Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Kokousasiat / Toimintasuunnitelmat / Toimintasuunnitelma 2011

1. YLEISTÄ

Vuonna 2011 Helka panostaa erityisesti kaupunginosatoiminnan uudistamiseen sekä vaikuttamiseen. Helka haluaa tarjota omaa osaamistaan vauhdilla etenevään metropolikehitykseen. Se edellyttää osaamisen kehittämistä ja katseen suuntaamista ennen kaikkea omiin toimintatapoihin tarpeellisten uudistusten aikaansaamiseksi. Muuttuvan järjestötoiminnan haasteisiin tartutaan ennakkoluulottomasti.

Helkan ja kaupunginosayhdistysten roolia kehitetään uusia toimintatapoja edistävään suuntaan. Kaupunginosayhdistyksiä kannustetaan tarttumaan paikallisten kumppanuuksien koordinointiin ja paikallisten resurssien näkyväksi tekemiseen. Helka vahvistaa imagoaan uudistushenkisenä paikallisuuden puolesta toimivana ja vaikuttavana asiantuntijayhteisönä. Tavoitteidensa toteuttamiseksi Helka tavoittelee laajaa myönteistä näkyvyyttä eri medioissa.

Kaupunginosien paikallisten toimijoiden verkottaminen edellyttää toimivaa paikallisviestintää. Paikallistiedottajien ja kotisivujen ylläpitäjärinkien muodostumista tuetaan edelleen. Kotikadun sivustouudistus toteutuu ja uudet toiminnallisuudet (palveluhakemisto ja tapahtumakalenteri) saadaan kaikkien kaupunginosasivustojen käyttöön vuoden 2011 aikana.

2. TOIMINTA

2.1 KAUPUNGINOSATOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Vuonna 2011 Helka panostaa kaupunginosayhdistysten julkikuvan, toimintamallien ja sisältöjen uudistamiseen. Kaupunginosayhdistyksiä kannustetaan ja tuetaan ottamaan proaktiivinen rooli oman alueensa kestävään kehittämiseen. Ne voivat vahvistaa paikalliskulttuuria ja lähiyhteisöllisyyttä verkostoimalla paikallistoimijoita, tuottamalla yhteistyömalleja tai kehittämällä paikallista palvelutuotantoa.

Kaupunginosatoiminnan imagoa kehitetään inspiroivaan ja uutta luovaan suuntaan. Helka kannustaa kaupunginosayhdistyksiä kutsumaan jäsenikseen paikallisia yhteisöjä mahdollisimman laajasti. Helka itse pyrkii löytämään uusia yhteistyökumppaneita (esim. helsinkiläiset ajatuspajat, Dodo ry, kaupunkiviljelijät) sekä vahvistamaan vanhoja toimivia kumppanuuksia (mm. kirjastot).

Helkan rooli on kaupunginosatoiminnan kehittämistä mahdollistava. Helka tarjoaa kaupunginosatoimijoille koulutusta ja välineitä (mm. paikallisviestinnän alustan). Kotikatu-järjestelmän uusi toiminnallisuus, palveluhakemisto, on erinomainen väline paikallisten resurssien esiintuomiseen. Kaupunginosakohtaiseen palveluhakemistoon voi kuka tahansa helposti lisätä minkä tahansa paikallisen palvelun. Julkiset, kaupungin tuottamat palvelut syötetään Helkan palveluhakemistoon automaattisesti kaupungin järjestelmästä.

Kaupunginosatoimintaa virkistetään uusien käytäntöjen ja toimintamuotojen kautta. Niiden avulla houkutellaan mukaan uusia aktiivisia toimijoita. Helka osoittaa esimerkkiä jäsenkunnalleen tärkeässä kokouskäytäntöjen uudistamisen teemassa. Helka tarjoaa vuoden 2011 kuluessa koulutusta uusiin toimintamuotoihin ”Osallistavan kaupunginosakehittämisen työkalut” -projektissa ja viritteillä olevassa Vyyhti-projektissa. Näissä tarjotaan välineitä paikallisten toimintaryhmien käynnistämiseen ja ylläpitämiseen sekä yhteisöjohtamiseen. Helkan CADDIES-projektin viimeinen toimintavuosi kokoaa yhteen toiminnan tuloksia ja työstää materiaaleja kaikkien kaupunginosakehittämisestä kiinnostuneiden hyödynnettäväksi. (Helkan projekteista tarkemmin Liitteessä 1).

Paikalliskulttuurien vahvistamista ja vaalimista jatketaan lisäksi jo olemassa olevien toimintamuotojen, kuten Helkan koordinoiman kotikaupunkipolkujen kokoamisen kautta (ks. tarkemmin Liite 1: Helkan projektit).

2.2. VAIKUTTAMINEN JA KANNANOTOT

Helka tekee omaa ja kaupunginosayhdistysten toimintaa entistä näkyvämmäksi (mm. kaupungin ja median suuntaan). Keinoina käytetään mm. seminaaritoimintaa, johon panostetaan etsimällä sopivia aktiivisia tahoja ja rahoitusta. Medianäkyvyyteen panostetaan aktivoimalla media- ja sidosryhmätiedottamista. Helkan kotisivuille listataan asioita, joissa Helka on (ollut) mukana, esim. projektit, tutkimukset, yhteistyö. Toteutetaan myös omaa mediaseurantaa ja listausta aiheista, joiden yhteydessä Helka on mainittu. Medialle tarjotaan juttuvinkkejä mahdollisuuksien mukaan.

Helka ottaa kantaa ja antaa lausuntoja Helsingin ja pääkaupunkiseudun kannalta keskeisiin laajoihin teemoihin ja hankkeisiin. Kannanotot julkaistaan kotisivuilla ja niistä tärkeimmistä viestitään tiedotusvälineille. Kantaa otetaan myös ennakoivasti. Aiheita, joihin on otettu kantaa, seurataan aiempaa aktiivisemmin ja niitä edistetään omassakin toiminnassa. Asukas- ja käyttäjänäkökulmaa tuodaan esiin kaikissa tapaamisissa ja tilaisuuksissa hallinnon ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Kootaan vuoden 2011 kuluessa Helkalle ns. ”neuvonantajaryhmä”, johon kutsutaan Helkan sparraamisesta ja verkottamisesta kiinnostuneita avainhenkilöitä eri sidosryhmistä (asiantuntijat, kaupunginosa-aktiivit, kaupungin edustajat). Ryhmän avulla ideoidaan, kerätään yhteen ja jäsennetään kaupunginosien kehittämistä koskevaa tietämystä kaikkien toimijoiden yhteiseksi hyödyksi.

2.3 PALVELUT JÄSENYHDISTYKSILLE

2.3.1 Viestinnän palvelut

- Tarjotaan kaupunginosille kotisivupohjia veloituksetta. Tarjotaan kotisivujen käyttöön tarpeellinen koulutus ja tekninen tuki.
- Tarjotaan karttapohjaiset palveluhakemisto ja tapahtumakalenteri kaikille Kotikatu-verkoston sivustoille.
- www.kaupunginosat.net -sivusto julkaistaan kaupunginosien yhteisenä portaalina. Sinne kootaan kaupunginosasivujen linkkien lisäksi monipuolista tietoa ja esimerkkejä proaktiivisesta kaupunginosatoiminnasta ja kaupunginosien kehittämisestä
- www.helka.net -sivustosta kehitetään viestintäkanava Helkan organisaation tarpeisiin
- Kehitetään sähköisten tiedotteiden automaattista jakelua (ns. RSS-syötteet); esim. mahdollisuutta vastaanottaa kaupungin hallintokuntien tiedotteita suoraan kotisivuille ja vastaavasti automaattista Helkan/ kaupunginosien tiedotteiden välittämistä haluttuihin kohteisiin
- Ylläpidetään jatkuvasti päivitettävää sähköistä kaupunginosayhdistysten yhteystietolistaa
- Viestitään jäsenistölle ajankohtaisista asioista n. 4 kertaa vuodessa ilmestyvällä jäsentiedotteella
- Helka tutkii sosiaalisen median tuomia uusia viestinnän ja verkottumisen mahdollisuuksia kokeillen itse niiden käyttöä soveltuvilta osin, pyrkimyksenä tarjota liityntäpintoja myös kaupunginosien kotisivuille (esim. Facebook-yhteydet)
- Seminaareissa ja yleisötilaisuuksissa joihin osallistutaan, tuodaan aktiivisesti esiin jäsenyhdistysten monipuolista toimintaa

2.3.2 Koulutuspalvelut

- Tiedotetaan jäsenille mielenkiintoisista kaupunginosatoiminnan osaamista edistävistä koulutuksista. Kotikadun koulutustarjonnassa huomioidaan vasta-alkajat, ylläpitäjät ja edistyneet sekä sivustojen edellyttämät erityistoiminnot (esim. intranet, kuvien lisääminen jne.).
- Paikallisviestintää tukevaa koulutusta jatketaan vuonna 2011 vähintään yhdellä aiheesta järjestettävällä koulutuksella.
- Tarjotaan mahdollisuuksien mukaan omaa koulutusta kaupunginosatoimijoiden ajankohtaisiin tarpeisiin (esim. tapahtumien järjestämiseen). Rakennetaan koulutusyhteistyötä edellä mainitun seminaariyhteistyön tapaan, yhteistyössä sopivien kumppanien kanssa.

2.3.3 Muut asiantuntijapalvelut ja jäsenedut

Helkan tarjoamat asiantuntijapalvelut on lueteltu pääosin kappaleissa 2.1 ja 2.2. Näiden lisäksi Helka järjestää kaupunginosayhdistysten puheenjohtajille vuotuisen virkistys- ja verkottumistapahtuman, puheenjohtajapalaverin. Palaveria kehitetään jo tutuksi tulleeseen työryhmätyöskentelyyn pohjautuen. Näin kaikkien osallistujien ääni saadaan kuuluviin tilaisuuksien tuotoksissa.

Jokainen jäsenyhdistys saa kulttuurilehti Hiidenkiven vuosikerran Suomen Kotiseutuliitolle suoritettavan jäsenmaksuosuuden tuomana jäsenetuna (lehti toimitetaan puheenjohtajan osoitteeseen).

3. YHTEISTYÖ

3.1 JÄSENTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Kaupunginosien vertaistuen ja -oppimisen mahdollisuuksia, esim. kaupunginosalta toiselle tapahtuvaa hyvien käytäntöjen siirtymistä tuetaan aktiivisesti. Helka käynnistää ns. asiantuntijarekisterin kokoamisen kaupunginosa-aktiivien keskuudesta.

Organisoidaan jäsenistön piirissä itsenäisesti toimivia teematyöryhmiä, jotka kokoavat tietoa ja kehittämisajatuksia kaupunginosia, kaupunkia ja seutua koskevista ajankohtaisista teemoista. Tarjotaan jäsenistölle verkostoitumisen mahdollisuuksia Helkan vuosikokouksissa ja puheenjohtajapalaverissa.

3.2 YHTEISTYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON KANSSA

Helka hakee kaupungin päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta innovatiivisia, resursseja säästäviä toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä kaupunginosien paikallisuuden vahvistamiseen ja lähipalvelujen turvaamiseen.

Helka välittää asukasosallistumisen asiantuntemusta kaupungin työryhmissä ja verkostoissa:
- kartoittaen ja kooten asukas- ja käyttäjänäkemyksiä sekä välittäen niitä kaupungin suunnitteluun ja hallintoon
- korostaen asukkaiden avainroolia käyttäjäpalautteen tuottamisessa ja kehittäen palaute- ja osallistumismahdollisuuksia hyvinvointi- ja muiden palvelujen ylläpitämisessä

Globaalin ilmastohaasteen ratkaiseminen edellyttää kaupunkien kestävää kehittämistä yhteistyössä kaikkien sen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Proaktiivinen kaupunginosatoiminnan avulla vahvistetaan erityisesti paikallista yhteisöllisyyttä ja kaupungin sosiaalisesti kestävää kehitystä, sekä luodaan edellytyksiä myös muiden kestävyyden osa-alueiden toteuttamiseen.

- Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa tutkitaan yhteistyömahdollisuuksia erityisesti ’Esikaupunkien renessanssin' tiimoilta. Kehitetään yhteistyötä ksv:n puitteissa toimivan Lähiöprojektin kanssa. Osallistutaan rakennusviraston koordinoiman 'yleisen siisteyden edistämisen työryhmän' sekä viraston toimialaan kuuluvan ’kadunpidon työryhmän’ toimintaan.
- Kirjastojen kanssa jatketaan ja syvennetään yhteistyötä. Seurataan keskustakirjaston suunnitteluprosessia ja osallistutaan siihen aktiivisesti. Erityisesti kirjastojen tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista kaupunginosatoiminnan tukemiseksi tiedotetaan jäsenistölle.
- Varmistetaan kaupunginosatapahtumien järjestämisen edellytykset Kulttuurikeskuksen kanssa. Valmistaudutaan World Design Capital 2012 -vuoteen yhteistyössä WDC 2012 -säätiön ja teemavuoteen osallistumisesta kiinnostuneiden kaupunginosien kanssa.
- Osallistutaan aktiivisesti projektiin sähköisten ilmoitustaulujen aikaansaamiseksi metroasemille kulttuuritoimen, nuorisotoimen, rakennusvalvontaviraston ja HKL:n kanssa.
- Talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa jatketaan yhteistyötä palautteen antamisen mahdollisuuksien kehittämiseksi. Vaikutetaan asukkaiden mahdollisuuksiin koota paikallista tietoa kartalle tarjoten asiantuntemusta esimerkiksi kaupungin ’Kerrokartalla’ -palvelun kehittämisen prosessiin.
- H:gin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosaston sekä sosiaaliviraston kanssa toteutetaan ”Osallistavan kaupunginosakehittämisen työkalut” –projektia (ks. tarkemmin Liite 1: Helkan projektit).

3.3 SEUDULLINEN YHTEISTYÖ

Vahvistetaan yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaupunginosatoimintaa koordinoivien vertaisjärjestöjen kanssa (mm. EKYL, Vantaan Kotiseutuliitto, omakotiyhdistysten keskusjärjestöt). Vuonna 2011 tutkitaan mahdollisuuksia tarjota Kotikadun julkaisualustaa koko pääkaupunkiseudun kaupunginosatoimijoiden käyttöön.

Tarjotaan osaamista Helsingin alue- ja kehittämistoimiston Kuninkaankolmio-projektille alueellisen yhteistyön konkreettisessa organisoinnissa.

Osallistutaan aktiivisesti laajempia seudullisia teemoja käsitteleviin yhteistyötilaisuuksiin (mm. HLJ 2011) ja seminaareihin. Tehdään seminaarialoitteita seudun kaupunginosia koskevista yhteisistä tärkeistä teemoista (esim. ratahankkeet).

3.4 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Jatketaan kansainvälisen ”CADDIES”-projektin toteuttamista suunnitelmien mukaan Ruotsin Norrköpingin ja Latvian Riian kanssa, myönnetyn EU-rahoituksen puitteissa. Vuosi 2011 keskittyy projektin tulosten ja tuotosten kokoamiseen sekä niiden levittämiseen Tarkemmin liitteessä 1.

3.5 MUU YHTEISTYÖ

- Jatketaan yhteistyötä Suomen Kotiseutuliiton kanssa (mm. osallistutaan aktiivisesti liiton kaupunkijaoksen toimintaan). Osallistutaan valtakunnallisiin kotiseutupäiviin ja Suomen Kotiseutuliiton vuosikokoukseen.
- Toteutetaan Helkan tapahtumakalenteri -toiminnon viimeistely Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen projektiyhteistyön kautta
- Ollaan aktiivisesti mukana osallistumista ja vuorovaikutusta kehittävien vanhojen ja uusien sidosryhmien hankkeissa.

4. JÄSENISTÖ JA HALLINTO

4.1 Jäsenet

Helkan jäseninä on 78 kaupunginosatoimintaa harjoittavaa yhdistystä Helsingin kaupungin alueella. Jäsenmäärän kasvua tavoitellaan edelleen.

4.2 JÄSENYYDET

Helka on Suomen Kotiseutuliiton jäsen.

4.3 VUOSIKOKOUKSET

Helkan sääntömääräiset vuosikokoukset pidetään 2 kertaa vuodessa. Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Vuosikokouksien yhteyteen kehitetään osallistavaa työpajatoimintaa jäsenistön tarpeiden pohjalta.

4.4 HALLITUS JA TYÖRYHMÄT

Helkan hallitus koostuu puheenjohtajan lisäksi seitsemästä jäsenestä varajäsenineen sekä asiantuntijajäsenestä. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta. Hallituksen kokouskäytäntöjä uudistetaan vuoden 2011 aikana siten, että työpajatyöskentelyn osuutta lisätään. Helkan hallituksen työssä hyödynnetään lisäksi hallituksen jäsenten ja perustettavan ”neuvonantajaryhmän” erityisosaamisalueita.

Työryhmissä ja työpajoissa työstetään viestintään, strategioihin, lausuntoihin sekä Helkan projekteihin kytkeytyviä teemoja. Kaikkiin työryhmiin voidaan kutsua myös hallituksen ulkopuolisia asiantuntijoita. Helkan roolia kaupunginosatoiminnan asiantuntijana vahvistetaan. Sen tieto, kokemus ja verkostot tarjotaan kaikkien kaupunginosien ja muidenkin sidosryhmien hyödynnettäväksi aiempaa tehokkaammin.

4.5 HENKILÖKUNTA JA TOIMISTO

Tavoitteena on säilyttää nykyinen toimitila sekä toimiston henkilöresurssit ja työsuhteiden jatkuvuus kaupungin ja projektiavustusten turvin seuraavasti:
- vakituinen toiminnanjohtaja
- määräaikaiset: internet-palvelujen asiantuntija (Kotikatu), viestintävastaava, Helkan projektien toimihenkilöt

Helkan jäsenyhdistykset voivat peruskäytön ulkopuolisena aikana varata käyttöönsä kokoustilaa Helkan Ruoholahdenkatu 10 B:ssä sijaitsevasta toimistosta.

5. TALOUS

5.1 RAHOITUS

Vuoden 2011 koko rahoitustarve (projektit mukaan lukien) on n. 385 500 euroa. Päärahoituslähteitä ovat Helsingin kaupungin avustukset ja projektimäärärahat. Kaupungin toiminta-avustus kattaa Helkan varsinaisen toiminnan kuluja sekä Kotikatu-osuuden. Kaupungin osuus kokonaisuudesta on n. 25 % ja projektien yhteensä n. 73 %. Jäsenmaksujen osuus kokonaisbudjetista on noin 2 %. Osa rahoituspäätöksistä varmistuu vuoden 2011 puolella.

5.2 VARAINHANKINTA

5.2.1. Jäsenmaksut

Helkan jäsenmaksut vuonna 2011
Jäsenmäärä alle 100      80 euroa
Jäsenmäärä 100-500    105 euroa
Jäsenmäärä 501-1000  130 euroa
Jäsenmäärä yli 1000     155 euroa

5.2.2. Kaupungin tuki

Helka tukee Helsingin ja koko seudun myönteistä kehitystä tuottamalla asukasosallistumisen asiantuntemusta ja -käytäntöjä. Helka toimii online-kanavana alueilta ja alueille: se verkostoi paikallistoimijoita kaupunginosissa (mm. Kotikatu-sivustojen kautta sekä kokoaa yhteen kaupunginosien näkemyksiä). Helkan ja sen jäsenyhdistysten toiminta tarjoaa kaikille kaupunkilaisille osallistumismahdollisuuksia oman alueensa ympäristön, palvelujen ja erityispiirteiden vaalimisessa ja kehittämisessä. Lisäksi Helka osallistuu lukuisiin kaupungin yhteistyöryhmiin sekä ohjelma- ja strategiatyöhön pyydettynä asiantuntijana.

Kaupungin toiminta-avustus kattaa yhden kokopäiväisen toimihenkilön palkkakulut (toiminnanjohtaja), osan nykyisestä toimitilavuokrasta sekä Kotikadun peruspalvelut. Projektirahoituksen avulla katetaan Helkan kaupunginosille lisäarvoa tuottava palvelu- ja kehittämistoiminta. Yhteydenpitoa kaupungin johtoon ja päättäjiin jatketaan määrätietoisesti resursoinnin varmistamiseksi.

5.2.3 Muu varainhankinta

Projektirahoitusten ja –yhteistyön löytäminen on Helkan toiminnan rahoituksessa edelleen merkittävä. Tutkitaan ja neuvotellaan aktiivisesti uusia projektirahoitusmahdollisuuksia.


TOIMINTASUUNNITELMAN LIITTEENÄ HELKAN PROJEKTIT 2011:

Liite 1: Helkan projektit

Helkan 2011 jatkavat projektit:

CADDIES-projekti

Helkan kansainvälistä EU-rahoitteista CADDIES-projektia jatketaan koko vuosi 2011, joka on projektin viimeinen toimintavuosi. CADDIES on lyhenne englanninkielisestä nimestä ”Creating Attractive, Developed and Dynamic Societies together with Inhabitants”, eli ”houkuttelevien ja dynaamisten yhteisöjen rakentaminen yhdessä asukkaiden kanssa”. Projektissa verkostoidaan ja osallistetaan asukkaita ja muita aluetoimijoita kaupunginosansa kehittämiseen. Projektin vetovastuussa on Norrköpingin kaupungin omistama kiinteistöyhtiö. Kolmas kumppani on Latvian Riian kaupungin asumis- ja ympäristöasioista vastaava osasto. Projektin yhteistyöalueita Helsingissä ovat Pohjois-Haaga, Kannelmäki sekä Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki.

Vuoden 2011 aikana CADDIES keskittyy kahteen teemaan: 1) yhteistyökaupunginosissa käynnistyneiden paikallisten projektien ja toimintaryhmien tukemiseen, sekä 2) projektin kansainvälisenä yhteistyönä ja lopputuotoksena syntyvän työkirjan ja työkalupakin kokoamiseen. Tavoitteena on juurruttaa kaupunginosissa syntyneet toimintatavat niin, että ne jatkuvat itsenäisesti hankkeen päätyttyä. Juurtumisen edellytyksiä pohditaan sekä Helkan projektitiimin että kansainvälisen projektitiimin kesken. Tämä osaaminen on keskeinen osa työkirjan/työkalupakin sisältöä.

Yhteistyötä projektikumppanien kanssa jatketaan tiiviisti läpi vuoden. Projektitapaamisiin osallistutaan vähintään kolme kertaa vuodessa. Hankkeen päätösseminaari järjestetään Norrköpingissä syksyllä 2011. Sitä ennen kansainvälisen projektiseminaarin järjestäminen osuu Helkan kohdalle huhtikuussa 2011. Samassa yhteydessä järjestetään infopäivä Helsingin seudun sidosryhmille projektin siihenastisista saavutuksista ja yhdessä opitusta.

Kotikaupunkipolku-projekti

Kotikaupunkipolkujen avulla edistetään kaupunginosien asukkaiden ja käyttäjien paikallistuntemusta ja lähiliikkumista sekä vahvistetaan kaupunginosien identiteettiä. Kotikaupunkipolkujen avulla voidaan lisäksi edistää muuttajien kotiutumista kaupunginosiin. Kotikaupunkipolut esittelevät kartalle koottujen kävelyreittien avulla urbaania elinympäristöä kokonaisvaltaisesti ja mielenkiintoisesti, paikallisten merkittävyyksien kautta. Reitit ja kohdekuvaukset kootaan monipuolisiksi asukkaista ja asiantuntijoista koostuvien työryhmien toimesta. Polkukohteet esittelevät mm. paikallista luontoa, historiaa, kulttuuria, rakennuksia, henkilöhahmoja sekä tulevaisuudennäkymiä.

Toimintasuunnitelman 2011 laatimiseen mennessä ei vuodelle 2011 varmistunutta rahoitusta ole vielä tiedossa. Kaikki mahdolliset rahoituslähteet ja kumppanuudet pyritään kartoittamaan Helkan kotikaupunkipolkuja koordinoivan sateenvarjo-projektin jatkuvuuden turvaamiseksi. Helkan jäsenet voivat hakea erillismäärärahoja kotikaupunkipolkuaineistojen toteuttamiseen Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan maakuntarahastolta.

Projektin ohjausryhmä päättää uusien kotikaupunkipolkujen tarkastelualueet kaupunginosien halukkuuden ja valmiuden sekä polkujen tasapuolisen sijoittumisen pohjalta. Kotikaupunkipolkuja ja niiden kokoamista esitellään Helkan kotisivulla ja tapahtumissa.

Helkan uudet projektit 2011:

”Osallistavan kaupunginosakehittämisen työkalut” -projekti

Projektin tarkoituksena on tarjota kaupunginosien asukkaille työkalut omatoimisen ja pitkän tähtäimen toiminnan käynnistämiseksi kaupunginosansa turvallisuuden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämiseksi. Perustana ovat fasilitoinnin menetelmät ja niiden avulla käynnistettävä työpajatoiminta. Näiden kautta asukkaat voivat ohjatusti tuottaa omaa asuinaluettaan koskevia kehittämisajatuksia sekä konkreettisia toimenpiteitä niiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on luoda alueille kestävää kehitystä, joka ei ole riippuvaista ulkopuolisista toimijoista tai viranomaisista.

Projektin työpajat on tarkoitus käynnistää alkuvuodesta 2011. Työpajoihin kutsutaan aktiivisia asukkaita ja avainhenkilöitä kaupunginosayhdistysten kautta ja muitakin kanavia käyttäen. Koulutus hankitaan ostopalveluna. Mukaan ilmoittautuneille tarjotaan tasokas koulutusjakso, jonka aikana heille opetetaan tarpeelliset työkalut paikallisten osallistavien työpajojen vetämiseen. Kevään aikana osallistujat kutsuvat koolle ja vetävät itsenäisesti läpi kaupunginosakohtaisia työpajoja. Koulutusjakson ns. lähiopetuspäivät koostuvat erilaisista konkreettisista ryhmien ohjaamisen menetelmistä. Helka tukee hankkeessa syntyvää työpajojen vetäjien verkostoa jatkossa.

Hankkeen tiedossa olevat yhteistyökumppanit ovat tässä vaiheessa Helsingin kaupungin hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosasto sekä sosiaalivirasto. Virastojen rahoitusosuudet varmistuvat vuoden 2011 alussa. Helka on lisäksi hakenut hankkeelle sosiaali- ja terveysministeriön ”terveyden edistämisen määrärahaa”, jonka turvin projekti voitaisiin toteuttaa laajemmassa mittakaavassa.

Vyyhti projekti-aihio

Vyyhti on EU-kumppanuusprojekti Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa. Muita kumppaneita ovat HUBI-Helsinki verkosto ja Teme ry. Vyyhtiä suunnitellaan kolmivuotiseksi. Kyse on EU-hankkeesta, joka alkaa 2011 ja päättyy 2013. ESR (Euroopan sosiaalirahaston) rahoitusta haetaan Metropolian toimesta ELY-keskuksen kautta; rahoituksen myöntämisestä saadaan tietoa aikaisintaan maaliskuussa 2011. Helka toimisi projektissa alusta kevyellä panostuksella ja varsinaiset resursseja edellyttävät toimet alkaisivat aikaisintaan 2011 jälkimmäisellä puoliskolla, viimeistään 2012 alusta. Projektilta olisi mahdollista parhaimmillaan saada Helkalle noin yhden puolipäiväisen projektikoordinaattorin resurssi toimistokuluineen (vuosille 2012 ja 2013). Käynnistysvuoden 2011 puolella Helkan budjettiosuus olisi pienempi, koska CADDIES-projekti on aktiivinen vuoden 2011 loppuun saakka ja osa palautuksista saadaan vasta 2012 puolella. Vyyhti-projektin rahoitus olisi toteutuessaan samantyyppinen kuin CADDIES:issä (eli syntyvät kulut maksetaan ensin itse ja raha saadaan takaisin n. 4-6 kk viiveellä).

Tavoitteena on kasvattaa osaamista koulutuksen avulla ja nostaa esiin erilaisia yhteisöjen toiminnan sekä yhteisöjohtamisen malleja. Projektissa on tavoitteena suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä kumppaneiden kanssa koulutuksia, jotka sopivat vapaaehtoistyöhön ja kolmannen sektorin resursseille. Virtuaaliyhteisöjen ja sosiaalisen median työkalujen käytön ja hyödyntämisen oppiminen saattaisi houkuttaa myös nuorempaa ikäpolvea, joten kyse on myös panostuksesta tulevien vuosi(kymment)en yhdistystoimintaan. Ihmisten ja yhteisöjen väliseen vuorovaikutukseen ja sen ymmärtämiseen on syntynyt uusia osaamistarpeita, joihin Vyyhti etsii ratkaisuja kunta-, yritys- ja kolmannen sektorin sekä ammattikorkeakoulun yhteistyöllä koulutuksen, seurantatutkimuksen ja sosiaalisen median keinoin. Projektissa on tavoitteena synnyttää mm. opintokokonaisuus ja siihen liittyvät aineistot yhteisöjohtamisesta ja yhteistoiminnallisista menetelmistä; tietoa opintokokonaisuuksien vaikutuksesta yhteisöjen toimintaan; erilaisia koulutusaineistoja ja -materiaaleja hyödynnettäväksi yhteisöille.