Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Kokousasiat / Toimintasuunnitelmat / Toimintasuunnitelma 2009

1. YLEISTÄ

Alueelliset verkostot, paikalliset palvelut ja mediasuhteet

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka on 74:n kaupunginosatoimintaa harjoittavan paikallisen yhdistyksen muodostama poliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö.

Vuonna 2009 Helka osallistuu aktiivisesti keskusteluun seudullisen yhteistyön tiivistämisestä paikallistason näkökulmasta. Toimintavuosi 2009 jatkaa ja vahvistaa edellisvuoden alueellisen verkottumisen ja paikallisten identiteettien teemoja. Parhaiden ideoiden ja työkalujen kokoamista paikallisten palvelujen verkottamisen, näkyvyyden ja käyttöasteen lisäämiseksi jatketaan. Helka pyrkii kehittämään kaupunginosien kotisivu-verkostolle (Kotikatu) edellä mainittuja teemoja tukevia toiminnallisuuksia (esim. Helkan Alpakka-projektin ja ’Caddies’ EU-projektin mahdollisen myönteisen rahoituspäätöksen myötä; ks. liitteet 2 ja 5).

Alueellisen yhteistyön malleja ja vaihtoehtoja tutkitaan, kootaan ja kehitetään edelleen. Niitä pyritään myös tuomaan julki entistä paremmin, mm. Helkan kotivisujen kautta. Alueellisten asukastilojen tilanteeseen paneudutaan vuoden 2009 aikana. Helka osallistuu mm. opetusviraston koordinoimaan palveluverkoston uudistamisprojektiin, jossa tutkitaan kaupungin tilojen (mm. koulut) käytön monipuolistamista virastojen välisessä yhteistyöryhmässä. Kaupungin ja asukkaiden välisen viestinnän kehittämistä jatketaan osana Helkan perustoimintaa. Uusia avauksia pyritään löytämään mm. yhteistyöllä kaupungin palautejärjestelmiä uudistavan kärkihankkeen kanssa (mm. karttayhteistyö).

Jäsenyhdistyksiä rohkaistaan ja tuetaan paikallisten ominaispiirteiden esiin nostamiseen kaupunginosa-/aluevisioiden avulla. Syntyviä kaupunginosavisioita peilataan pääkaupunkiseudun kuntien kevätkaudella 2009 koostamaan pääkaupunkiseudun seutuvisioon. Kaupunginosavisioiden pohjalta pyritään aikaansaamaan myös entistä strategisempaa otetta paikalliseen kehittämiseen, jonka luontevan solmukohdan Helkan jäsenyhdistykset muodostavat. Paikallisidentiteettiä vahvistetaan myös Helkan Kotikaupunkipolku-projektin kautta, jossa kootaan paikallisia monipuolisia kävelyreittejä kohdekuvauksin.

Mediasuhteita rakennetaan vuoden 2009 aikana. Viestimiin pidetään aiempaa aktiivisemmin yhteyttä tuomalla esiin myönteistä kuvaa Helkan ja sen jäsenyhdistysten toiminnasta. Helka vastaanotti loppuvuodesta 2008 asunnottomuudesta muistuttavan ’Hiertävä kivi’ kiertopalkinnon Elämäntapaliitolta. Sen velvoittamana pyritään vuonna 2009, yhdessä jäsenkunnan kanssa, löytämään uusia rakentavia avauksia asunnottomuuskeskusteluun.

2. TOIMINTA

2.1 PALVELUT JÄSENYHDISTYKSILLE

2.1.1 Viestinnän palvelut

Helkan tarjoamat viestinnän palvelut ovat alueellisen yhteistyön kivijalka. Julkaisujärjestelmäpohjien sekä koulutus- ja tukitoiminnan tarjoamista jatketaan. Sivustojen sisältöjen monipuolistamista tuetaan sekä päivittäjiä verkostoidaan toimituskunniksi. Heille tarjotaan myös jatkuvaa koulutusta (ks. myös 2.1.2).

Alueellisen yhteistyön hyviä käytäntöjä kootaan ja julkaistaan Helkan kotisivuilla. Helsingin hallintokuntien syötteiden saamiseksi suoraan kaupunginosien kotisivuille etsitään ratkaisua Helkan oman julkaisujärjestelmän kautta. Kaupungin verkkojärjestelmä ei sitä edelleenkään mahdollista. Mahdollisuuksia intranet -toiminnon tarjoamiseksi kaupunginosien toimijoille tutkitaan vuoden 2009 aikana. Alpakka-projektin päätyttyä (kesä 2009) uusia toiminnallisuuksia, mm. tapahtumakalenteria, voidaan lähteä tarjoamaan julkaisujärjestelmän kautta muihinkin kaupunginosiin (Kotikatu, liite 1 ja Alpakka-projekti, liite 2).

Jäsenille välitetään tietoa Helkan kokouksista sekä omista ja yhteistyössä järjestettävistä hyödyllisistä koulutuksista ja seminaareista kotisivujen kautta ja jäsentiedottein. Vahvistetaan tiedotuskäytäntöjä niin, että viestien perille meno aktiivijäsenistölle paranee. Hallituksen jäsenet osallistuvat suurpiiritiedottamiseen aktiivisesti. Helkan jäseneksi hakemisen sähköinen lomake toteutetaan v:n 2009 aikana.

Helka uudistaa viestintäänsä vuoden 2009 kuluessa siten, että kaupunginosia koskeva yleisviestintä kanavoidaan www.kaupunginosat.net -portaalin kautta (Helkan kotisivujen sijaan). Myös portaalin graafista ilmettä uudistetaan mahdollisuuksien mukaan. Helkan internet-palvelujen asiantuntijalle pyritään varmistamaan vähintään 50% työaika, jota on mahdollista lisätä projekteilta tulevien resurssien kautta.

Helka rakentaa media- ja sidosryhmäyhteistyötä v. 2009 entistä tietoisemmin. Helkan ja sen jäsenyhdistysten myönteisiä saavutuksia tuodaan julki eri tiedotusvälineiden kautta. Tutkitaan mahdollisuudet Helkan oman sähköisen uutistiedotteen julkaisemiseksi. Helka voi osallistua messuihin ja yleisötapahtumiin (esim. Maailma kylässä –tapahtuma) tuoden esiin jäsenyhdistysten monipuolista toimintaa. Tarroin päivitettyä Helka-esitettä jaetaan tilaisuuksissa ja vierailujen yhteydessä ja jäsenet saavat sitä veloituksetta Helkan toimistolta. Parhaita viestinnän käytäntöjä julkaistaan edelleen Helkan kotisivuilla.

2.1.2 Koulutuspalvelut

Helkan tarjoaa jäsenilleen koulutuksia ensisijaisesti olemassa olevien rakenteiden (mm. työväenopistot) ja yhteistyökumppanien kautta. Koulutusyhteistyötä toteutetaan sopivien kumppanien kanssa aina kun mahdollista (mm. ksv ja tieke) ja tilaisuudet pidetään avoimina Helkan jäsenkunnalle. Tutkitaan kaavoitustee-maan liittyvän kouluttamisen mahdollisuus yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton kanssa. Yhdistyslainsää-dännön ja yhdistysten verotuskäytäntöjen uudistamista seurataan tarkasti ja näistä järjestetään tiedotusta ja koulutusta jäsenistölle.

Omana koulutustoimintana jatketaan Kotikadun julkaisujärjestelmäkoulutuksia kaupunginosien kotisivujen käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Uutena avauksena voidaan tarjota verkkokirjoittamista tukevaa koulutusta. (ks. liite 1). Helkan kutsutilaisuuksien sarjan pohjalta tarjotaan tarpeen mukaista täsmäkoulutusta eri teemoista (esim. osallistumiseen liittyvästä tiedonhankinnasta).

2.1.3 Muut asiantuntijapalvelut ja jäsenedut

Helka edistää asukasnäkökulmaa ja toimii asiantuntijana kaikissa tapaamisissa ja tilaisuuksissa hallinnon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Helka kokoaa tietoa ja tuo esiin jäsenten tärkeiksi kokemia teemoja. (ks. myös kohdat 3.2 - 3.5.). Vuoden 2009 aikana pyritään koostamaan tietopaketteja mm. kutsuilloissa ilmenneiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Paperiversioita saa jatkossa Helkasta, sähköisiä Helkan kotisivuilta.

Helka järjestää jäsenistölleen koulutuksia, seminaareja ja vuotuisen jäsenyhdistysten virkistystä ja verkottumista palvelevan merellisen puheenjohtajapalaverin. Palaverin konseptia kehitetään suurpiiriyhteistyön ja viestinnän edistämisen näkökulmasta, virkistysnäkökulmaa ja elämyksiä unohtamatta.

Teoston ja Helkan välistä keskitettyä sopimusta jatketaan. Sen turvin jäsenyhdistysten pääsymaksuttomat tilaisuudet (musiikkiesitykset) ovat vapaita Teosto-korvauksista (kun nauhoitusta/tallennusta ei tapahdu).

Hiidenkivi-lehden vuosikerta lähetetään jokaisen Helkan jäsenyhdistyksen puheenjohtajalle Suomen kotiseutuliitolle suoritettavan jäsenmaksuosuuden tuomana jäsenetuna.

2.2 VAALIMINEN

Kaupunginosien viihtyisyyden ja niiden kulttuuriympäristöjen vaaliminen ja hoito ovat osa kaikkien jäsenyhdistysten perustoimintaan. Vuonna 2008 käynnistettyä kotikaupunkipolkujen kokoamista Helsingin kaupunginosiin jatketaan toteutuvien määrärahojen turvin. Kotikaupunkipolku-projektista tarkemmin liitteessä 4.

Kotiseutuliiton valtakunnalliseen ’Kulttuuriympäristön kampanjavuosi 2010’ suunnitteluun ja valmisteluun osallistutaan mm. välittämällä tietoa jäsenistölle kampanjan tuomista mahdollisuuksista. Helka välittää tarpeen mukaan tietoa ja tarjoaa koulutusta vaalimisaiheisiin liittyvästä lainsäädännöstä, kansainvälisistä suuntauksista, kiinnostavista kohteista ja toimintatavoista.

2.3 LAUSUNNOT JA KANNANOTOT

Helka antaa lausuntoja ja mielipiteitä Helsingin ja pääkaupunkiseudun kannalta keskeisistä ja laajoista asukkaita koskettavista teemoista tai hankkeista. Kannanotot julkaistaan Helkan kotisivuilla ja tärkeinä pidetyt toimitetaan myös tiedotusvälineille.

3. YHTEISTYÖ

3.1. JÄSENTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Helka jatkaa edellisvuoden alueellisen yhteistyön teeman syventämistä tukien alueellisten verkostojen vah-vistamista. Vuonna 2008 vahvistuneita jäsenyhdistysten ja suurpiirien yhteistyömuotoja, mm.jatkuvaa kokoontumiskäytäntöä tuetaan Helkasta mahdollisuuksien mukaan. Helkan hallituksen jäsenet ovat vuoden 2008 aikana aktivoituneet suuripiiriviestinnässä ja tätä hyvää käytäntöä jatketaan v. 2009. Jäsenyhdistyksille tarjotaan vuoden mittaan tilaisuuksia tavata toisiaan ja verkottua suurpiiritapaamisissa, koulutuksissa ja seminaareissa, eri hallintokuntien tilaisuuksissa, Helkan vuosikokousten yhteydessä sekä vuotuisessa puheenjohtajapalaverissa (ks. myös luvut 2.1.2. - 2.1.3). Jäsenistön ja Helkan yhteistyötä ja tiedonkulkua tukee parhaiten sähköisen viestinnän valmiuksien edistäminen.

3.2 YHTEISTYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON KANSSA

Luottamuksellisia suhteita Helsingin kaupunkiin ja sen hallintokuntiin rakennetaan ja ylläpidetään aktiivisesti. Helkan asiantuntemusta hyödynnetään kasvavasti erilaisissa kaupungin strategisissa työryhmissä ja verkostoissa. Helkan mielipidettä toivotaan ja kysytään yhä useammista kaupunginlaajuisista teemoista ja se pyrkii niihin myös resurssiensa puitteissa aina vastaamaan. Helka kartoittaa ja kokoaa asukkaiden näkemyksiä niistä ja välittää niitä eteenpäin kaupungin hallinnolle.

Kaupunginosatyön toimintaedellytysten parantaminen on Helkan perustehtävä. Osallistuminen omaa elämää koskevien asioiden valmisteluun kuuluu kansalaisten perusoikeuksiin. Osallistumisen edellytysten lisääminen onkin paras mahdollinen satsaus kaupungin ja seudun elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn. Lisääntyvä osallistuminen vahvistaa paikallista yhteisöllisyyttä, jota tarvitaan kielteisten kehitystrendien ympäri kääntämiseen. Osallistumis- ja vuorovaikutuskäytäntöjä kehitetään käynnistyvien uusien hankkeiden puitteissa esimerkiksi Tietokeskuksen kautta koordinoidulla kaupunkiohjelmarahoituksella (ks. liite 5).

Helkan keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat hallintokunnista edelleenkin kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto. Toimivia yhteistyön ja vuorovaikutuksen muotoja ylläpidetään ja uusia etsitään aktiivisesti. Seminaariyhteistyötä ksv:n kanssa jatketaan tärkeiksi koetuista teemoista. Isoja rakennus- ja kaavoitus-hankkeita seurataan ja niihin otetaan tarvittaessa kantaa. Kaupunkisuunnittelua koskevaan keskusteluun osallistutaan myös aktiivisesti. Helka osallistuu edelleen rakennusviraston 'yleisen siisteyden edistämisen työryhmän' toimintaan. Jos Helkan hakema EU-rahoitus Caddies-projektille toteutuu (tieto vuoden 2009 alkupuolella, liite 5), tullaan senkin puitteissa toteuttamaan yhteistyötä rakennusviraston kanssa.

Helka osallistuu opetusviraston palveluverkon uudistamisen poikkihallinnolliseen yhteystyöryhmään asukasnäkökulman edustajana. Työryhmä etsii keinoja siihen, miten yhdessä pystyttäisiin parhaiten vastaamaan muuttuviin tila- ja palvelutarpeisiin.

Myös sosiaaliviraston kanssa neuvotellaan asukastilakysymyksestä yhteistyömahdollisuuksien löytämiseksi. Myös asunnottomuusteeman etsitään uudenlaisia ratkaisumalleja yhteistyössä. Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan kanssa pyritään projektiyhteistyöhön heti kun neuvottelukunnan jatko selkiytyy.

Kirjastotoimen kanssa järjestetään ’tapahtumatalkoot’-tempauksia Alpakka-projektin pilottialueilla. Nekin liittyvät teemaan paikallisten tilojen uudenlaisen yhteiskäytön edistämisestä. Kulttuuritoimen kanssa pyritään neuvotteluteitse säilyttämään kaupunginosatapahtumien tuki ja muut edellytykset vähintään nykyisellä tasolla.

Talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa jatketaan vuonna 2008 käynnistynyttä hyvää yhteistyötä uudenlaisten palaute- ja karttamahdollisuuksien tarjoamiseksi asukkaille. Helka toteuttaa näitä oman Kotikatu-palvelunsa kautta resurssien määrittämissä puitteissa.

Ympäristökeskuksen kanssa jatketaan LUMO-toimintaohjelmasta virinnyttä konkreettista yhteistyötä ajankohtaisten aiheiden tiimoilta. Meluntorjuntatoimenpiteiden edistymistä seurataan tarpeen mukaan.

Rakennusvalvontaviraston kanssa voidaan neuvotella ’Rakennukset kertovat' -julkaisun mahdollisesta uusintapainoksesta. Helka seuraa edelleen myös viraston koordinoimaa Helsingin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman etenemistä.

Kiinteistövirastolta tarkistetaan lista Helsingissä tyhjillään olevista vanhoista rakennuksista. Kaupunginvaltuuston ponnessa aiemmalta valtuustokaudelta on todettu, että niitä tulisi tarjota ensisijaisesti asukasjärjestöjen käyttöön ja vasta sen jälkeen muille.

Helkan kumppanuus Helsingin kaupungin laajapohjaisen turvallisuusyhteistyön osapuolena on vahvistunut viime vuosina. Yhteistyötä on tehty mm. H:gin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosaston kanssa. Vuoden 2009 kuluessa pyritään kaupungin viranhaltijoiden kanssa neuvotellen löytämään pysyvä ratkaisu Helkan kautta toteutettavan asukaslähtöisen safety-turvallisuustyön rahoittamiseksi (ks. liite 3).

3.3 SEUDULLINEN YHTEISTYÖ

Helka verkostoituu aiempaan tapaan muiden pääkaupunkiseudulla kaupunginosatyötä tekevien keskusjärjestöjen kanssa (mm. EKYL, Vantaan Kotiseutuliitto). Toimintavuoden aikana voidaan järjestää yhteistyöneuvotteluja em. toimijoiden kanssa. Vuoden 2008 alkuun päättynyt Helkan seudullisuuden ja paikallisuuden suhteisiin pureutunut Kansalaiskanava -projekti tuotti erilaisia osallistumisen ja vuorovaikutuksen työkaluja ja malleja. Näiden jatkokehittämiseen toivotaan löydettävän rahoitusta esim. pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmasta (ks. liite 5).

3.4 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Helkaa pyydettiin vuonna 2008 yhteistyökumppaniksi kansainväliseen EU-projektiin ”Creating Attractive, Developed and Dynamic Societies together with Inhabitants”. Yhteistyökumppaneina ovat Ruotsin Norrkö-ping ja Latvian Riika. Projektipäätös saataneen vuoden alkupuolella ja projekti käynnistynee maaliskuussa 2009, ollen pituudeltaan n. 3-vuotinen. Projektissa kehitetään paikallistason osallistumisprosesseja eri näkökulmista (paikalliset visiot/strategiat, asukkaiden osallistaminen sekä tietotekniikan rooli näiden mahdol-listajana). Tarkemmin liitteessä 5.

3.5 MUU YHTEISTYÖ

Suomen Kotiseutuliiton kanssa tehdään yhteistyötä Kulttuuriympäristöjen kampanjavuosi 2010:n valmistelemiseksi. Tutkitaan mahdollisuutta kaavakoulutuksen tarjoamiseksi jäsenistölle yhteistyössä Kotiseutuliiton kanssa. 'Euroopan rakennusperintöpäivän' tiedotus välitetään jäsenille; vuoden 2009 teemana on ”Kunnantalot ja kaupungintalot”. Valtakunnallisiin kotiseutupäiviin ja Suomen Kotiseutuliiton vuosikokoukseen osallistutaan, paikkana on v. 2009 Nilsiä. Helkan varapuheenjohtaja Tuula Salo toimii Uudenmaan edustajana Kotiseutuliiton liittovaltuustossa seuraavalla kaksivuotiskaudella (2009-2010).

Helka jatkaa Tiehallinnon kansalaisfoorumi-työhön osallistumista nimeämänsä edustajan välityksellä. Oikeusministeriön ’Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan’ toimintaa seurataan ja sen tilaisuuksiin osallistutaan (ajankohtaisena teemana käynnissä oleva yhdistyslain muutostarkastelu).

Erilaisten osallistumista ja vuorovaikutusta kehittävien yhteistyökumppanien ja hankkeiden kanssa verkotutaan ja tehdään aktiivista yhteistyötä. Helka pyrkii esim. nostamaan keskusteluun kaupunginosavisioiden kokoamisen teemoja ja saamaan näkemystä laajan osallistumisen järjestämisestä pääkaupunkiseudun visioprosessin jatkosuunnitteluun (GHV 2050-jatkoprosessi).

4. JÄSENISTÖ JA HALLINTO

4.1 JÄSENET

Helkan jäseninä 74 kaupunginosatoimintaa harjoittavaa yhdistystä Helsingin kaupungin alueella.

4.2 JÄSENYYDET

Helka on Suomen Kotiseutuliiton jäsen.

4.3 VUOSIKOKOUKSET

Helkan sääntömääräiset vuosikokoukset pidetään kaksi kertaa vuodessa, kevätkokous maaliskuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Niissä käsitellään sääntömääräiset asiat sekä jäsenyhdistysten käsiteltäviksi esittämät asiat. Kokousten yhteydessä esitellään ajankohtaisia ja tärkeitä aiheita alustuksin. Vuonna 2009 vuosikokouksia voidaan edelleen mahdollisuuksien mukaan jalkauttaa alueille, jolloin halukkaat suurpiirit/jäsenyhdistykset voivat tarjota tilavinkkejä tai osallistua kokousten organisointiin mahdollisuuksiensa mukaan.

4.4 HALLITUS, TYÖRYHMÄT JA EDUSTUKSET

Helkan hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi seitsemän jäsentä varajäsenineen sekä asiantuntijajäsen. Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta, tarvittaessa useammin. Vastuu Helkan toiminnasta ja sen kehittämisestä kuuluu koko hallitukselle.

Helkan toiminnan osa-alueita ja niiden resursointia pyritään kehittämään tasapainoisesti. Vuonna 2009 pyritään löytämään parhaat käytännöt jäsenten toiminnan tukemiseksi. Helkan hallituksen jäsenet toimivat yhdyssiteinä jäsenten ja Helkan hallituksen ja toimiston välillä. Hallituksen jäsenten erityisosaamisalueita pyritään aktiivisesti hyödyntämään Helkan toiminnassa. Myös hallituksen ulkopuolista jäsenaktiivien osaamista hyödynnetään aina kun se on mahdollista.

Työryhmien käyttämistä toiminnan eri teemojen työstämisessä jatketaan. Hallitus kokoaa keskuudestaan työryhmiä joustavasti tarpeen mukaan ja niihin voidaan kutsua mukaan myös muita jäsenyhdistysten edustajia, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan Helkan toiminnan kehittämiseen.

Projektien etenemisestä hallitukselle ja jäsenistölle viestivät projektipäälliköt, Helkan toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja. Toiminnanjohtaja edustaa Helkaa opetusviraston palveluverkkouudistusta miettivässä työryhmässä ja rakennusviraston koordinoimassa ’yleisen siisteyden edistämisen työryhmässä’.

4.5 HENKILÖKUNTA JA TOIMISTO

Helkan perushenkilökunnan muodostavat toiminnanjohtaja ja osapäiväinen internet-palvelujen asiantuntija (Kotikatu). Vuoden 2009 tavoitteena on myös mahdollistaa kokopäiväisen jäsensihteerin palkkaaminen toimistolle
on määräaikainen rahoituksen sallimissa puitteissa. Toimeen yhdistyy Helkan viestinnän tehtäviä. Toimistolla työskentelevät myös Helkan projektien toimihenkilöt (Alpakka-projektin projektipäällikkö ja mahdollisesti käynnistyvien uusien projektien toimihenkilöt). Vähintään nämä henkilöresurssit pyritään turvaamaan kaupungin avustusten ja projektiavustusten turvin.

Helkan toimisto sijaitsee uudessa, vuoden 2008 huhtikuussa hankitussa 110 m²:n toimitilassa, osoitteessa Ruoholahdenkatu 10 B, 00180 Helsinki. Uusi toimitila kattaa hyvin Helkan kasvaneen tilantarpeen. Se toimii varsinaisen henkilökunnan, hallituksen, sen työryhmien sekä Helkan projektien ja yhteyshenkilöiden tapaamisten ja kokousten pitopaikkana. Tilaa voivat varata kokouskäyttöön myös Helkan jäsenyhdistykset (peruskäytön ulkopuolisena aikana).

5. TALOUS

5.1 RAHOITUS

Vuoden 2009 koko rahoitustarve (projektit mukaan lukien) on arvioitu 269 500 euroksi. Päärahoituslähteet ovat Helsingin kaupungin avustukset sekä projektimäärärahat. Kaupungin osuus on muodostunut tähän mennessä toiminta-avustuksesta (vuonna 2008 ollut 43 200 euroa) ja erikseen haettavasta avustuksesta Kotikadun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä safety-toimintaan. Jäsenmaksujen osuus kokonaisbudjetista on noin 2,6 % (n. 7 100 euroa).

Vuoden 2008 toiminta-avustus pysyi lähes edellisvuoden tasolla (korotus edellisvuodesta 1,17%) Kotikatu-avustukseen saatiin pieni korotus vuodelle 2008 (5%). Nykyisen toiminnan ylläpitäminen vaatii aktiivista menojen suunnittelua ja budjettiseurantaa. Helka on lokakuussa 2008 tehnyt anomuksen Helsingin kaupunginhallitukselle Kotikadun ja safety-toiminnan rahoitusten kytkemiseksi osaksi Helkan varsinaisen toiminnan avustusta. Tätä kirjoitettaessa ei ole tietoa kaupungin päätöksistä asiassa. Toiminta-avustuksen kohtalosta toivotaan tietoa viimeistään alkuvuodesta 2009.

Helkan laajeneva toimenkuva edellyttää taloudellisen pohjan jatkuvaa vahvistamista. Vuonna 2009 toimisto ja hallitus työskentelevät taloudellisten resurssien lisäämiseksi ja kartoittavat rahoituspohjan jatkuvuuden ja laajentamisen mahdollisuuksia mm. kaupungilta haettavan vuotuisen toiminta-avustuksen korottamisen sekä uusien projektien kautta.

5.2 VARAINHANKINTA

5.2.1. Jäsenmaksut

Helkan jäsenmaksut vuosina 2003-2008 vuonna 2009
Jäsenmäärä alle 100 76 euroa 80 euroa
Jäsenmäärä 100-500 101 euroa 105 euroa
Jäsenmäärä 501-1000 126 euroa 130 euroa
Jäsenmäärä yli 1000 151 euroa 155 euroa

5.2.2. Kaupungin tuki

Helkan ja sen jäsenkunnan vapaaehtoistyö asuin- ja työympäristöjen laadun, viihtyisyyden ja myönteisen palvelukehityksen ylläpitämiseksi tuottaa vuosittain Helsingin kaupungille huomattavia taloudellisia hyötyjä. Helka osallistuu yhä useampiin kaupungin yhteistyöryhmiin sekä ohjelma- ja strategiatyöhön pyydettynä asiantuntijana. Nykytasollaan kaupungin toiminta-avustus ei enää useaan vuoteen kattanut sekä Helkalta edellytettyä veloituksetonta asiantuntijapanosta että kaikkia sen tarjoamia palvelukokonaisuuksia (osallistumisen palvelut, Kotikatu, asukaslähtöinen turvallisuustoiminta l. safety). Nykyinen toiminta-avustus kattaa lähinnä vain yhden kokopäiväisen toimihenkilön palkkakulut (toiminnanjohtaja) sekä osan nykyisestä toimitilavuokrasta ja toimistokuluista. Kasvavan projektitoiminnan ja sen tuomien hallintoveloitusten turvin Helkan toimintaa on kuitenkin jatkuvasti pystytty kehittämään ja laajentamaan. Tällainen rahoitusmalli on kuitenkin pitkällä tähtäimellä kestämätön.

Kaupungilta ei ole saatu mainittavaa korotusta Helkan perusrahoitukseen, vaikka sitä on erittäin perustellusti haettu jo useana perättäisenä vuonna. Yhteydenpitoa ja tiedotusta kaupungin johtoon ja päättäjiin, erityisesti kaupungin taloustoimiston viranhaltijoihin jatketaan määrätietoisesti Helkan toiminta-avustuksen ja sen pitkäaikaisten, jo varsinaiseksi toiminnaksi muodostuneiden Kotikadun ja safety-toiminnan rahoituksen jatkuvuuden ja pysyvyyden varmistamiseksi. Neuvotteluja ja vaikuttamista Helkalle ja kaupunginosatoiminnalle elintärkeän rahoituskysymyksen ratkaisemiseksi jatketaan sitkeästi vuoden 2009 aikana.

5.2.3 Kotikatu ja safety-toiminta

Kotikatu ja safety-toiminta ovat jo muotoutuneet osaksi Helkan tarjoamia palvelukokonaisuuksia. Kuitenkin rahoitus näille on joka vuosi haettava varsinaisesta toiminta-avustuksesta erillisillä hakemuksilla eri lähteistä. Helka työskentelee vuonna 2009 sitkeästi näiden palvelukokonaisuuksien rahoitusten varmistamisen puolesta. Kotikadun rahoitus pyritään säilyttämään vähintään vuoden 2008 tasolla. Kaupungille ja sidos-ryhmille raportoidaan Kotikadun edistysaskelista vuotuisella "Kotikatu-raportilla" ja kaupungin viranomaisten kanssa neuvotellaan tarvittavan rahoituspohjan turvaamiseksi (ks. liite 1). Vuonna 2008 katkenneen safety-toiminnan rahoitukselle pyritään neuvotteluteitse ja kaupungin johtoon ja viranhaltijoihin vaikutta-malla löytämään jatkoa ja pysyvyyttä.

5.2.4 Muu varainhankinta

Mahdollisuuksia Helkan ja sen jäsenkunnan hyväksi tehtävän työn lisäresursoimiseen tutkitaan, ideoidaan ja hyödynnetään jatkuvasti. Projektitoiminnan merkitys Helkan toiminnan rahoituksessa on edelleen merkittävä. Liitteissä esitettyjen projektien rahoitus vuodelle 2009 on vielä osittain auki, tarkemmat tiedot ilmenevät liitteistä. Kaikki muutkin Helkalle tarjoutuvat projektimahdollisuudet tutkitaan jatkossakin ennakkoluulottomasti.


TOIMINTASUUNNITELMAN LIITTEINÄ HELKAN PROJEKTIT 2009:

Liite 1: Kotikatu -projekti
Liite 2: Alpakka -projekti
Liite 3: Turvallinen ja viihtyisä kotialue -projekti (safety-toiminta)
Liite 4: Kotikaupunkipolku-projekti
Liite 5: Helkan muut projektit


Kotikatu -projekti Liite 1.

Helkan Kotikatu-projekti on jatkunut yhtäjaksoisesti jo kymmenisen vuotta. Helkan määrätietoisesti rakentama kaupunginosien kotisivujen verkosto on vuosi vuodelta kasvanut ja monipuolistunut. Ajantasaisen viestinnän merkityksen kasvaessa vuosi vuodelta Kotikadusta on muodostunut keskeinen työväline Helkan ja koko sen jäsenkunnan toiminnalle. Kotikadun avulla tuotetaan ja välitetään paikallista tietoa, lisätään asukkaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, vaalitaan paikalliskulttuuria sekä vahvistetaan kau-punginosien identiteettiä, imagoa ja omaleimaisuutta. Vuosi 2009 tuo tullessaan monitahoiseksi kasvaneen palvelun selkiyttämistä sekä selvän suunnan ottamisen tulevaan kehitykseen.

Kotikadun julkaisujärjestelmää tarjotaan aiempien vuosien tapaan kaupunginosien kotisivujen rakentamiseen ja ylläpitämiseen sekä järjestetään sen edellyttämät koulutus- ja tukitoiminnot. Tukea pyritään siirtämään entistä enemmän koulutusten yhteyteen ja verkkoon. Suoraan verkossa julkaistua opaskirjaa päivitetään jatkuvasti käyttäjien tarpeisiin. Ajankohtaisten ja monipuolisten sisältöjen rakentamista tuetaan (sivustojen määrän kasvattamisen sijaan), edelleen tarjotaan järjestelmää myös niihin kaupunginosiin, joilla ei vielä ole omia kotisivuja.

Siirtyminen Joomla-järjestelmään saatiin päätökseen v. 2008 ja vuoden 2009 alusta siirrytään myös uuteen palvelinversioon. Se mahdollistaa entistä paremman tietoturvan ja lisäpalvelujen käyttöönoton sekä helpottaa järjestelmän teknistä ylläpitoa. Valittujen lisäpalvelujen käyttöönottoa kokeillaan vuoden 2009 aikana. Kotikadun palvelukuvaus laaditaan tarkoituksena selkiyttää tarjottavaa palvelukokonaisuutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Kotikadun tiedotusta uudistetaan, mm. avataan oma Kotikatu-sivusto, joka esittelee sen tarjontaa ja toimintaa nykyistä monipuolisemmin. Tiedotusuudistus nivotaan Helkan muuhun tiedotuskanavien uudistukseen. Palvelurakenteen selkiytyksellä myös kohdennetaan Kotikadun resurssit tehokkaimmin kaupunginosien tärkeimmiksi kokemiin osiin palvelua.
Palvelurakenteen selkiytyksen myötä parannetaan ja aktivoidaan myös palvelun markkinointia, olennaisena keinona keskitetty materiaalien tarjonta verkostojen käyttöön. Samalla jatketaan alueellisten toimijoiden toimituskunniksi verkottumisen tukemista ja levitetään hyviä malleja tällaisen toiminnan rakentamiseksi. Verkottamisessa hyödynnetään ennen kaikkea aktiivisimpien toimituskuntien kokemuksia.

Kotikadun tulevaisuuden toiminnasta on vuonna 2008 ryhdytty rakentamaan visioita, joita kehitetään edelleen. Niitä toteutetaan asteittain konkretisoiden, resurssien sallimissa puitteissa. Kotikatu pystyy tarjoamaan käytännönläheisen ja paikallisen näkökulman verkkotekniikan kehitykseen - pyritään tarjoamaan sellaisia toiminnallisuuksia, joilla tavalliset asukkaat ja alueen toimijat voivat parhaiten hyötyä verkkotekniikasta.

Julkaisujärjestelmä muodostaa myös Helkan hallituksen keskeisen työvälineen (tiedotus, arkistointi, keskustelut, intranet jne.). Näitä toimintamuotoja pyritään tarjoamaan myös Helkan jäsenkunnalle sekä löytämään uusia ryhmätyökaluja Joomla-järjestelmästä tai palvelinpäivityksen myötä sen ulkopuolelta. Työskennellään myös avoimen paikkatieto- ja kartta-järjestelmän integroimiseksi sivustoille.

Alpakka-projekti Liite 2.

Helkan kaksivuotinen Alpakka-projekti käynnistyi elokuussa 2007 ja jatkuu vuoden 2009 kevätkauden. Alpakka-nimi on lyhenne sanoista Asukaslähtöisten palveluiden kehittämis-hanke. Hankkeen tavoitteena on edistää asukasosallistumista sekä parantaa palveluiden saatavuutta kaupunginosissa. Pilottialueina projektissa ovat Maunula ja Herttoniemi.

Vuoden 2008 aikana hankkeessa on rakennettu uusia toiminnallisuuksia kaupunginosien kotisivuverkostolle. Niiden testausta jatketaan vuoden 2009 alkupuolella. Pilottialueiden ulkopuolisille Kotikatu-sivuille uudet toiminnallisuudet tarjotaan heti testausjakson ja mahdollisten puutteiden korjaamisen jälkeen.

Työn alla olevat toiminnot ovat: monipuolinen tapahtumakalenteri sekä helppokäyttöinen palveluhakemisto. Tavoitteena on, että tapahtumien ja palvelutietojen lisääminen ko-tisivuille on entistä yksinkertaisempaa ja houkuttelevampaa kaikille paikallisille toimijoille. Yhtenä houkuttimena toiminnoissa on yhteys VTT:n projektiosiossaan koostamaan suosituskoneeseen. Sen avulla esim. kaupunginosan sivuilla olevat tapahtumailmoitukset saa-vat näkyvyyttä mm. kaupungin kirjaston verkkosivuilla.

Projektissa järjestetään heti alkuvuodesta yhdessä paikallisten kirjastojen kanssa Tapahtumatalkoot -nimellä kulkevia tapahtumakokonaisuuksia, joiden ideana on koota yhteen paikallisia resursseja ja järjestää yhteisvoimin toimintaa kirjastoon. Tapahtumatalkoiden avulla on tarkoitus koota paikallisen tapahtumajärjestäjän opas sekä testata Kotikatu-sivujen uusia toiminnallisuuksia tapahtumien tiedottamisessa.

Pilottialueiden Kotikatu-aktiivit ja muutamat muut paikalliset toimijat ovat osallistuneet uusien palvelukokonaisuuksien suunnitteluun. Ne on pyritty tekemään mahdollisimman hyvin paikallisia tarpeita vastaaviksi. Projektin loppuvaiheessa sen tuloksia sovitetaan yhteen Alpakan ’kattohankkeiden’, tutkimushankkeen ja Ubiikki Helsinki –hankekokonaisuuden arvioinnin ja tulosten kanssa.

Turvallinen ja viihtyisä kotialue -projekti (safety-toiminta) Liite 3.

Helkan Turvallinen ja viihtyisä kotialue -projektissa on pyritty aktiivisesti vähentämään kotialueiden rikospelkoa ja arkirikollisuutta jo vuodesta 2004 alkaen (pilotti 2002-2004). Alueellisia ns. safety-toimintaryhmiä on Helkan kautta käynnistetty, koordinoitu ja tuettu ja ne ovat toteuttaneet vuotuiset alueelliset turvallisuuskyselyt sekä laatineet toimintasuunnitelmia turvallisuutta ja viihtyisyyttä lisäävistä konkreettisista toimenpiteistä.

Projektin koordinoima safety-toiminta on kiinnostanut asukkaita ja yhä uusia kotialueita liittyi mukaan vuoteen 2008 mennessä. Helsingin poliisin vahva satsaus lähipoliisitoimintaan on myös tukenut safety-toimintaa. Toimintaa oli tarkoitus valtavirtaistaa vuoden 2008 aikana. Kuitenkaan Helsingin kaupunki ei enää myöntänyt projektille jatkorahoitus-ta vuodelle 2008, joten projekti on ollut pysähdyksissä kyselykartoitusten ja koordinoinnin osalta. Myöskään vuoden 2008 tavoitteita aktiivisten kotialueiden kokonaismäärän nostamisesta 50:een ei ole voitu toteuttaa. Nettiratkaisusta alueellisten safety-tulosten välittämiseen ja seurantaan on olemassa luonnosversio, mutta sen kehitystä ei ole pystytty jatkamaan resurssien puutteessa. Laajalle levinnyt safety-toiminta edellyttää jatkossakin projektikoordinaattorin käyttämistä. Projektin vuotuinen perusrahoitustarve on n. 40 000 euroa, jota on pyritty neuvotteluteitse nivomaan osaksi Helkan varsinaisen toiminnan rahoitusta.

Helka on joka tapauksessa rohkaissut safety-ryhmiä jatkamaan toimintaansa aiempaan tapaan, kunnes neuvotteluteitse löydetään jatkorahoitusta toiminnalle. Helka jatkaa työskentelyä jatkuvan pysyvän rahoituksen saamiseksi safety-toiminnalle niin kauan kuin se on mahdollista ja järkevää.

V:n 2008 alussa Safety-ryhmiä on ollut käynnissä 38 kotialueella: Aurinkolahti, Etelä-Haaga, Pohjois-Haaga, Kivihaka, Itä-Pakila, Maunula, Pirkkola, Ruskeasuo, Siltamäki – Suutarila, Töyrynummi – Suutarila, Tapulikaupunki, Vartiokylä - Puotila, Kannelmäki, Pitäjänmäki, Pihlajamäki, Savela, Viikinmäki - Pihlajisto, Itä-Pasila, Länsi-Pasila, Merihaka, Punavuori, Kaivopuisto – Eira – Ullanlinna - Kaartinkaupunki, Roihuvuori, Kallio – Alppila, Ruoholahti, Länsi Herttoniemi, Kallahti, Kamppi, Keski-Vuosaari, Kivihaka, Kontula, Mellunmäki, Meri-Rastila, Munkkiniemi, Munkkisaari – Hernesaari, Myllypuro, Pikku Huopalahti ja Rastila.

Kotikaupunkipolku-projekti 2009 Liite 4.

Kotikaupunkipolut ovat kartalle koottuja kävelyreittejä, jotka kuvaavat urbaania elinympäristöä kokonaisvaltaisesti ja mielenkiintoisesti suoraan paikan päällä. Polkujen kohteet esittelevät mm. paikallista luontoa, historiaa, kulttuuria, rakennuksia, henkilöhahmoja sekä tulevaisuudennäkymiä. Reitit ja kohdekuvaukset kootaan monipuolisiksi projektikoordinaattorin vetämien, asukkaista ja asiantuntijoista koostuvien työryhmien toimesta, hyödyntäen myös erilaisia kirjallisia aineistoja. Tavoitteena on laatia kotikaupunkipolkuja osa-alue kerrallaan koko Helsingin alueelle.
Eri rahoituslähteistä haetaan määrärahaa kotikaupunkipolkujen kokoamiseksi yhä uusiin kaupunginosiin Helsingissä. Vuonna 2009 panostetaan myös uusien toimintamuotojen kehittämiseksi tarkoituksena tuoda jo kootut polut eri kohderyhmien tietoisuuteen. Projektin rahoitus haetaan vuodeksi kerrallaan. Vuoden 2009 aiknana tutkitaan mahdollisuuksia kotikaupunkipolkujen jatkuvan rahoituksen järjestämiseksi ja mm. maastoon merkitsemiseksi, jota on paljon toivottu. Helkan Kotikadulle rakentuvan karttapalvelutoiminnon kautta voidaan kokeilla polkukarttojen tuomista kaupunginosien kotisivuille. Myös omatoimisia polkujen kokoajia tuetaan tarpeen mukaan mm. toimintamuotoa kuvaamalla ja koulutusta järjestämällä.

Projektin koordinoinnin hoitaa sille hankittu projektikoordinaattori yhteistyössä Helkan hallituksen nimeämän ohjausryhmän kanssa. Ohjausryhmä päättää vuosittain tarkastelu-alueet kaupunginosien halukkuuden ja valmiuden sekä polkujen tasapuolisen sijoittumisen pohjalta. Helkan Kotikatu-tiimi tukee projektia resurssiensa puitteissa. Kotikaupunki-polkuja ja niiden kokoamista esitellään Helkan kotisivulla ja tapahtumissa.

Kotikaupunkipolkujen avulla edistetään muuttajien kotiutumista, kansalaisten paikallistuntemusta ja lähiliikkumista sekä vahvistetaan kaupunginosien identiteettiä. Myös alueen turvallisuudentunne vahvistuu. Helsinkiin suuntautuu jo yli 35 000 uuden muuttajan virta vuosittain. Myös maahanmuuton ja toisaalta kaupunginosien välisen muuttoliikkeen kiihtyessä sekä suurten aluerakentamisprojektien toteutuessa nousee tärkeäksi kansalaistaidoksi kyky kiinnittää juurensa uuteen elinympäristöön nopeasti. Kotikaupunkipolkuja tuottamalla tätä prosessia voidaan tukea.

Lisätietoja: www.kotikaupunkipolut.fi

Helkan muut projektit Liite 5.

Caddies-projekti

Helkaa pyydettiin alkuvuodesta 2008 kumppaniksi suunnitteluvaiheessa olevaan EU-hankkeeseen, jonka vetovastuussa on Norrköpingin kaupungin omistama kiinteistöyhtiö. Projektin kolmas kumppani on Riikan kaupunki. Haku tapahtui vuoden 2008 syksyllä, ja EU-päätös mahdollisesta projektirahoituksesta saadaan vuoden 2009 tammi-helmikuussa. Mikäli rahoitusta saadaan, projekti käynnistyy maaliskuussa 2009.

Projektin nimi on Caddies, joka on lyhenne englanninkielisestä nimiversiosta ”Creating Attractive, Developed and Dynamic Societies together with Inhabitants”, vapaasti kääntäen: houkuttelevien ja dynaamisten yhteisöjen rakentaminen yhdessä asukkaiden kanssa. Kaikilla projektikumppaneilla on yhtenevä haaste: miten saada asukkaat mukaan lähiympäristönsä kehittämiseen. Projektin tavoitteena on rakentaa vetovoimaisia kaupunginosia / alueita yhteistyössä asukkaiden kanssa. Käytännössä hankkeessa mm. testataan, kehitetään ja kartoitetaan uusia osallistumismenetelmiä, mallinnetaan paikallista visio- ja strategiaprosessia ja kommunikaatiojärjestelmää sekä laaditaan tuloksista kattava käsikirja kaikille paikallisille toimijoille.

Projekti jakautuu viiteen työkokonaisuuteen, joista yhtä koordinoi Helka. Sen teemana on paikallisen strategia- ja visioprosessin mallintaminen. Projekti alkaa, rahoituspäätöksestä riippuen, maaliskuussa 2009, ja päättyy vuoden 2011 lopussa. Vuoden 2009 aikana hankkeessa toteutetaan pääasiassa alkukartoituksia, liittyen mm. valittaviin pilottialueisiin, osallisuusmenetelmiin ja –rakenteisiin sekä paikallisten toimijoiden kokemuksiin esimerkiksi alueellisesta yhteistyöstä. Lisäksi vuoden aikana järjestetään kaksi projektikumppanien yhteistä seminaaria, joista toinen pidetään Helsingissä.

Kansalaiskanavan jatkoprojekti

Helka toivoo onnistuneelle Kansalaiskanava –projektilleen jatkoa muodossa tai toisessa. Kansalaiskanavassa pilotoitujen hyvien osallistumis- ja vuorovaikutuskäytäntöjen sekä osallisuusrakenteiden juurruttaminen pääkaupunkiseudulla olisi ensiarvoisen tärkeää.

Helka on osallistunut vuoden 2008 kuluessa Kuninkaankolmion alueelle kaavaillun kaupunkiohjelmahankkeen ideoinnin työryhmään, mm. yhdessä Helsingin uusien aluerakentamisen viranhaltijoiden kanssa. Mahdollisesti syntyvän yhteishankkeen tulee olla pääkaupunkiseudun kuntien yhteisellä vetovastuulla. Helka voi osallistua hankkeeseen nivoutuviin osallistumisen koordinoinnin osioihin, jos projektirahaa myönnetään.