Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Kokousasiat / Toimintasuunnitelmat / Toimintasuunnitelma 2008

1. YLEISTÄ

Alueellinen yhteistyö ja paikalliset palvelut

Helka, eli Helsingin kaupunginosayhdistysten Liitto ry, on kaupunginosatoimintaa harjoittavien jäsenyhdistysten muodostama poliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö.

Vuonna 2008 jatketaan edellisvuonna käynnistynyttä ja yhä keskeisempää rooliin nousevaa alueellisen yhteistyön teemaa. Teemaa täydentämään nivotaan mukaan myös paikalliset palvelut ja niiden edellytysten turvaaminen kaupunginosissa. Seutuistumisen vastapainona Helkassa panostetaan paikallisen yhteistoiminnan ja identiteetin aktiiviseen haltuunottoon. Helka haluaa tuoda esiin ja tukea alueellisia yhteistyömalleja ja alueellista verkottumista leveällä rintamalla.

Palvelurakenteen hallittu uudistaminen on haasteellista sekä hallintokoneistolle että vapaaehtoistoimijoille. Asukasnäkökulmasta monipuolisten paikallisten palvelujen turvaaminen on elinvoimaisten kaupunginosien
elinehto. Helkan ALPAKKA -projekti pureutuu edellä mainittuun haasteeseen hyödyntäen erityisesti kaupunginosien kotisivuja ja uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia paikallisessa viestinnässä ja palvelujen verkottamisessa.

Vuoden 2008 alkuun päättyvän Kansalaiskanava-projektin tuottamia hyvän osallistumisen ja vuorovaikutuksen käytäntöjä ja malleja pyritään juurruttamaan paikallisesti - ja myös seudullisesti - hakemalla v:n 2008 alussa käynnistyvästä uudesta Kaupunkiohjelmasta määrärahaa koulutuspainotteiseen jatkoprojektiin (ks. Liite 5). Kotikaupunkipolku-projekti tulee toteutuessaan vahvistamaan alueellista verkottumista ja identiteettiä hyvin konkreettisesti; kaupunkipolut toteuttavat hienosti Helkan vaalimisteemaa, sen nykyaikaisena ja joustavana työkaluna (ks. kohta 2.2. sekä liite 4).

Vuoden 2008 aikana Helka haluaa edelleen vahvistaa viestintää, jotta sen julkisen kuvan hyvä kehitys voi jatkua ja luottamus Helkaan osaavana asukastoiminnan asiantuntijana kasvaa eri sidosryhmissä. Kotikadun julkaisujärjestelmän versiouudistus tuo paljon uusia mahdollisuuksia viestinnän tavoitteiden saavuttamiseen. Myös Helkan safety-toiminta saa vihdoin nettisovelluksen kartoitusten ja muun tiedon välittämiseksi kaupunginosien kotisivujen kautta. Helkan YKS-projekteissa on vuosien mittaan rakentunut vahva asukaslähtöisen turvallisuustyön asiantuntemus. Sitä on hyödynnetty mm. Helsingin kaupungin kanssa tehtävässä jatkuvassa turvallisuusyhteistyössä ja sen toivotaan vihdoin tuovan lupauksia jatkuvan, pysyvän rahoituksen saamiseksi toiminnalle. (ks. liite 3).

2. TOIMINTA

2.1 PALVELUT JÄSENYHDISTYKSILLE

2.1.1 Viestinnän palvelut

Vuonna 2007 käynnistynyt alueellisen yhteistyön teema säilyy Helkan toiminnan painopistealueena vuoden 2008 aikana. Helkan viestintäpalveluja kehitetään ennen kaikkea Kotikatu-verkostoa vahvistamalla. Kaupunginosien kotisivut ovat alueellisen verkottumisen keskeinen ja olennainen mahdollistaja. Kotisivustojen laatuun ja sisältöihin satsaamista jatketaan. Halukkaille kaupunginosille tarjotaan edelleen veloituksetta julkaisujärjestelmäpohja sekä koulutus- ja tukitoimintaa jatketaan. Vuonna 2008 pyritään vihdoin aikaansaamaan ensimmäinen kokeilu hallintokuntien tiedotteiden (erityisesti hkr) syöttämiseksi Helkan julkaisujärjestelmän kautta suoraan kaupunginosien kotisivuille (ks. liite 1).

Kotikatuverkosto on keskeinen työkalu myös Helkan uudessa parivuotisessa ALPAKKA-projektissa, jossa kehitetään alueellisia palveluja asukaslähtöisesti (liite 2). Vuoden 2007 lopulla päättyneessä Helkan Kansalaiskanava-projektissa tuotetut keskeiset materiaalit julkaistaan sekä Helkan kotisivuilla että pääkaupunkiseudun seutuportaalissa. Seutuportaalin kanssa tehtävä yhteistyö on ollut hedelmällistä ja sitä pyritään edelleen tiivistämään. Vuoden 2008 aikana voidaan koota viestintästrategia selkiyttämään ja tukemaan viestinnällistä uudistumista ja hyvien käytäntöjen käyttöön ottoa.

Helkan sisäiseen viestintään liittyvän intranetin monipuolistamisen mahdollisuudet tutkitaan. Intranet -toiminto on tarjolla myös uuden julkaisujärjestelmän piirissä oleville jäsenyhdistyksille. Helkan kotisivut palvelevat edelleen jäsenyhdistyksiä jatkuvan tiedottamisen pääkanavana. Viestinnän strategista ajatteua kehitetään ja Helkan jäsentiedotetta päivitetään tästä näkökulmasta (mm. toimitustyyli, muoto, ilmestymistiheys). Koska vuoden teema edellyttää alueellisten toimijoiden entistä vahvempaa verkottumista, kiinnitetään suurpiiriviestintään kasvavaa huomiota jäsenten alueellisen verkottumisen perustoimintona.

Ulkoiseen viestintään liittyvän Kotikadun uusitun julkaisujärjestelmän tarjoamia kehittämisen mahdollisuuksia hyödynnetään tehokkaasti. Helkan omien nettisivujen sivuarkkitehtuuria ja graafista ilmettä uudistetaan resurssien sallimissa puitteissa. Osa-aikaisen henkilön jatkaminen Helkan viestinnän apuna pyritään turvaamaan. Helkan kotisivujen ja Kaupunginosat.net -portaalin kautta tarjottavan viestinnän suhdetta selkiytetään. Sidosryhmäviestintää ja mediasuhteita aktivoidaan (voidaan esim. lanseerata Helkan oma sähköinen tiedote). Tämä vahvistaa Helkan tunnettuutta ja julkaista kuvaa entisestään. Helka-esitettä jaetaan edelleen tilaisuuksissa ja vierailujen yhteydessä ja sitä on saatavilla Helkan toimistolta. Jäsenille pyritään tiedottamaan parhaista viestinnän käytännöistä tilaisuuksissa ja kotisivujen kautta.

2.1.2 Koulutuspalvelut

Jäsenistölle tarjottavissa koulutuksissa hyödynnetään olemassa olevia rakenteita (mm. Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto) ja yhteistyökumppaneita. Koulutusyhteistyötä eri kumppanien kanssa toteutetaan aina kun mahdollista (mm. kaupunkisuunnitteluviraston kanssa toteutetaan vähintään yksi yhteisseminaari); tilaisuuksien tulee olla avoimia Helkan jäsenkunnalle. Myös Suomen kotiseutuliiton kanssa pyritään aktivoimaan koulutusyhteistyötä ja toteuttamaan jokin yhteisseminaari kiinnostavasta ajankohtaisesta teemasta. Hallituksen jäsenet voivat osallistua Helkan toiminnan kannalta tärkeisiin seminaareihin tai koulutuksiin (koulutuksen anti tulee välittää hallitukselle).

Omana koulutustoimintana jatketaan Kotikadun julkaisujärjestelmäkoulutuksia kaupunginosien kotisivujen käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi (ks. liite 1). Välitetään jäsenistölle tietoa Helkan omista, sen yhteistyökumppanien tarjoamista (mm. Kamppi-Kluuvi-turvallisuusprojekti) sekä muista hyödyllisistä koulutuksista ja seminaareista.

Helkan jäsenyhdistyksille järjestetään Helkan toimistolla kutsutilaisuuksien sarja kevätkaudella 2008. Tilaisuuksissa esitellään (pienille ryhmille jäsenyhdistysten edustajia) Helkan toimintaa sekä käydään keskustelua jäsenyhdistysten tilanteista. Kutsutilaisuuksissa voidaan myös tarjota jäsenten ennakkotoiveiden mukaista lisätietoa/tietoiskuja halutuista aiheista.

2.1.3 Muut asiantuntijapalvelut ja jäsenedut

Helka toimii jäsentensä edustajana ja asiantuntijana kaikissa tapaamisissa ja tilaisuuksissa hallinnon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Helka tuo tapaamisissa esiin asukasnäkökulmaa sekä jäsenkentältä saatua palautetta. Näistä tarkemmin luvun 3. kohdissa 3.2 - 3.5.

Koulutusten ja seminaarien lisäksi Helka järjestää vuosittain jäsenyhdistystensä virkistystä ja verkottumista palvelevan merellisen puheenjohtajapalaverin. Konseptia kehitetään edelleen suurpiiriyhteistyötä ja viestintää paremmin palvelevaksi, virkistäytymisnäkökulmaa unohtamatta.

Teoston ja Helkan välistä keskitettyä sopimusta jatketaan (n. 450 €/ vuodessa). Sopimuksen johdosta jäsenyhdistysten ei edelleenkään tarvitse suorittaa tekijänoikeusmaksuja pääsymaksuttomissa tilaisuuksissaan tapahtuvista musiikkiesityksistä.

Hiidenkivi-lehden vuosikerta tulee jokaisen jäsenyhdistyksen puheenjohtajalle Suomen kotiseutuliitolle suoritettavaan jäsenmaksuosuuteen liittyvänä jäsenetuna.

2.2 VAALIMINEN

Vaalimisteema kuuluu Helkan ja sen jäsenyhdistysten perustoimintaan. Lähiympäristön viihtyisyys ja kaupunginosien kulttuuriympäristöjen hoito sisältyvät lähes kaikkien jäsenyhdistysten toimintaperiaatteisiin. Rahoituksen toteutuessa käynnistyy vuoden 2008 alussa kotikaupunkipolkujen laajamittaisempi levittäminen Helsingissä. Vuosaaressa, Malminkartanossa ja Oulunkylässä konseptia on jo kokeiltu ja se on herättänyt asukastoimijoissa poikkeuksetta suurta innostusta. Polkujen levittämiseksi koko Helsinkiin on rahoituslähteitä tutkittu jo pitkään ja vihdoin Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunta on näyttämässä vihreää valoa projektille (varmistuu vuoden 2008 alkuun mennessä). Kotikaupunkipolku-projektista tarkemmin liitteessä 4.

Kaupunginosien kulttuuriympäristön vaalimista konkretisoiva Helkan ”Rakennukset kertovat” -projekti pyritään saattamaan loppuun vuoden 2008 keväällä, tuottamalla aineistosta helppokäyttöinen nettiversio.
Helka välittää edelleen myös tietoa ja tarjoaa koulutusta tarpeiden mukaan vaalimisteemaan liittyvästä lainsäädännöstä, kansainvälisistä suuntauksista, kiinnostavista kohteista ja toimintatavoista.

2.3 LAUSUNNOT JA KANNANOTOT

Helka ottaa kantaa Helsingin ja pääkaupunkiseudun kannalta keskeisiin tai laajoihin hankkeisiin ja aloitteisiin. Kannanottoja ja lausuntoja voidaan laatia myös kulttuuriympäristöön liittyvistä hankkeista, erityisesti valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittävistä kohteista. Kannanotot julkaistaan Helkan kotisivuilla ja tärkeinä pidetyt toimitetaan myös tiedotusvälineille.

3. YHTEISTYÖ

3.1. JÄSENTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Toimintavuoden teeman mukaisesti hallituksen jäseniltä edellytetään aktiivista viestinnällistä otetta alueellisen yhteistyön ja verkottumisen edistämiseksi. Suurpiiriyhteistyö voi tukea paikallisten palvelujen elinvoimaisina säilymistä mm. mahdollistamalla erilaisten paikallisten hyvien käytäntöjen esittelyn yhteisissä tapaamisissa. Jäsenistön ja Helkan yhteistyötä ja tiedonkulkua edistetään parhaiten vahvistamalla ja tukemalla sähköisen viestinnän valmiuksia. Jäsenyhdistyksille tarjoutuu vuoden mittaan tilaisuus tavata toisiaan ja verkottua suurpiiritapaamisissa, koulutuksissa ja seminaareissa, erilaisissa hallintokuntien osallistumistilaisuuksissa, Helkan vuosikokousten yhteydessä sekä puheenjohtajapalaverissa (ks. myös luvut 2.1.2. - 2.1.3).

3.2 YHTEISTYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON KANSSA

Luottamuksellisia suhteita Helsingin kaupunkiin ja sen hallintokuntiin ylläpidetään ja rakennetaan aktiivisesti. Hallintokuntien luottamus Helkan kykyyn toimia yhteistyökykyisenä asukasnäkökulman asiantuntijana on kasvanut, päätellen siitä että Helkan tarjoamaa asiantuntemusta on hyödynnetty yhä enemmän erilaisissa kaupungin strategisissa työryhmissä ja verkostoissa. Helka osallistuu mm. Helsingin kehittyvään laajapohjaiseen turvallisuusyhteistyöhön aktiivisena toimijana.

Kaupunginosatyön toimintaedellytysten parantaminen on Helkan perustehtävä. Näiden edellytysten lisääminen onkin paras mahdollinen satsaus kaupungin ja seudun elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn. Vahvistuva paikallisuus on eräs parhaita vastalääkkeitä globalisaation haittoihin varauduttaessa.

Helkan keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat hallintokunnista edelleenkin kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto. Toimivimpia yhteistyön ja vuorovaikutuksen muotoja etsitään aktiivisesti. Kaupunkisuunnittelua koskevaan keskusteluun osallistutaan aktiivisesti ja tärkeitä rakennus- ja kaavoitushankkeita seurataan ja niihin otetaan kantaa. Hyvää yhteistyötä Stop Töhryille- ja Siisti Stadi –projektien kanssa jatketaan. Hallintokuntien työryhmien (mm. hkr:n koordinoiman 'yleisen siisteyden edistämisen työryhmän') toimintaan osallistutaan aktiivisesti. Myös kaupungin esteettömyyteen liittyvään projektitoimintaan osallistutaan tarpeen mukaan.

Hieno yhteistyö Rakennusvalvontaviraston kanssa konkretisoitui edellisvuonna 'Rakennukset kertovat' -julkaisun yhteisenä toteutuksena. Helka seuraa Helsingin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman etenemistä ja jatkoyhteistyötä voidaan tehdä siihen liitettävän resursoinnin tarjoamissa puitteissa.

Kaupunginosayhdistysten kokoontumistilakysymyksestä pyritään luomaan neuvotteluyhteyksiä Kiinteistövirastoon jäsenistön toimintaedellytysten parantamiseksi. Kiinteistöviraston kanssa neuvotellen pyritään etsimään ratkaisua myös Helkan kasvavaan toimistotilatarpeeseen.

Sosiaalitoimen (ja erityisesti Terve ja Turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan) ja kulttuuritoimen (erityisesti kirjastotoimen) kanssa jatketaan hyvää yhteistyötä. Molemmat virastot ovat yhteistyökumppaneina Helkan uudessa ALPAKKA-projektissa (ks. liite 2). Kulttuuritoimen kanssa neuvotellen pyritään säilyttämään kaupunginosatapahtumien tuki ja muut edellytykset vähintään nykyisellä tasolla. Helsingin terveyskeskuksen palvelurakenteen muutoksia havainnoidaan ja niihin liittyvien päätösten valmisteluprosesseihin pyritään tuomaan Helkan jäsenkunnan näkökulmaa.

Ympäristökeskuksen 'H:gin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman' valmistumista seurataan ja annetaan lausuntoja tarpeellisissa kohdin. Ympäristökeskus (muiden liikennetoimijoiden mukana) osallistui vuoden 2007 aikana Helsingin meluselvityksien laadintaan. Helka jäsenineen osallistuu vuoden 2008 alkuun ajoittuvaan meluntorjunnan toimintasuunnitelmien vuorovaikutteiseen laadintaan (jota EU-direktiivi edellyttää). Meluntorjunnan toimintasuunnitelmissa esitetään käytössä olevat ja suunnitellut meluntorjuntatoimenpiteet.

Helkan kumppanuus Helsingin kaupungin laajapohjaisen turvallisuusyhteistyön osapuolena on jatkuvasti vahvistunut. Yhteistyötä tehdään erityisesti H:gin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosaston kanssa. Helka on osallistunut ja osallistuu aktiivisesti Helsingin kaupungin turvallisuusstrategioita kokoavien työryhmien toimintaan. Helka tuo asukaslähtöisen turvallisuustyön asiantuntemusta mm. Kamppi-Kluuvi -turvallisuusprojektin työryhmiin (jatkuu 2008 loppuun). Vuoden 2008 kuluessa pyritään kaupungin viran-haltijoiden kanssa neuvotellen löytämään pysyvä ratkaisu Helkan kautta toteutettavan asukaslähtöisen turvallisuustyön rahoittamiseksi.

Osallistumis- ja vuorovaikutuskäytäntöjä kaupungin kanssa kehitetään Suomen Kuntaliiton Demokratiatilinpäätös -hankkeen puitteissa. Hankkeessa on kehitetty kuntademokratian mittaristoa ja pohdittu kunnan edustuksellisen demokratian ja kuntalaisten suoran osallistumisen kehittämistä. Helsinki on ainoita hankkeeseen osallistuvia kuntia, jonka ohjausryhmään on kutsuttu kansalaistoimijoiden (Helsingissä Helkan) edustaja. Nelivuotinen hanke päättyy vuoden 2008 lopulla.

3.3 SEUDULLINEN YHTEISTYÖ

Helka vahvistaa yhteistyösuhteita muiden pääkaupunkiseudulla kaupunginosatyötä tekevien keskusjärjes-töjen kanssa (mm. EKYL, Vantaan Kotiseutuliitto, EOK, VOK). Toimintavuoden aikana voidaan esim. kutsua edellä mainitun järjestöt yhteistyöneuvotteluun.

Helkan "Kansalaiskanava - seutuyhteistyötä paikallistasolla" -projekti päättyi v:n 2007 lopulla tuottaen erilaisia osallistumisen ja vuorovaikutuksen työkaluja ja malleja. Kansalaiskanavassa kehitettyjä työkaluja ja menetelmiä pyritään juurruttamaan vuonna 2008 toivon mukaan käynnistyvässä kaupunkiohjelmasta haettavassa jatkoprojektissa, jota on hahmoteltu liitteessä 5.

3.4 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Helka on osallistuu Helsingin turvallisuusyhteistyön asukasosapuolena Share-hankkeessa käynnistyneen (muutaman Euroopan kaupungin välisen) kehittämisverkoston toimintaan. Share-aloite muuntui vuoden 2007 aikana siten, että EU-hankkeesta luovuttiin ja turvallisuusyhteistyötä päätettiin jatkaa vapaamuotoisena verkostona.
Tutkitaan vuoden mittaan mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin osallistumisen kehittämisverkostoihin ja -tapaamisiin.

3.5 MUU YHTEISTYÖ

Suomen Kotiseutuliiton kanssa tutkitaan mahdollisuutta järjestää koulutusyhteistyötä aiempien vuosien tapaan. Tiedotusyhteistyö Kotiseutuliiton järjestämän 'Euroopan rakennusperintöpäivän' tiimoilta jatkuu; vuonna 2008 päivien teemana on "Suomalaiset seuraintalot". Helka osallistuu aiempien vuosien tapaan valtakunnallisiin kotiseutupäiviin, jotka pidetään v. 2008 Raahessa.

Helka verkottuu ja solmii yhteistyösuhteita myös muiden osallistumista ja vuorovaikutusta kehittävien yhteistyökumppanien ja hankkeiden kanssa (mm. pääkaupunkiseudun seutuportaali, oikeusministeriön Kansanvalta.fi -portaali, Kuntaliiton ja muidenkin tahojen osallistumisen kehittämishankkeet)

4. JÄSENISTÖ JA HALLINTO

4.1 Jäsenet

Helkan jäseninä 73 kaupunginosatoimintaa harjoittavaa yhdistystä Helsingin kaupungin alueella.

4.2 JÄSENYYDET

Helka on Suomen Kotiseutuliiton jäsen.

4.3 VUOSIKOKOUKSET

Helkan sääntömääräiset vuosikokoukset pidetään kaksi kertaa vuodessa, kevätkokous maaliskuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Niissä käsitellään sääntömääräiset asiat sekä jäsenyhdistysten käsiteltäviksi esittämät asiat. Kokousten yhteydessä esitellään ajankohtaisia ja
tärkeitä aiheita alustuksin. Vuonna 2008 vuosikokouksia voidaan jalkauttaa alueille, jolloin halukkaat suur-piirit/jäsenyhdistykset voivat tarjota tilat ja osallistua kokousten organisointiin mahdollisuuksiensa mukaan.

4.4 HALLITUS, TYÖRYHMÄT JA EDUSTUKSET

Helkan hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi seitsemän jäsentä varajäsenineen sekä asiantuntijajäsen. Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta, tarvittaessa useamminkin. Vastuu liiton toiminnasta ja sen kehittämisestä kuuluu koko hallitukselle.

Helkan toiminnan osa-alueita ja niiden resursointia pyritään kehittämään tasapainoisesti. 2008 jatketaan edellisvuonna käynnistettyä hallituksen jäsenten toimenkuvan kirkastamista ja rekrytoinnin kehittämistä. Helkan hallituksen jäseniltä edellytetään jatkossa yhä aktiivisempaa otetta ja jaettua vastuun kantamista Helkan toiminnan ydinalueista. Hallituksen jäsenten erityisosaamisalueita pyritään aktiivisesti hyödyntämään Helkan toiminnassa.

Työryhmien käyttämistä toiminnan eri teemojen työstämisessä jatketaan. Hallitus kokoaa keskuudestaan työryhmiä joustavasti tarpeen mukaan ja niihin voidaan kutsua mukaan myös muita jäsenyhdistysten edustajia, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan Helkan toiminnan kehittämiseen. Helkan kannanottojen ja lausuntojen laadinnan prosessia kehitetään.

Projektin etenemisestä viestivät hallitukselle ja jäsenistölle projektipäälliköt, Helkan toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja. Helkan edustukset jatkuvat vuoden 2008 puolelle ainakin Helsingin kaupungin turvallisuustyöhön liittyvissä työryhmissä (mm. Kamppi-Kluuvi -turvallisuushanke) sekä Demokratiatilinpäätöshankkeen ohjausryhmässä (luku 3.2).

4.5 HENKILÖKUNTA JA TOIMISTO

Helkan henkilökunnan muodostavat toiminnanjohtaja ja osapäiväinen kotikatu-vastaava. Toimistolla työskentelevät myös Helkan projektien projektipäälliköt (ALPAKKA ja mahdollisesti käynnistyvä Kansalaiskanavan jatkoprojekti) sekä projektien mahdollisen osa-aikaiset muut työntekijät. Vuoden 2007 lopulla projektityöntekijän toimeen on yhdistetty Helkan viestinnän tehtäviä. Osa-aikainen henkilöresurssi Helkan viestinnän tehtäviin pyritään aktiivisesti turvaamaan (joko edellä mainitulla tai muulla järjestelyllä) edelleen myös toimintavuodeksi 2008.

Helkan toimisto sijaitsee osoitteessa Unioninkatu 28 B, 00100 HELSINKI. Toimisto on hallituksen, sen työryhmien sekä Helkan projektien ja yhteyshenkilöiden tapaamisten ja kokousten pitopaikka. Tilaa voivat varata kokouskäyttöön myös Helkan jäsenyhdistykset (peruskäytön ulkopuolisena aikana). Helkan neuvottelutilan sijainti samassa tilassa projektien työntekijöiden työpisteiden kanssa aiheuttaa toisinaan häiriötä. Toimiston tilantarve kasvaa jatkuvasti laajenevan projektitoiminnan myötä. Vuonna 2008 tulee hyvin todennäköisesti ajankohtaiseksi uuden tilavamman toimitilan hankkiminen organisaation kasvaviin tarpeisiin.

5. TALOUS

5.1 RAHOITUS

Vuoden 2008 koko rahoitustarve (projektit mukaan lukien) on arvioitu 481 500 euroksi. Päärahoituslähteet ovat Helsingin kaupungin avustukset sekä projektimäärärahat. Kaupungin osuus muodostuu toiminta-avustuksesta (vuonna 2007 ollut 42 500 euroa) ja erikseen haettavasta avustuksesta Kotikadun ylläpitoon ja kehittämiseen. Jäsenmaksujen (n. 6 600 euroa) osuus kokonaisbudjetista on noin 1,4 %.

Vuoden 2007 toiminta-avustus pysyi lähes edellisvuoden tasolla (korotus edellisvuodesta 1,19%) Kotikatuavustukseen saatiin ilahduttava 22,5% korotus vuodelle 2007. Nykyisen toiminnan ylläpitäminen vaatii aktiivista menojen suunnittelua ja budjettiseurantaa. Helka saa tiedon toiminta-avustuksen myöntämisestä vuodelle 2008 heti alkuvuodesta.

Helkan laajeneva toimenkuva edellyttää taloudellisen pohjan jatkuvaa vahvistamista. Vuonna 2008 toimisto ja hallitus toimivat taloudellistan resurssien lisäämiseksi ja kartoittavat rahoituspohjan laajentamisen mahdollisuuksia mm. kaupungilta haettavan vuotuisen toiminta-avustuksen korottamisen sekä uusien projektien kautta.

5.2 VARAINHANKINTA

5.2.1. Jäsenmaksut

Vuonna 2007 Helkan jäsenmaksut ovat olleet: 76 € (kun jäsenyhdistyksen jäsenmäärä on alle 100), 101 € (jäsenmäärä 100-500), 126 € (jäsenmäärä 501-1000) ja 151 € (jäsenmäärä yli 1000). Vuosikokous määrää vuoden 2008 jäsenmaksujen suuruuden. Jäsenmaksujen suuruudesta päätettäessä otetaan huomioon jäsenyhdistysten taloudelliset resurssit.

5.2.2. Kaupungin tuki

Helkan ja sen jäsenkunnan vapaaehtoistyö asuin- ja työympäristöjen laadun, viihtyisyyden ja myönteisen palvelukehityksen ylläpitämiseksi tuottaa Helsingin kaupungille jatkuvasti kasvavaa taloudellista hyötyä.
Helkan asiantuntijuus on yhä kysympää erilaisissa kaupungin yhteistyötyöryhmissä sekä ohjelma- ja strategiatyössä. Nykyisellä kaupungin toiminta-avustuksella ei enää kyetä kattamaan sekä Helkalta edellytettyä veloituksetonta asiantuntijapanosta että kaikkia sen jäsenkunnalle tarjottavia palveluita - vain yhden kokopäiväisen toimihenkilön (toiminnanjohtajan) työajan puitteissa. Myöskään projekteilta vuosittain perittävien vaihtelevien hallintoveloitusten varaan ei voida rakentaa ja suunnitella toimintaa pitkäjänteisesti.

Kaupungin Helkalle tarjoama vuotuinen taloudellinen tuki (toiminta-avustus) on viime vuosina mahdollistanut Helkan organisaatiolle vain sen minimitoiminnot. Kaupungilta ei ole saatu mainittavaa korotusta Helkan perusrahoitukseen, vaikka sitä on erittäin perustellusti haettu jo useana perättäisenä vuonna. Yhteydenpitoa ja tiedotusta kaupungin johtoon ja päättäjiin, erityisesti kaupungin taloustoimiston viranhaltijoihin kehitetään määrätietoisesti Helkan toiminta-avustuksen lisäämiseksi. Helsingin kanssa käynnistetään neuvottelut alkuvuodesta 2008 (maaliskuuhun mennessä), jotta kipeästi kaivattu korotus saataisiin viimeistään vuoden 2009 toiminta-avustukseen (mm. jäsensihteerin palkkaamiseksi organisaatioon).

5.2.3 Kotikatu

Kotikatu-rahoitus pyritään säilyttämään vähintään vuoden 2007 tasolla. Kaupungille ja sidosryhmille raportoidaan Kotikadun edistysaskelista vuotuisella "Kotikatu-raportilla" ja kaupungin viranomaisten kanssa neu-votellaan tarvittavan rahoituspohjan turvaamiseksi (ks. liite 1).

5.2.4 Muu varainhankinta

Mahdollisuuksia Helkan ja sen jäsenkunnan hyväksi tehtävän työn lisäresursoimiseen tutkitaan, ideoidaan ja hyödynnetään jatkuvasti. Projektitoiminnan merkitys Helkan toiminnan rahoituksessa kasvaa edelleen. Liitteissä esitettyjen projektien rahoitus vuodelle 2008 vaikuttaa toimintasuunnitelmaa koostettaessa melko varmalta. Kansalaiskanavan hyvien käytäntöjen juurruttamiseksi haettaneen rahoitusta käynnistyvästä uudesta kaupunkiohjelmasta 2008-2010. (lue tarkemmin: LIITE 5). ALPAKKA-projekti käynnistyi loppuvuodesta 2007 rahoituksen myötä ja Kotikaupunkipolku-projektillekin on kaupungilta näytetty 'vihreää valoa' (rahoituspäätökset tullevat viimeistään vuoden 2008 alussa). Kaikki muutkin Helkalle tarjoutuvat projekti-mahdollisuudet tutkitaan ennakkoluulottomasti.


TOIMINTASUUNNITELMAN LIITTEINÄ HELKAN PROJEKTIT 2008:

Liite 1: KOTIKATU -projekti
Liite 2: ALPAKKA -projekti
Liite 3: Helkan turvallisuusprojektit
Liite 4: Kotikaupunkipolku-projekti
Liite 5: Helkan muut projektit


KOTIKATU-PROJEKTI Liite 1.

Kotikadun yleistavoitteiden toteuttamista jatketaan vuonna 2008: kaupunginosien kotisivujen avulla tuotetaan ja välitetään paikallista tietoa, lisätään asukkaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, vaalitaan paikalliskulttuuria sekä vahvistetaan kaupunginosien identiteettiä, imagoa ja omaleimaisuutta.

Helka tarjoaa edelleen kaupunginosille ilmaista kotisivutilaa Kotikatu-palvelimelta. Kaupunginosa-sivut muodostavat laajenevan virtuaalisen kaupunginosaverkoston, www.kaupunginosat.net -portaalin, josta löytyy ja jossa tuotetaan paikallista tietoa yhteisellä foorumilla.

Vuoden 2007 lopussa tapahtunut siirtyminen uuteen Joomla-julkaisujärjestelmään jatkuu koulutusten ja opastuksen muodossa myös vuonna 2008. Päivitetyn version myötä julkaisujärjestelmän tekninen ylläpitäminen jatkuu entistä hallitumpana. Ylläpitäminen käsittää tietoturvan varmistamisen, löydettyjen virheiden korjaamisen sekä kokonaan uusien toimintojen lisäämisen sivuille.

Uusi julkaisujärjestelmä tarjoaa uusia kanavia sisällön lisäämiseksi sivuille sekä asukkaille että alueen toimijoille. Näitä kanavia markkinoidaan ja yritetään levittää tietoisuutta kaupunginosasivuista alueilla. Samalla keinoja alueellisten toimijoiden verkottamiseksi toimituskunniksi tuetaan ja erilaisia hyviä malleja tällaisen toiminnan rakentamiseksi kerätään ja esitellään. Verkottamisessa hyödynnetään ennen kaikkea niiden kaupunginosien kokemuksia, joissa toimituskunnat ovat aktiivisimpia. Myös kouluttajapohjan laajentamisen mahdollisuuksia selvitellään toimin-tavuoden aikana.

Kotikadun tärkein käytännön tavoite on tarjota uutta julkaisujärjestelmää kaupunginosien kotisivujen rakentamiseen ja ylläpitämiseen ja järjestää sen edellyttämää koulutusta ja tukitoimintoja. Tukitoimintoja pyritään siirtämään entistä enemmän koulutusten yhteydessä sekä verkon kautta tapahtuvaksi. Suoraan verkossa julkaistua, järjestelmään integroitua opaskirjaa päivitetään jatkuvasti käyttäjien tarpeita vastaavaksi.

Vuoden 2008 alussa suurin osa kaupunginosasivuista on jo siirtynyt vanhoista, staattisista kotisivuista uuden julkaisujärjestelmän käyttöön. Vuonna 2008 toimintaa kotisivujen laadun kehittämiseksi jatketaan. Pyritään tukemaan ajankohtaisien ja monipuolisten sisältöjen rakentamista sivustojen määrän kasvattamisen sijaan. Tavoitteena on toki edelleenkin levittää järjestelmää myös niihin kaupunginosiin, joilla ei vielä ole omia kotisivuja.

Julkaisujärjestelmä muodostaa myös Helkalle ja sen hallitukselle keskeisen työvälineen (tiedotus, arkistointi, keskustelut, intranet jne.). Näitä toimintamuotoja pyritään tarjoamaan myös Helkan jäsenkunnalle ja löytämään uusia ryhmätyökaluja Joomla-järjestelmään. Myös avoimen paikkatieto- ja karttajärjestelmän integroimista sivuille edistetään, erityisesti ICING-hankkeen Urban Mediator-järjestelmää tullaan hyödyntämään jatkossa.

Vuonna 2008 kaupunginosasivujen seurantaa ja tutkimista kehitetään, mikä helpottuu julkaisujärjestelmän käytön myötä. Koska kaikki sivuille lisätyt sisällöt säilyvät järjestelmän tietokannassa, on tätä tietoa tutkimalla mahdollista saada käyttöön tarkkaa tietoa sivustojen kehittymisestä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää suoraan myös projektin tiedotuksessa ja koulutuksen suuntaamisessa.

Muista toimintavuoden 2008 tavoitteista mainittakoon hallintokuntien tiedotteiden RSS-syötön käyttöönotto siten, että tiedotteita voidaan välittää julkaisujärjestelmän kautta suoraan kaupunginosiin. Tämä edellyttää tiivistä neuvottelu- ja teknistä yhteistyötä virastojen kanssa. Ensisijaisena tavoitteena on saada rakennusvirasto mukaan yhteistyöhön.

ALPAKKA-projekti Liite 2.

Helkan kaksivuotinen ALPAKKA-projekti käynnistyi elokuussa 2007 ja jatkuu vuoden 2009 kesään saakka. ALPAKKA-nimi on lyhenne sanoista Asukaslähtöisten palveluiden kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on edistää asukasosallistumista sekä parantaa palveluiden saatavuutta kaupunginosissa. Helka toteuttaa projektin yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (YTK) kanssa. Helkan projektiosuus rahoitetaan Helsingin innovaatiorahaston kautta. Projektin yhteistyökumppaneita ovat lisäksi Helsingin kaupunginkirjasto ja sosiaalivirasto. Projekti on osa laajempaa Ubiikki Helsinki –hankekokonaisuutta, jonka tutkimushankeosion kumppanuushanke ALPAKKA on. Tämä tutkimuslähtöinen osaprojekti selvittää erityisesti ubiikin palveluympäristön käyttäjien tarpeita ja teknologian kehityksen mahdollisuuksia pidemmällä aikavälillä.

Paikallisten palvelujen ja palvelurakenteen menestyksellinen parantaminen edellyttää paikallisen osallisuusrakenteen kehittämistä. Hankkeessa pyritään luomaan kolme paikallista palvelutiskiä, joissa tarvittaessa yhdistyy useampi kaupunginosayhdistyksen ylläpitämä nettisivusto. Kaupun-ginosasivuja ylläpitävät asukasyhdistykset voivat halutessaan verkostoitua laajemmiksi kokonaisuuksiksi niin, että palvelutiski kattaa yksittäistä kaupunginosaa laajemman alueen. Suurempi koko mahdollistaa paitsi laajemman palvelutarjonnan sekä takaa järjestelmää ylläpitävän kansa-laistoiminnan jatkuvuuden.

Projektissa testataan myös erilaisia arjen palveluita ubiikkia (eli sulautettua - ympäristöönsä sulautuvaa, kaikkialla olevaa) tietotekniikkaa hyödyntäen. Tarkoituksena on hyödyntää olemassa olevia laitteita ja järjestelmiä kuten kännykkää ja esimerkiksi Helkan kaupunginosien kotisivuver-kostoa. Kaupunginosien kotisivut tulevat olemaan tärkeässä roolissa ALPAKKA-projektissa. Mahdollisimman moni testattavista palveluista on tarkoitus tarjota kaupunginosien kotisivujen kautta.

ALPAKKA-projektin pilottialueiksi valittiin helsinkiläiset kaupunginosat Herttoniemi ja Maunula. Molemmat kaupunginosat ovat olleet mukana erilaisissa kehittämishankkeissa jo aiemmin, joten alueilla on hyvät edellytykset osallistua tämän tyyppiseen palveluiden testaukseen. Helkan jäsenyhdistykset em. kaupunginosissa ovat projektin olennaisia aktiivisia toimijoita. Kaupunginosien lisäksi mukana ovat Helsingin kaupunginkirjaston keskustan toimipisteet: Lasipalatsin kohtaamispaikka sekä Kirjasto 10 Postitalossa. Myös sosiaalivirasto antaa oman panoksensa ALPAKKA-projektiin. Tämä tulee näkymään esimerkiksi siinä, että osa kehitettävistä palveluista liittyy vahvasti sosiaaliviraston toimialaan.

Projektin odotetut tulokset ovat: kiinteitä osallisuusrakenteita ja vuorovaikutuskäytäntöjä; kolme paikallista osallisuusrakenteisiin juurrutettua palveluiden järjestämisen mallia (esim. palvelutiskiä); kaupungin virkamiesten lisääntynyt valmius koordinoida julkisia, yksityisiä ja järjestöjen tarjoamia palveluja; asukkaiden paremmat mahdollisuudet vaikuttaa alueensa palveluihin ja niihin liittyvään suunnitteluun; uudenlaisia asukaslähtöisiä palvelukonsepteja (kuten osallistuvaa ja yhteisöllistä palvelutuotantoa) sekä parantunut paikallinen palvelutarjonta.

Helkan turvallisuusprojektit Liite 3.

Turvallinen ja viihtyisä kotialue -projekti

Vuonna 2008 Helkan YKS -projektien toimintaa jatketaan Turvallinen ja viihtyisä kotialue -projektina. Ympäristöä parantamalla, Kommunikaatiota ja viestintää kehittämällä ja jatkuvalla Seurannalla (kotialuekohtaiset vuotuiset seurantakyselyt) pyritään aktiivisesti vähentämään koti-alueiden rikospelkoa ja arkirikollisuutta. Alkukartoituskyselyn jälkeen alueelliset toimintaryhmät kokoontuvat muutamia kertoja vuodessa ideoimaan kotialueensa turvallisuutta ja viihtyisyyttä lisääviä konkreettisia toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteistyötahojen kanssa vaiheittain. Tilan-teen kehitystä seurataan vuotuisilla kyselyillä ja toimintaa kohdennetaan erityisesti alueen haas-teellisimpiin paikkoihin ('hot spotit').

YKS-toiminta kiinnostaa asukkaita ja yhä uusia kotialueita on liittynyt mukaan. Vuodesta 2004 aktiivisesti levitettyä toimintamallia viedään v. 2008 yhä uusille kotialueille ja kaupunginosiin. V:n 2007 lopulla Safety-ryhmiä on käynnistynyt jo 38 kotialueella: Aurinkolahti, Etelä-Haaga, Pohjois-Haaga, Kivihaka, Itä-Pakila, Maunula, Pirkkola, Ruskeasuo, Siltamäki – Suutarila, Töyrynummi – Suutarila, Tapulikaupunki, Vartiokylä - Puotila, Kannelmäki, Pitäjänmäki, Pihlajamäki, Savela, Viikinmäki - Pihlajisto, Itä-Pasila, Länsi-Pasila, Merihaka, Punavuori, Kaivopuisto – Eira – Ullanlin-na - Kaartinkaupunki, Roihuvuori, Kallio – Alppila, Ruoholahti, Länsi Herttoniemi, Kallahti, Kamp-pi, Keski-Vuosaari, Kivihaka, Kontula, Mellunmäki, Meri-Rastila, Munkkiniemi, Munkkisaari – Her-nesaari, Myllypuro, Pikku Huopalahti ja Rastila.

Vuoden 2008 tavoitteena on nostaa aktiivisten kotialueiden kokonaismäärä 50:een. Vuoden 2008 tavoitteissa on myös luoda toimiva nettiratkaisu alueellisten Safety -tulosten välittämiseen ja seu-rantaan. Laajeneva Safety -toiminta edellyttää jatkossakin osapäiväisen projektityöntekijän palk-kaamista koordinaattorin avuksi. Tämä huomioidaan projektin talousarviossa vuodelle 2008. Pro-jektin kokonaisrahoitustarve vuodelle 2008 on arvioitu olevan yht. 79 000 euroa, josta osa rahoitetaan yksityisiltä tahoilta. Pyritään toteuttamaan vihdoin myös julkinen tiedotuskampanja.

Toimintaa on tarkoitus edelleen valtavirtaistaa ja Helka pyrkii aikaansaamaan v:n 2008 kuluessa jatkuvan pysyvän rahoituksen Safety -toiminnalle Helsingin kaupungin kanssa neuvotellen. Tätä tavoitetta tukee hyvin esim. Helsingin poliisin vahva satsaus lähipoliisitoimintaan sekä eri yhteyksissä Safety -toiminnalle jatkuvasti annettu luottamus ja tuki. Myös eräiden valtuustoryhmien aloitteessa (v:n 2007 lopulla) on peräänkuulutettu juuri samantyyppistä toimintaa, jota Safety-työssä on tehty jo useita vuosia.

YKS -toiminnan hyviä käytäntöjä tuodaan esiin myös vuoden 2008 lopulle jatkuvassa Helsingin kaupungin Kamppi-Kluuvi -projektissa, jossa Helka on mukana asukaslähtöisen turvallisuustyön asiantuntijana.

Kotikaupunkipolku-projekti Liite 4.

Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnalta haetaan vuoden 2007 lopulla määrärahaa kotikaupunkipolkujen julkaisemiseksi koko Helsingissä. Tarkoituksena on muuttajien kotiutumisen edistäminen, kaupunginosien identiteetin vahvistaminen ja pääväestön paikallistuntemuksen ja lähiliikkumisen sekä sitä kautta turvallisuudentunteen lisääminen. Kaupunginosien välisen muuttoliikkeen kiihtyessä (myös Helsinkiin suuntautuu edelleen n. 30 000 uuden muuttajan virta vuosittain) on nykyajan tärkeäksi kansalaistaidoksi nousemassa kyky kiinnittää juuret uuteen elinympäristöön nopeasti. Kotikaupunkipolkuja tuotamalla tätä prosessia voidaan tukea.

Kotikaupunkipolut ovat kartalle koottuja kävelyreittejä, jotka esittelevät kaupunginosien uusille ja vanhoille asukkaille sen geologiaa, biologiaa, historiaa, kulttuuria, kaavoitusta, rakennustaidetta, henkilöhahmoja sekä tulevaisuudennäkymiä. Pyrkimyksenä on kuvata urbaania elinympäristöä kokonaisvaltaisesti ja mielenkiintoisesti suoraan paikan päällä. Reitit kootaan polkukoordinaattorin vetämän paikallisen, asukkaista ja asiantuntijoista koostuvan vapaaehtoisryhmän toimesta hyödyntäen myös erilaisia saatavillla olevia kirjallisia aineistoja.

Tavoitteena on laatia kotikaupunkipolkuja koko kaupungin alueelle, osa-alue kerrallaan. Projektista suunnitellaan useampivuotista, rahoitus kuitenkin haetaan vuodeksi kerrallaan. Ensimmäisen vuoden tarkemman suunnittelun yhteydessä laaditaan yleissuunnitelma koko hankkeen etenemisestä, polkujen sijoittumisesta ja toteutusaikataulusta. Pilottikohteina on Helsingin alueella toteu-tettu jo Vuosaaren kotikaupunkipolut sekä Malminkartanon kotikaupunkipolku (Helkan Kansalaiskanava-projektin osaprojektina toteutettujen Myyrmäen kaupunkipolkujen osana).

Helkan hallitus päättää kunkin vuoden tarkastelualueet (esim. aina edellisenä syksynä) kaupunginosayhdistysten halukkuuden ja valmiuden sekä polkujen tasapuolisen sijoittumisen pohjalta. Näille laaditaan yhdessä asianomaisten yhdistysten kanssa tarkempi toteutussuunnitelma, jonka hankkeelle nimettävä ohjausryhmä hyväksyy.

Projektilla on ainakin yksi palkattu työntekijä (projektipäällikkö). Projektipäällikkönä tulee rahoituksen varmistuttua toimimaan kotikaupunkipolku-konseptin kehittänyt Pauli Saloranta. Ensimmäinen määrärahapäätös tullee vuoden 2007 lopulla. Projektin käynnistyttyä aletaan myös saman tien tutkia mahdollisuuksia Kotikaupunkipolkujen jatkuvan rahoituksen varmistamiseksi ja mm. maastoon merkitsemisen mahdollistamiseksi.

Helkan muut projektit Liite 5.

Kansalaiskanavan jatkoprojekti

Vuoden 2007 lopulla päättyvälle "Kansalaiskanava - seutuyhteistyötä paikallistasolla" -projektille haetaan jatkorahoitusta käynnistyvästä uudesta Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmasta (ohjelmakausi 2008 - 2010). Kansalaiskanavassa pilotoitujen hyvien osallistumis- ja vuorovaikutuskäytäntöjen sekä osallisuusrakenteiden juurruttaminen pääkaupunkiseudulla on ensiarvoisen tärkeää.

Kaupunkiohjelmasta voidaan hakea rahoitusta Kansalaiskanavan teemoja syventävään projektiin, jonka sisältönä olisi mm.:

  • pääkaupunkiseudun asukasjärjestöjen kouluttaminen ja sitouttaminen 'jakelukanaviksi' parhaiden seudullisten ja paikallisten osallisuuskäytäntöjen ja -rakenteiden levittämiseksi ja juurruttamiseksi
  • koulutuskierroksen tarjoaminen pääkaupunkiseudun kaupunkien keskeisten hallintokuntien viranhaltijoille (edellyttää jonkinasteista hallintokuntien nykyisten osallisuuskäytäntöjen tarkastelua tai kartoitusta)
  • edellä mainitun toteuttamiseksi: koulutussuunnitelmien laatiminen ja läpivieminen Kansalaiskanavassa pilotoitujen parhaiden käytäntöjen osalta sekä pk-seudun asukasjärjestöille että viranhaltijoille (yhteistyössä sopivien asiantuntijoiden ja yhteistyöorganisaatioiden kanssa)

Rakennukset kertovat -projekti

Helkan Rakennukset kertovat -projekti on tuottanut vuosien 2006-2007 aikana tyylihistoriallinen ja kaupunkikuvaa esittelevän opetusaineiston kaupunginosayhdistysten ja kaikkien halukkaiden käyttöön. Aineisto välittää tietoa ja lisää ymmärrystä rakennetusta ympäristöstä yhteisen kulttuu-riympäristömme elintärkeänä osana. Se esittelee kansantajuisesti arkkitehtuurin tyylikausia esimerkkeinä Helsingin eri kaupunginosista valitut 10 kohderakennusta. Rakennukset kertovat -materiaali on esillä pdf-muodossa Helkan kotisivuilla, kaikkien halukkaiden saatavilla. Projektiin liittyvä helppokäyttöisen nettiversion kokoaminen aineistosta viivästyi vuoden 2007 kuluessa Helkan muiden projektin paineessa. Sen toivotaan valmistuvan vuoden 2008 kevätkauden aikana, projektissa vielä käyttämättä olevan rahoituksen sallimissa puitteissa.