hallitus toimivat taloudellistan resurssien lisäämiseksi ja kartoittavat rahoituspohjan laajentamisen mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti, mm. uusien projektien kautta. (LIITE 4).

5.2 VARAINHANKINTA

5.2.1. Jäsenmaksut

Kauden 2005 jäsenmaksut ovat olleet: 76 € (jäsenmäärä alle 100), 101 € (jäs.määrä 100-500), 126 € (jäs.määrä 501-1000) ja 151 € (jäs.määrä yli 1000). Vuosikokous määrää vuoden 2006 jäsenmaksujen suuruuden. Jäsenmaksujen suuruudesta päätettäessä otetaan huomioon jäsenyhdistysten taloudelliset resurssit.

5.2.2. Kaupungin tuki

Yhteydenpidossa Helsingin kaupungin ja eri hallintokuntien johdon kanssa pyritään pitkäjänteisesti tuomaan esiin kaupunginosatyön ja vuorovaikutuksen merkitys ja tärkeys kaupungille.

Alueellisen tiedon tuottaminen ja välittäminen hallinnon ja päättäjien käyttöön sekä osallistuminen moniin työryhmiin ja yhteistyöprojekteihin (luku 3.1) tuottaa kaupungille merkittävää taloudellista säästöä ja asuinympäristöjen laadun ja viihtyisyyden kehitystä. YKS2-projekti sekä toimintavuoden alussa aktiivisesti käynnistyvä Kansalaiskanava-projekti keräävät ja tuottavat ja tarjoavat paikallista tietoa kaupungin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin. (LIITTEET 2 ja 3).

Helka pyrkii konkretisoimaan ja tekemään näkyväksi (esim. prosessikuvauksin) kaikkea sitä hyötyä, jota oma ja jäsenyhdistystemme toiminta kaupungille tuo. Näin toimien vaikutetaan Helkan toiminta-avustuksen turvaamiseen ja jopa mahdolliseen kasvattamiseen jatkossa. Kaupungin taloudellisen tuen turvaamiseksi on yhteydenpitoon ja tiedottamiseen kaupungin johdon ja päättäjien kanssa satsattava edelleen määrätietoisesti.

Yhteistyökohteita ja projekteja Helsingin hallintokuntien kanssa kartoitetaan jatkuvasti. Avautuvia mahdollisuuksia Helkan ja koko jäsenkunnan hyväksi tehtävän työn resurssien lisäämiseen käytetään aktiivisesti hyväksi.

5.2.3 Kotikatu

Kotikatu-rahoitus pyritään säilyttämään vähintään ennallaan. Edellisvuosien tapaan kaupungille ja sidosryhmille raportoidaan kotikadun edistysaskelista ja kaupungin viranomaisten kanssa käydään neuvotteluja tarvittavan rahoituspohjan turvaamiseksi. (Ks. LIITE 1).

5.2.4 Muu varainhankinta

Projektitoiminnalla on jatkuvasti kasvava merkitys HELKAn toiminnan rahoituksessa. Kansalaiskanava -projektin saaminen osaksi pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman hankerahoitusta v. 2005 oli Helkan pro-jektitoiminnan uusi hieno aluevaltaus (lue tarkemmin: LIITE 2). Projektimahdollisuuksia ja -kumppanuuksia kartoitetaan edelleen aktiivisesti ja HELKAlle tarjottavien projektien mahdollisuudet tutkitaan ennakkoluu-lottomasti. Valmistaudutaan vuoden 2006 aikana seuraavaan EU-ohjelmakauteen (voidaan tutkia EU-rahoituslähteitä esimerkiksi aluefoorumitoiminnan levittämiseksi laajemmin kaupunginosiin). Helkan hallitus voi myös halutessaan nimetä varainhankinnan tueksi erillisen työryhmän.

 


TOIMINTASUUNNITELMAN LIITTEINÄ HELKAN PROJEKTIT:

Liite 1: KOTIKATU -projekti
Liite 2: KANSALAISKANAVA -projekti
Liite 3: YKS2- ja SHARE -projektit
Liite 4: Helkan muut projektit


KOTIKATU-PROJEKTI LIITE 1.


Kotikadun yleistavoitteiden toteuttamista jatketaan vuonna 2006; kaupunginosien kotisivujen avulla pyritään tuottamaan ja välittämään paikallista tietoa, mahdollistamaan asukkaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, vaalimaan paikalliskulttuuria sekä vaikuttamaan kaupunginosien imagoon.
Helka tarjoaa yhdistyksille edelleen ilmaista kotisivutilaa Kotikatu-palvelimeltaan, jolta saa käyttöönsä www-osoitteen tyyliin www.kaupunginosat.net/nimi. Kaupunginosasivut muodostavat vähitellen laajenevan virtuaalisen kaupunginosaverkoston, www.kaupunginosat.net -portaalin, josta löytyy ja jossa tuotetaan paikallista tietoa yhteisellä foorumilla ja joka tuo kaupunginosille näkyvyyttä ulospäin.


Kotikadun tärkein käytännön tavoite on tarjota uutta (mambo) julkaisujärjestelmää kaupunginosien kotisivujen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Vuonna 2006 yhä useampien kaupunginosien toivotaan siirtyvän käyttämään uutta systeemiä, tavoitteena ajankohtaiset ja sisältörikkaat alueelliset kotisivut. ”Vanhojen” kotisivusisältöjen siirtäminen uuden järjestelmän mukaiseen sivustopohjaan toteutetaan koulutusten yhteydessä. Toinen käytännön tavoite on levittää järjestelmää niihin kaupunginosiin, joilla ei vielä ole omia kotisivuja. Koulutuksessa korostetaan alueellista tiimityöskentelyä, johon liittyy kolmas tavoite: saada useita alueellisia toimijatahoja rakentamaan kaupunginosien kotisivuja yhteistyössä.


Kotisivukoulutuksissa Frontpage-ohjelmasta ja lisensseistä on kokonaan luovuttu. Uusi testattu julkaisujärjestelmä on otettu käyttöön ja koulutus suunnataan sen sisäänajamiseen. Helka tarjoaa jokaiselle uuteen järjestelmään haluavalle kaupunginosalle oman järjestelmäpohjan veloituksetta. Verkkoa pyritään hyödyntämään myös itse koulutustoiminnassa, joten kaupungiosasivustojen yläpalkeista löytyy kattava suomenkielinen ohjeisto. Kouluttajapohjan laajentamisen mahdollisuuksia tullaan selvittämään toimintavuoden 2006 aikana.


Kotikadun painopiste siirtyy edelleen kohti verkottumista ja sisältöjen kehittämistä. Toimintavuonna 2006 tullaan mm. selvittämään mahdollisuuksia eri hallintokuntien tiedotteiden välittämiseksi suoraan järjestelmään. Julkaisujärjestelmä muodostaa Helkalle ja sen hallitukselle yhä keskeisemmän työvälineen (tiedotus, arkistointi, keskustelut, intranet jne.). Uudenlaista toimintakulttuuria pyritään tarjoamaan aktiivisesti myös Helkan jäsenkunnalle. Koska kotikatu pyrkii olemaan väline kuntalaisten, hallinnon ja päättäjien välisessä vuorovaikutuksessa, se muodostaa tulevina vuosina merkittävän kytkentäpinnan myös Helkan Kansalaiskanava-projektissa.


KANSALAISKANAVA - seutuyhteistyötä paikallistasolla -projekti LIITE 2.

Helkan koordinoima, marraskuussa 2005 käynnistynyt seudullinen Kansalaiskanava-hanke jatkuu ja konkretisoituu vuoden 2006 aikana. Kansalaiskanavassa kehitetään kunta- ja sektorirajat ylittävää vuorovaikutuksen toimintamallia pääkaupunkiseudun kansalaisten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välille. Hankkeessa tuotetaan ja välitetään paikallista tietoa ja esitetään konkreettisia kehitysideoita erityisesti kunnan rajat ylittävään yhteistyöhön kaupunginosatasolla. Hankkeessa myös kehitetään vuorovaikutuksen arviointia seutudemokratian tueksi.

Vuoden 2006 alussa järjestetään avoin käynnistysseminaari, jossa käsitellään seudullisesti keskeisiä ajankohtaisteemoja ja esitellään projekti laajasti. Vuorovaikutuskäytäntöjen kartoitus tehdään alkukeväästä, jonka jälkeen käytäntöjen analyysi ja koordinointi alkaa. Toimintamallia ryhdytään rakentamaan käytännössä toteuttamalla valitulla pilottialueilla aluefoorumeita, tulevaisuusverstaita, palvelumallien ideointityöpajoja, koululaisten kaupunkipolkujen suunnitteluretkiä ym. Swot- työkalua jalostetaan ja testataan esim. tulevaisuusverstaiden yhteydessä. Huhtikuuksi 2006 kaavaillussa seurantaseminaarissa kootaan tietoa, jonka avulla kehityskuvaa voidaan täydentää ja konkretisoida paikallistasolla sekä tehdään yhteenvetoa. Kaksisuuntaisen tiedonvälityksen selvitystyö valmistuu syyskauden aikana 2006 ja kaksisuuntaista kanavaa testaillaan käytännössä. Syyskaudella 2006 toteutetaan myös vuorovaikutuksen arviointiselvitys ja testataan arviointimenetelmää pilottialueilla.

Kansalaiskanava toteutetaan osana pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaa kaudella 2005-2007. Hankkeen keskeisiä yhteistyötahoja ovat pääkaupunkiseudun kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt, asukasjärjestöt ja niiden keskusjärjestöt (sekä mm. Suomen Kuntaliitto ja Tulevaisuuden tutkimuksen seura). Hankkeen aikana luodaan edellytykset sille, että vuorovaikutuksen toimintamalli ja uudet yhteistyökäytännöt voivat jäädä elämään projektin päättyssä v. 2007.

YKS2-PROJEKTI ja SHARE-PROJEKTI LIITE 3.

YKS2-projekti

Helkan YKS-projektit ovat arkirikollisuuden ja rikospelon vähentämiseen tähtääviä projekteja Helsingin kaupunginosissa (kaupunginosissa projektin toiminta-alueita nimitetään "kotialueiksi"). Y tarkoittaa ympäristöä (sen parantamiseen tähtäävät suunnitelmat ja käytännön toimet), K tarkoittaa kommunikaatiota ja viestintää kotialueella ja S tarkoittaa seurantaa (tapahtuu vuotuisten kotialuettaisten otantakyselyjen muodossa). Projekti käynnistyy kullakin kotialueella alueellisen yhteyshenkilön löytämisellä ja vapaaehtoisen toimintaryhmän, ns. Safety-ryhmän kokoamisella. Alueellisen alkukartoituskyselyn jälkeen toimintaryhmä kokoontuu muutamia kertoja vuodessa ideoimaan arkirikollisuuden ja rikospelon vähentämiseen tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä, joita lähdetään sitten toteuttamaan vaiheittain (ympäristö- ja kommunikaatiosuunnitelmat).

Vuoden 2004 syksyllä käynnistynyt YKS2 -projekti, joka on v. 2002 - 2004 toteutetun YKS-pilottiprojektin jatkoprojekti, on herättänyt laajaa kiinnostusta Helkan jäsenkentässä ja kaupungin hallinnossa. Vuonna 2005 projekti on levittänyt edelleen Safety- toimintamallia siitä aktiivisesti kiinnostuneille kotialueille. V:n 2005 lopulla Safety-ryhmiä toimii jo seuraavilla 23 kotialueella:

Kannelmäki
Pitäjänmäki
Etelä-Haaga
Pohjois-Haaga
Kivihaka
Itä-Pakila
Maunula
Pirkkola
Ruskeasuo
Töölö
Siltamäki – Suutarila
Tapulikaupunki
Vartiokylä
Pihlajamäki
Savela
Viikinmäki - Pihlajisto
Itä-Pasila
Merihaka
Punavuori
Kaivopuisto – Eira – Ullanlinna
Roihuvuori
Kallio – Alppila
Ruoholahti
Herttoniemi

Vuoden 2006 aikana Safety-toimintaa on projektin puitteissa tarkoitus käynnistää yhä uusilla kotialueilla siten, että kotialueiden kokonaislukumäärä nousee 40:een. Projektissa on myös tarkoitus koota Safety-toiminnan opas-lehtinen.

SHARE- projekti

YKS-toimintaan ja Safety-toimintamallin kehittämiseen liittyy vuoden 2005 lopussa käynnistetty SHARE -projekti (Safe Home AREa with SHAREd responsibility). SHARE -projektissa Helka johtaa EU-hakemuksen valmistelua Helsingin kaupungin toimeksiannosta. Valmistelu sisältää jatkuvaa yhteydenpitoa kiinnostuksensa ilmoittaneisiin eurooppalaisiin kaupunkeihin ja mm. kansainvälisen työseminaarin järjestämisen Helsingissä. Valmisteltavalla hakemuksella pyritään saamaan rahoitusta EU:n AGIS -ohjelmasta ja se jätetään sisään vuoden 2006 aikana. Varsinainen SHARE-projekti olisi toteutuessaan Helsingin kaupungin hallinnoima ja kestäisi kaksi vuotta (2006 - 2008). Helkan rooli projektissa olisi asukastoiminnan organisoimisen ja viestinnän asiantuntija.

MUUT HELKAN PROJEKTIT LIITE 4.

Rakennukset kertovat -projekti

Ympäristöministeriön tuella 2005 käynnistynyt Helkan vaalimisteemaan liittyvä Rakennukset kertovat-projekti pyritään saattamaan päätökseen vuoden 2006 aikana. Projektin tarkoituksena on tuottaa tyylihistoriallinen ja kaupunkikuvaa esittelevä yleistajuinen opetusaineisto kaupunginosayhdistysten ja kaikkien muidenkin halukkaiden käyttöön. Aineiston avulla välitetään tietoa ja lisätään ymmärrystä rakennetusta ympäristöstä yhteisen kulttuuriympäristömme elintärkeänä osana.

Projektissa on kerrotaan kansantajuisesti arkkitehtuurin tyylikausista esimerkkeinä Helsingin eri kaupunginosista valitut 10 kohderakennusta. Tietoisuus oman ympäristön arvoista edistää rakennetun ympäristön kunnossapitoa ja hoitoa sekä lisää asukkaiden juurtumista ja viihtymistä, samalla kasvattaen ja ylläpitäen yhteisöjen sosiaalista pääomaa. Myös kiinteistöjen korjausrakentamisessa tarvitaan aiempaa perusteellisempaa asiantuntemusta rakennusten erikoispiirteistä, jotta vältyttäisiin rakennustekniikan ja kaupunkikuvan kannalta virheellisiltä ratkaisuilta. Samalla voidaan tarjota perustiedot rakennussuojeluun liittyvästä hallinnosta ja eväät lisätietojen hankkimiseen.

Materiaalia on tähän mennessä koottu ”tyyliesimerkeiksi”, joista jokaisesta koostetaan edelleen n. 4 sivua kuvia ja tekstiä per valittu tyylikausi/ kohde. Jokaisesta tyyliesimerkistä toteutetaan lisäksi yhden sivun tiivistelmä (esim. kalvo- tai dia-sivu-käyttöön).

Materiaali on koottu ja toimitustyö on pääosin tehty jo v:n 2005 aikana. Tavoitteena on aikaansaada pai-nettu julkaisu ja/tai verkkojulkaisu kootusta materiaalista v:n 2006 aikana. Materiaalista pyritään myös koostamaan joko CD-ROM- tai Powerpoint-muotoinen opetusmateriaali (Helkan nettisivuille) kaikkien saata-villa olevaksi esittelyaineistoksi. Projektin jatkovaiheistus tarkennetaan projektille anotun lisärahoitusten toteutuessa. Pieni lisärahoitus on varmistunut v:n 2005 lopussa Rakennustietosäätiöltä. Jatkohakemuksia tullaan anomaan edelleen muistakin lähteistä (ainakin ympäristöministeriö ja Kulttuurirahaston rakennustaidetoimikunta).

Aluefoorumi-projekti

"Aluefoorumi-projekti" on ympäristöministeriön rahoittama Helka ry:n ja LT-Konsultit Oy:n yhteinen projek-ti, joka esittee aluefoorumia osallistumismenetelmänä. V. 2005 projekti toteutettiin sen kahden päätehtä-vän osalta: foorumien nykytilanne ja kohderyhmät päivitettiin yleispiirteisesti. Keskeinen osa hankkeesta eli foorumimenetelmää esittelevä sivusto toteutettiin Helkan uudella julkaisujärjestelmällä v. 2004-2005 aikana. Sivusto esittelee foorumien toimintaperiaatteet, foorumeista koetut hyödyt alueella, perustamisohjeet (ja kertomukset kahden foorumiprosessin käynnistämisestä) ym. Sivustolla on esitelty myös tiettyjä aluekehittämisen kiinnostavia uusia käsitteitä. Näitä osioita on myöhemmin helppo syventää ja terävöittää kun sivuston tekniset kysymykset on selvitetty ja pohja on rakennettu.

Vuoden 2006 aikana tutkitaan jatkoprojektia, jossa alkuperäistä suunnitelmaa soveltaen jatkettaisiin foorumimenetelmän tunnetuksi tekemistä. Foorumien ”jatkomarkkinointi” voitaisiin toteuttaa rahoituksen toteutuessa ja jo tehdystä työstä pystyttäisiin tiedottamaan laajemmin, sillä asukkaiden omaehtoisen osallis-tumisen järjestäminen ja näkemysten rakentamisen helpottaminen sekä näissä tulevaisuudessa käytettävät menetelmät ovat yhä ajankohtaisempia.

Muut Helkan projektit

Uusien projektien mahdollisuudet selvitetään tapauskohtaisesti. Vuoden 2005 aikana käynnistyi ja toteutettiin Kotikaupunkipolku-konseptin mukainen pilottiprojekti Vuosaaressa. Polkukonseptin käyttökelpoisuutta tutkitaan lisää Kansalaiskanavaprojektin pilottialueiden puitteissa.

Uusia toimintatapoja ja palvelujen tuottamismahdollisuuksia tutkitaan uudenlaisten kumppanien kanssa. Tutkitaan mm. yhteistyömahdollisuudet Helkan omien projektien kanssa yhtymäkohtia sisältävien muiden projektien kanssa (mm. Helkan Kansalaiskanava-projektin sekä Espoon OPUS- ja Helsingin ICING-hankkeiden välisen hankeyhteistyön synergiamahdollisuudet).