Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Kokousasiat / Toimintasuunnitelmat / Toimintasuunnitelma 2005

1. YLEISTÄ
 
Vuoden teema: kaupunkiluonto

Vuonna 2005 palataan HELKAn 40-vuotisjuhlinnan jälkeen normaaliin, joskin uudistuneeseen päiväjärjestykseen. Toiminnassa vuonna 2005 jatketaan edellisvuoden tavoitetta jäsenistön ja HELKAn yhteistyön lisäämiseen, vahvistamiseen ja monipuolistamiseen. HELKAn organisaatiossa v. 2004 tapahtuneet muutokset, puheenjohtajan vaihtuminen ja toiminnanjohtajan palkkaaminen, ovat myös omalta osaltaan profiloineet toimintaa uudella tavalla.

Viestintä ja vuorovaikutus pysyvät edelleen HELKAn tärkeimpinä painopisteenä, mikä näkyy vuonna 2005 erityisesti koulutukseen ja Kotikatuun satsaamisena, sekä jo edellisvuonna alkaneena entistä aktiivisempana yhteiskunnallisena verkottumisena.

Hallituksen toimintatavan kehittäminen jatkuu toimintavuonna 2005. Hallituksen jäsenten osaamisalueet muodostavat yhä tärkeän osan HELKAn resursseja ja hallitustyöskentelyn avoimuuden ja dynaamisuuden toivotaan säteilevän jäsentasolle saakka. HELKAn avainalueiden (viestintä, vaikuttaminen, vaaliminen) vastuuhenkilöiden valtauttamista jatketaan vuonna 2005 ja suurpiiriyhteistyötä tiivistetään. HELKAn Helsingin kaupungilta vuokraamaa toimistotilaa toivotaan jatkossakin hyödynnettävän hallituksen työryhmien ja jäsenyhdistysten erilaisissa kokoontumistarpeissa.

Toimintavuonna 2005 jatketaan edellisvuosina viriteltyä ja uudelleen fokusoitua HELKAn PKS 2017-hanketta KANSALAISKANAVA-nimellä. Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmasta haetaan 3-vuotista (2005-2007) rahoitusta tämän toiminnan edistämiseen. Rahoituksen toteutuessa hanke avaa kiinnostavia ja laajenevia uusia yhteistyömahdollisuuksia. Hankkeen tarkoituksena on tukea pääkaupunkiseudun kunnissa kehitettyjä vuorovaikutuskäytäntöjä koordinoiden ja kehittäen niitä pysyväksi seudullisiksi käytännöiksi. Hanke tukeutuu vahvasti  pääkaupunkiseudulla jo toimiviin kaupunginosaportaaleihin ja jatkaa ”paikallisen tietoyhteiskunnan” toimintamallin edelleen kehittämistä internetin avulla.

Vuonna 2005 HELKAn YKS-kaupunkiturvallisuus-projekti jatkuu YKS2-projektilla, jonka tavoitteena on levittää ns. 'Safety'mallia laajemmin kaupunginosiin.

Vuoden "kaupunkiluonto"-teemaan liittyen sidosryhmäyhteistyön mahdollisuudet mm. HKR:n puisto-ja katuosaston kanssa tutkitaan erityisesti Suomen Kotiseutuliiton koordinoiman Euroopan rakennusperintöpäivän osalta (vuoden 2005 ERP:n teemana on "Puistot ja puutarhat").


2. TOIMINTA

2.1 VIESTINTÄ

2.1.1 Yleistä

Toimintavuoden 2005 aikana rakennetaan ja hiotaan edellisvuonna luonnosteltua viestintästrategiaa edelleen. Tavoitteena on viestinnän monipuolinen kehittäminen ja HELKAn viestinnän prosessikuvauksen luominen. HELKAn ja sen jäsenyhdistysten toimintaa ja merkitystä kuvaavan esitteen laatiminen ja jakelu toteutetaan sekä jäsenyhdistysten toiminnan, että kaupungin johdon ja eri virastojen kanssa tehtävän yhteistyön tueksi. Esitteen kohderyhminä ovat jäsenyhdistysten ja Helsingin kaupungin hallinnon/virkamiesten lisäksi kaikki helsinkiläiset. Esitteen muoto ja sisältö suunnitellaan siten, että ne selkiyttävät HELKAn substanssia sekä jäseniin että kaupunkiin päin. Esitettä jaetaan sen valmistuttua laajasti jäsenyhdistyksien käyttöön sekä kaupungin päättäjille ja virkamiehille.

Ulkoisessa viestinnässä on vuonna 2005 pääpaino on tiedotuskäytäntöjen uusimisessa ja kehittämisessä. Kotikadun uusi julkaisujärjestelmä tulee uudistamaan vähitellen koko HELKAn ja Kotiikatu-portaalin ilmeen ja sisällöt. Systemaattisella viestinnällä tuetaan jäsenjärjestöjen toimintaedellytysten parantamista.

Sisäisen viestinnän kehittäminen kytkeytyy myös suoraan Kotikadun uudistuksiin. Kommunikaation selkiyttäminen ja systematisointi (jäsentiedotteet) sekä HELKAn (kuin myös kaupunginosien omien) kotisivujen sisältöjen laatimiseen panostetaan erityisesti.

Suurpiiriyhteistyötä pyritään edelleen kehittämään ja tiivistämään. HELKAn puheenjohtajapalavereita kehitetään vuorovaikutteisempaan suuntaan (vuoden 2004 merellisen palaverin tapaan).

2.1.2 KOTIKATU
 
Kotikadun tavoitteena on tuottaa ja välittää paikallista tietoa, mahdollistaa asukkaiden osallisuutta, vaikuttaa alueen imagoon ja paikalliskulttuurin vaalimiseen.
Lisäksi tavoitteena on löytää jatkuvasti uusia keinoja, joilla voi parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia heidän omaa asuinympäristöään - kaupunginosaa - koskevissa kysymyksissä.

Nykytilanne

Kotikadun tärkeä käytännön tavoite on tarjota kaupunginosayhdistyksille pitkäjänteistä tukea ja opastusta internet-kotisivujen rakentamisessa ja ylläpidossa. HELKA tarjoaa yhdistyksille edelleen ilmaista kotisivutilaa Kotikatu-palvelimeltaan, jolta saa käyttöönsä www-osoitteen tyyliin www.kaupunginosat.net/nimi. Näin syntyvät kaupunginosasivut muodostavat vähitellen laajenevan virtuaalisen kaupunginosaverkoston, www.kaupunginosat.net -portaalin , josta löytyy ja jossa tuotetaan paikallista tietoa yhteisellä foorumilla ja joka tuo kaupunginosille näkyvyyttä ulospäin.

Julkaisujärjestelmä ohjaa toiminnan suuntaa

Kotikadun tavoitteena on edelleen olla väline kuntalaisten, hallinnon ja päättäjien välisessä vuorovaikutuksessa. Toiminnan vakiinnuttua painopiste siirtyy yhä enemmän verkottumiseen ja sisältöjen kehittämiseen. Toimintavuonna selvitetään mahdollisuuksia ottaa käyttöön loppuvuodesta 2004 testattu uusi julkaisujärjestelmä pilottien (Vuosaari, Alppila, Maunula ja HELKA) lisäksi muissakin kaupunginosissa. Eri hallintokuntien kanssa käydään neuvotteluja tiedotteiden välittämiseksi suoraan järjestelmään. Julkaisujärjestelmästä tulee HELKAlle ja sen hallitukselle yhä keskeisempi työväline (tiedotus, arkistointi, keskustelut, jne). Kotikatu siirtyy uuteen aikakauteen.

Koulutus ja kurssit

Ylimenokauden ajan käytössä on kaksi tapaa tehdä kotisivuja:
 1) frontpage-ohjelma ja sen vaatima tiedonsiirto-ohjelma kuten ennenkin ja
 2) uusi testattu julkaisujärjestelmä.
Koulutusta annetaan uuden julkaisujärjestelmän sisäänajoon. Tavoitteena on siirtää myös itse koulutustoimintaa mahdollisimman suurelta osin verkkoon, julkaisujärjestelmään. Helka kustantaa jokaiselle uuteen järjestelmään haluavalle kaupunginosalle oman järjestelmäpohjan.

2.2 KOULUTUS

2.2.1 Jäsenistölle

Jäsenistölle suunnatuissa koulutuksissa hyödynnetään ja kehitetään yhteistyömahdollisuuksia Helsingin Kaupungin suomenkielisen Työväenopiston kanssa. Kevään 2004 kokeilukoulutuksen ("Yhdessä yhdistyksissä") palautteen pohjalta suunnataan mahdollisia jatkokoulutuksia. Suomen Kotiseutuliiton kanssa syksyllä 2004 toteutettu rakennuslakikoulutus sai hyvin myönteistä palautetta, ja konkretisoi uutta hedelmällistä yhteistyötä kattojärjestömme kanssa. Nimenomaan koulutusyhteistyö ja  seudullisuusaspekti ovat luonteva pohja Kotiseutuliiton kanssa jatkettavaa yhteistyötä ajatellen.

HELKAn omana koulutustoimintana jatketaan kotisivujen teko- ja ylläpitokurssien pitämistä kaupunginosayhdistyksille uuteen julkaisujärjestelmään. Kursseja järjestetään tarpeen mukaan, esim. kaksi keväällä ja kaksi syksyllä.

2.2.2 HELKAn hallitukselle, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille suunnattu koulutus

Helsingin kaupungin virastojen kanssa tehtävä yhteistyö voi konkretisoitua luontevasti erilaisten seminaarien järjestämisenä, joissa HELKAlla jäsenyhdistyksineen on tärkeä rooli nimenomaan asuinalueiden paikallistiedon tuottajana ja asiantuntijana. Toimintavuoden aikana järjestetään sidosryhmien kanssa yhteistyössä muutama ajankohtaisiin kauden aiheisiin suunnattu seminaari ja/tai koulutuspäivä. (Ks. seuraava kohta 2.3. "Vaaliminen", sekä kohta 3. YHTEISTYÖ/ Kaupunkisuunnitteluvirasto).

2.3 VAALIMINEN

Vaaliminen on yksi HELKAn avainalueista. Lähiympäristön viihtyisyys ja kotikaupungin kulttuuriympäristön hoito sisältyy jossain muodossa jokaisen kaupunginosayhdistyksen ja HELKAn toimintaan. Aihepiiriin liittyvistä selvityksistä ja nykyisistä lainsäädännön edellyttämistä toimista, kansainvälisistä sopimuksista, mielenkiintoisista kohteista ja toimintatavoista halutaan välittää ajankohtaista tietoa jäsenille. Vuoden kaupunkiluontoteemaan liittyen tutkitaan mahdollisuuksia järjestää valittujen yhteistyökumppanien kanssa teemaseminaareja/-foorumeita (esim. suosituksista kaupunkisuunnitteluun geologian ja/tai meteorologian näkökulmista, tai vertaillen esim. muihin merenrantakaupunkeihin).

Kaupunginosien kulttuuriympäristön vaalimista edistetään yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Konkreettisena tuotoksena HELKAlta tulee olemaan ympäristöministeriön tuella laadittava opetusaineisto ”Rakennukset kertovat”, jonka kokoamisen hallitus teettää työhön värvättävillä asiantuntijoilla tuen sallimissa puitteissa. 

2.4 LAUSUNNOT JA KANNANOTOT

HELKA aktivoi lausuntokäytäntöään ja ottaa tarvittaessa kantaa Helsingin kannalta keskeisiin, laajoihin ja merkittäviä asukasmääriä koskeviin kaupunkisuunnitteluhankkeisiin. Samoin hankkeisiin jotka koskevat kulttuuriympäristön hoitoa, erityisesti kun on kyse valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittävistä kohteista. Valituista HELKAn kannanotoista voidaan lähettää tietoa myös tiedotusvälineille.


3. YHTEISTYÖ

3.1 YHTEISTYÖ KAUPUNGIN HALLINNON KANSSA

HELKAn hallitus jatkaa keskusteluja kaupungin ja sen hallintokuntien johdon kanssa. Kaupunginosayhdistysten merkityksen korostaminen Helsinkiä kehitettäessä ja yhdistysten aseman parantaminen ovat HELKAn toiminnan keskiössä. Jäsenyhdistyksissä tehtävä palkaton työ, kaupunginosia koskevan tiedon tuottaminen ja välittäminen sekä asuinympäristön laadun kehittämisen prosessit ja innovointi ovat merkittävä resurssi Helsingin kaupungin kehittämiselle. Tämän yhteistyön ja vuorovaikutuksen kuvaaminen resurssina kaupungin toiminnalle on HELKAssa vuoden 2005 konkreettisen kehittämistyön kohteena. (Ks. kohta 2.1.1."VIESTINTÄ/yleistä").
Kaupungin organisaatiouudistuksia seurataan ja pysytellään ajan tasalla eri hallintokuntien uusien strategialinjausten suhteen.
Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaan mukaan pääsemiseksi jatketaan tiivistä neuvotteluyhteistyötä ohjelman suunnittelusta ja päättämisestä vastaavien tahojen kanssa.
Seurataan ja osallistutaan koko kaupungin kattaviin kaupungin projekteihin ja työryhmiin ja nimetään niihin HELKAn edustus pyydettäessä (mm. "Kaupunki kaikille" -projekti ja Helsingin kaupungin turvallisuusstrategian ohjaus- ja työryhmä).

Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa jatketaan yhteistyötä keskeisissä kaupunkisuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Yleiskaavavaiheen päätyttyä pyritään löytämään uusia teemoja yhteistyöhön (mm. seminaarit). Suuria rakennus- ja kaavoitushankkeita seurataan ja niistä annetaan palautetta. Selvitetään vuoden 2005 aikana malleja kanavista suunnittelun vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi (mm. tavoitekeskusteluihin osallistuminen, suunnitelmien vireille tulo).

Rakennusviraston asukastapaamiset päätettiin avata kaikille HELKAn jäsenyhdistyksille vuoden 2004 lopulla. Kiinnostus oli vilkasta. Näitä tapaamisia jatketaan ja kehitetään monipuolisemmiksi.
Jatketaan hyvää yhteistyötä Siisti Stadi –projektin kanssa. Jatketaan ja pyritään kehittämään Yleisten töiden lautakunnan asukastapaamisia.

”Rakennukset kertovat” opetusaineiston kokoamisessa ollaan yhteistyössä rakennusvalvonta-virastoon, hyödyntäen jo olemassa olevaa materiaalia ja keskustellen aineiston sisällöstä.

Kiinteistöviraston kanssa kehitetään yhteistyötä mm. kaupunginosayhdistysten tilakysymyksissä. Pyritään käymään keskustelua kaupungin asuntotilanteesta sekä kaupungin omistamia asuin- ja liiketiloja koskevien päätösten vaikutuksesta alueiden kehitykseen.

Jatketaan keskustelua sosiaalitoimen suurpiirijaon poistamisen vaikutuksesta kuntalaisten ja kunnan väliseen vuorovaikutukseen. Selvitetään Helsingin Asukastaloverkostoyhdistys ry:n (HATY) ja sosiaalitoimen kanssa mahdollisuuksia asukastalojen tilojen saamisesta myös kaupunginosa-yhdistysten käyttöön.

Jatketaan yhteistyötä kulttuuriasiainkeskuksen kaupunkikulttuuriyksikön kanssa. Pyritään turvaamaan taloudellinen tuki kaupunginosayhdistysten järjestämille tapahtumille ja tilaisuuksille.

Yhteistyön lisäämiseksi ympäristökeskuksen kanssa järjestetään keskustelutilaisuus viraston johdon ja HELKAn hallituksen kesken.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikenneosaston lisäksi yhteistyötä tarvitaan myös Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kanssa. Liikennesuunnittelukysymykset ovat kärjistyneet vuonna 2004 eri puolilla kaupunkia (erityisesti joukkoliikenteen osalta). Pyritään järjestämään v:n 2005 kuluessa Helsingin liikennetilanteeseen liittyvä seminaari- tai keskustelutilaisuus.

3.2 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Tutkitaan mahdollisuuksia EU-aloite ”Green Civic Network”:iin osallistumiseksi ja sen kytemiseksi HKR:n katu- ja puisto-osaston kanssa tehtävään yhteistyöhön.

3.3 MUUT YHTEISTYÖTAHOT

Sisäasiainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vetämän kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän toimintaa seurataan ja osallistumista jatketaan harkinnanvaraisesti.

Pidetään yllä yhteistyösuhteita pääkaupunkiseudun muiden kotiseututyötä tekeviin aluejärjestöihin (mm. Espoon EKYL, Vantaa).

Suomen Kotiseutuliiton kanssa jatketaan konkreettisen yhteistyön kehittämistä. V:n 2004 rakennuslakikoulutuksella käynnistynyttä koulutusyhteistyötä jatketaan huhtikuussa 2005 yhdessä
järjestettävällä Puistojen kaavoitusteemaan (ja HELKAn vuoden kaupunkiluontoteemaan) liittyvällä jatkokoulutustilaisuudella. Euroopan rakennusperintöpäivän tiimoilta mietittävään yhteistyöhön pyritään löytämään synergiaa myös HKR:n katu- ja puisto-osaston taholta. Hyödynnetään v. 2005 Lahdessa järjestettävien kotiseutupäivien tarjoama viestintä- ja yhteistyömahdollisuus toteuttamalla päiville yksi "keskustelukamari" kaupunginosatoiminnasta sekä esittelemällä toisessa "kamarissa" HELKAn uutta julkaisujärjestelmää. Tutkitaan myös mahdollisuudet järjestää halukkaille jäsenyhdistyksille yhteiskuljetus Lahden Kotiseutupäiville. Myös Kotikaupunkipolku-projektiyhteistyön mahdollisuuksiin perehdytään. Kartoitetaan myös yhteistyömahdollisuudet Kotiseutuliiton palvelintilatarpeen tiimoilta HELKAn Kotikadun osalta.

4. PROJEKTIT

4.1 KANSALAISKANAVA

PKS 2017 –nimellä edellisvuosina kehiteltyä  hanketta jatketaan uusitulla konseptilla ja nimellä:  ”KANSALAISKANAVA”-hankkeena. Kansalaiskanavan merkitys syntyy ennen kaikkea monipuolisesta ja organisoidusta tiedon tuottamisesta ja sitä kautta mahdollistuvasta oppimisesta ja ymmärtämisestä kaupunginosatason ja pääkaupunkiseudun hallinnon/virkamiesten vuoropuhelussa. Systemaattinen

toimintamalli lisää luottamusta seudun sisällä, sillä luottamus rakentuu hitaasti ja edellyttää jatkuvaa, pitkäjänteistä toimintaa. Pitkäjänteisellä, ennakoivalla keskustelulla on käytännön merkitystä myös kaupunginosien omaleimaisuuden kehittämisessä, seudun täydennysrakentamisen suuntaamisessa ja asuinympäristön laadun varmistamisessa. Tietotekniikkaa hyödynnetään vuoropuhelun tukena.

Eräänä keskeisenä ja konkreettisena askeleena Kansalaiskanava-hankkeessa ovat myös HELKAn kaupunginosayhdistyksiltä keräämät SWOT-arvioinnit, joiden keräämistä jatketaan ja täydennetään toimintavuonna 2005. Vuoden 2004 loppuun mennessä SWOT-materiaalista teetetyn analyysin tulosten pohjalta pyritään SWOT-menetelmää räätälöimään siten, että se palvelee edella kuvattua Kansalaiskanava-tyyppistä yhteistyötä yhä paremmin.

4.2 YKS2-PROJEKTI

Vuoden 2004 aikana käynnistynyt YKS-pilottiprojektin jatkoprojekti YKS2 on herättänyt laajaa kiinnostusta jäsenkentässä ja kaupungin hallinnossa. Vuonna 2005 projekti pyrkii levittämään ns. 'Safety'-mallia laajenevasti uuseille kotialueille saadun rahoituksen sallimissa puitteissa. Vuoden 2004 puolella projektiin otettuja uusia alueita oli 15 kpl.

4.3 ALUEFOORUMI-PROJEKTI

Ympäristöministeriön myöntämän projektiavustuksen turvin toteutetaan Aluefoorumimenetelmän esittely ja perustamisresepti internetissä vuoden 2005 alussa (projekti on käynnistynyt syyskaudella 2004). Projektin pohjana on Aluefoorumeista Ympäristöministeriölle tehty raportti, josta tiivistetään kaupunginosat.net -sivuston alle oma sivusto. Sivustoon voidaan liittää myöhemmin muutakin menetelmäaineistoa (esim. swot-/YKS-projektien materiaaleja ym.).
Kaupunginosayhdistys-kontaktipinta pyritään esittämään selkeästi lopputuloksessa, ja aineistosta tehdään suoraan yhteensopivaa uuden julkaisujärjestelmän kanssa.

4.4 "RAKENNUKSET KERTOVAT" -PROJEKTI

HELKA on saanut Ympäristöministeriöltä pienehkön avustuksen myös vaalimisteemaan liittyvään "Rakennukset kertovat"-projektiin. Projektin tarkoituksena on suunnitella arkkitehtuuri-/rakentamistyylejä käsittelevä kansantajuinen kalvo-/luentomateriaali, jota kaupunginosayhdistykset voivat lainata tai hankkia HELKAlta opetus- ym. tarkoituksiin. Aineiston testaamiseksi järjestetään pienimuotoista koulutusta v. 2005. Projektin toteuttamiseen värvätään esim. muutama nuori teemaan erikoistunut arkkitehti.

4.5 MUUT PROJEKTIT

Projektimahdollisuuksia eri tahojen kanssa kartoitetaan jatkuvasti ja HELKAlle tarjottavien projektien mahdollisuudet resurssien lisäämiseen selvitetään tapauskohtaisesti. Tutkitaan mahdollisuuksia uudenlaisten toimintatapojen ja palvelujen kehittämiseen uusien yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa.

5. JÄSENISTÖ JA HALLINTO

5.1 JÄSENET

HELKAlla on jäseninä 63 kaupunginosayhdistystä.

Jäsenistön ja HELKAn yhteistyö ja tiedonkulku ovat avainasemassa toimintaa kehitettäessä ja uusia toimintatapoja etsittäessä. Kaksi kertaa vuodessa pidettäviä puheenjohtajien palavereita jatketaan ja kehitetään vuorovaikutteisempaan suuntaan.

Helka maksaa kaupunginosayhdistysten puolesta Teostolle menevät maksut yhteissopimuksella.

5.2 JÄSENYYDET

HELKA on Suomen Kotiseutuliiton jäsen.

5.3 VUOSIKOKOUKSET

HELKAn sääntömääräiset vuosikokoukset  pidetään kaksi  kertaa vuodessa, kevätkokous maaliskuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Niissä käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä jäsenjärjestöjen käsiteltäviksi esittämät asiat. Kokousten yhteydessä järjestetään oheisohjelmaa ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista. Rakennusviraston kanssa tutkitaan synergiamahdollisuuksia kokousten järjestämiseksi viraston toimialaan kuuluvissa kiinnostavissa kohteissa (esim. energia-, vesilaitos, tms.)

5.4 HALLITUS JA TYÖRYHMÄT

HELKAn hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi seitsemän jäsentä varajäsenineen sekä asiantuntijajäsen.  Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta, tarvittaessa useamminkin.

Vastuu liiton toiminnasta ja sen kehittämisestä kuuluu koko hallitukselle. HELKAn avainalueiden vastuuhenkilöt vastaavat avainalueiden toiminnan kehittämis- ja toimintalinjoista. Avainalueita ovat koulutus, viestintä, rahoitus, vaaliminen ja kotikatu.
 
Työryhmien käyttämistä eri tarkoituksiin ja projektien apuna tehostetaan. Kaupunkisuunnittelutoimikunta valmistelee edelleen liitolta pyydetyt lausunnot ja kannanotot.

PKS 2017 -työryhmä jatkaa toimintaansa nimellä KANSALAISKANAVA-työryhmä.

HELKA 40 vuotta -työryhmä sai työnsä päätökseen vuoden 2004 kuluessa.

5.5 HENKILÖKUNTA JA TOIMISTO

HELKAn henkilökunnan muodostavat toiminnanjohtaja ja osapäiväinen kotikatuvastaava, jotka tarvittaessa toimivat toistensa sijaisina.

HELKAn toimisto sijaitsee osoitteessa Unioninkatu 28 B, 00100  HELSINKI.  Toimisto on myös hallituksen, työryhmien sekä HELKAn jäsenyhdistysten ja yhteyshenkilöiden tapaamisten ja kokouksien pitopaikka.


6. TALOUS

6.1 RAHOITUS

Vuoden 2005 rahoitustarve on 123 200 euroa. Päärahoituslähteet ovat Helsingin kaupungin avustukset, jäsenyhdistysten maksamat jäsenmaksut sekä muualta hankittu projektirahoitus.

Kaupungin osuus muodostuu toiminta-avustuksesta (vuonna 2004 noin 42 000 euroa) ja erikseen haettavasta avustuksesta Kotikadun ylläpitoon ja kehittämiseen. Jäsenmaksujen (5 800 euroa) osuus budjetista on noin 5 %.

Vuoden 2004 toiminta-avustus sekä Kotikatu-avustusta vähenivät edellisen vuoden tasosta. Nykyisen toiminnan ylläpitäminen vaatii jatkuvaa tarkkuutta menojen suunnittelussa sekä tiivistä budjettiseurantaa, mitä on selkiyttänyt uusi tilitoimisto ja uusitut tilikartat. Helsingin kaupungin talouden jatkuva tiukka linja voi kääntyä uhaksi HELKAn tulevaa rahoitusta ajatellen. Sen vuoksi kaikki rahoitusta varmistavat toimet (mm. neuvottelut kaupungin viranomaisten kanssa, sekä uusi esite) ovat tarpeen vuoden 2005 aikana. Vuoden 2005 avustuksista HELKA saa tiedon vuoden 2005 alussa.

Vuonna 2005 on ponnisteltava entistä enemmän HELKAn taloudellistan resurssien lisäämiseksi ja rahoituspohjan laajentamiseksi. On tutkittava mm. uusia projektirahoitusmahdollisuuksia ennakkoluulottomasti.

6.2 VARAINHANKINTA

Jäsenmaksut

Kauden 2004 jäsenmaksut ovat olleet: 76 € (jäsenmäärä alle 100), 101 € (jäs.määrä 100-500), 126 € (jäs.määrä 501-1000) ja 151 € (jäs.määrä yli 1000). Vuosikokous määrää vuoden 2005 jäsenmaksujen suuruuden. Jäsenmaksujen suuruudesta päätettäessä otetaan huomioon jäsenyhdistysten taloudelliset resurssit.

Uusien jäsenten hankkiminen

Vuonna 2005 pyritään selvittämään mahdollisuuksia kannatusjäsenten hankkimiseen. HELKAn yhteistyö eri tahojen ja sidosryhmien kanssa on viime vuosina jatkuvasti lisääntynyt ja monipuolistunut, jolloin kiinnostusta tukea HELKAn toimintaa kannatusjäsenenä saattaa olla. Kannatusjäsenten ottaminen edellyttää tulevaisuudessa kuitenkin HELKAn sääntöjen muuttamista. Tutkitaan pääkaupunkiseudun pienkiinteistöyhdistysten (omakotiyhdistykset) kiinnostus yhteistyöhön jäsenyysasioissa.

Kaupungin tuki

Yhteydenpidossa Helsingin kaupungin ja eri hallintokuntien johdon kanssa pyritään pitkäjänteisesti tuomaan esiin kaupunginosatyön ja vuorovaikutuksen merkitys ja tärkeys kaupungille.

Alueellisen tiedon tuottaminen ja välittäminen hallinnon ja päättäjien käytettäväksi sekä osallistuminen moniin kaupungin sekä omiin projekteihin on tuottanut kaupungille merkittävää rahallista säästöä ja asuinympäristöjen laadun ja viihtyisyyden kehitystä. Esimerkkeinä Siisti Stadi-, Helsinki Kaikille- ja YKS-projektit, sekä kaupunginosayhdistysten koostamat alueelliset SWOT-arvioinnit joiden hyödyntämiseen eräät kaupungin virastot (mm. sosiaalivirasto) jo ovat ilmaisseet kiinnostuksensa.

HELKAn tehtävä on tehdä näkyväksi ja konkretisoida (esim. prosessikuvauksin) kaikkea sitä hyötyä, jota oma ja jäsenyhdistystemme toiminta kaupungille tuo. Näin voidaan vaikuttaa HELKAn toiminta-avustuksen turvaamiseen ja jopa mahdolliseen kasvattamiseen jatkossa. Kaupungin taloudellisen tuen turvaamiseksi on yhteydenpitoon ja tiedottamiseen kaupungin johdon ja päättäjien kanssa satsattava edelleen päättäväisesti. (Ks. myös kohtaa 2.1. VIESTINTÄ).

Vuonna 2005 etsitään yhteistyökohteita ja projekteja Helsingin hallintokuntien kanssa. Näiden tarjoamia mahdollisuuksia HELKAn resurssien lisäämiseen on käytettävä hyväksi. Uusia mahdollisuuksia avaa mm. sosiaalitoimen kanssa viritetty yhteistyö HELKAn ja Helsingin Asukastaloyhdistys ry:n kanssa.

Kotikatu

Kotikatu-rahoitus pyritään säilyttämään vähintään ennallaan raportoimalla edellisvuosien tapaan kaupungille ja sidosryhmille Kotikadun saavutuksista ja käymällä rahoituskeskusteluja kaupungin viranomaisten kanssa. (Ks. myös kohta 2.1.2).

Muut projektit

Yhteisiä projekteja eri tahojen kanssa etsitään ja HELKAlle tarjottavien projektien mahdollisuudet resurssien lisäämiseen selvitetään ennakkoluulottomasti. Projektitoiminnalla kasvava merkitys HELKAn toiminnan rahoituksessa.