Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Kokousasiat / Toimintakertomukset / Helkan toimintakertomus 2005

1. YLEISTÄ
 
Vuosi 2005 on ollut Helkan tähän mennessä vilkkain projektivuosi. Koko pääkaupunkiseudun laajuisen Kansalaiskanava -seutuyhteistyötä paikallistasolla -projektin konkreettinen käynnistyminen, YKS2-projekti sekä koko toimintakentän nopeaan kansainvälistymiseen aktiivisesti reagoiminen ovat kaikki vahvistaneet Helkan roolia pääkaupunkiseudun kehittäjäkentässä yhä vahvempana ja aktiivisempana toimijana ja verkottajana. (ks.myös kohdat 3.2, 4.1 ja 4.2)

Kansalaiskanava- projektissa on kehitelty toimintamallia, joka mahdollistaisi kansalaisten aktiivisemman osallistumisen sekä paikalliseen että pääkaupunkiseudun laajuiseen suunnittelu- ja tulevaisuustyöhön.
Hankkeessa tuotetaan ja välitetään paikallista tietoa ja esitetään konkreettisia kehitysideoita erityisesti kunnan rajat ylittävään yhteistyöhön kaupunginosatasolla. Kansalaiskanava-työhön liittyy suoraan myös Helkan kesällä 2005 julkaisema kaupunginosien SWOT-tarkasteluista koottu "Mahdollisuuksien pääkaupunkiseutu" -raportti.

Asukaslähtöisen turvallisuusyhteistyön kehittämistä kaupunginosissa on jatkettu Helkan YKS2-projektin levittämän Safety-toiminnan avulla. Safety-toiminta tähtää sekä arkirikollisuuden että rikospelon vähentämiseen Helsingin kaupunginosissa. Omaa osaansa kansalais- ja tietoyhteiskunnan kehittämiseksi Helka on ahkeroinut Kotikadun uuden julkaisujärjestelmän puitteissa, joka otettiin laajempaan käyttöön v:n 2005 aikana. Kaupunginosien kotisivuilla tuotetaan ja välitetään paikallista tietoa, edistetään asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, vaalitaan paikalliskulttuuria sekä vaikutetaan kaupunginosien imagoon. Julkaisujärjestelmä palvelee erityisesti hajautettua päivitystyötä sekä joustavaa uutis- ja tiedottamistarvetta. Uuden järjestelmän mukaisia sivustopohjia oli vuoden 2005 lopulla käytössä jo n. 30 kaupunginosassa.

Vuoden 2005 aikana myös kansainvälistyminen otti reippaita askelia Helkan uutena toimintamuotona. Useat kansainväliset yhteydenotot ja kontaktit paikallisuuden ja vuorovaikuttamisen teemojen asiantuntijuuteen liittyen sekä kytkennät muutamiin EU-hankkeisiin (ICING ja SHARE) ovat olleet kiinnostavia uusia avauksia Helkan toiminnassa. (Näistä lisää kohdissa 3.2 Kansainvälinen toiminta ja 4.5 Muut projektit).


2. TOIMINTA

2.1 VIESTINTÄ

2.1.1  Yleistä

Helkan viestinnän kehitämiseen panostettiin aktiivisesti vuonna 2005. Helkan viestintätyöryhmän intensiivisen työrupeaman tuloksena syntyi jäsenyhdistysten toimintaa ja merkitystä monipuolisesti kuvaava esite. Myös Kotikadun uusi julkaisujärjestelmä lanseerattiin laajasti kaupunginosien käyttöön (ks. tarkemmin kohta 2.1.2. KOTIKATU). Molemmat uudistukset kytkeytyvät tiiviisti sekä Helkan sisäisen että ulkoisen viestinnän kehittämiseen.

Uusi Helka-esite laadittiin siten, että se tukisi sekä jäsenyhdistysten omaa toimintaa, että kaupungin johdon ja eri virastojen kanssa tehtävä yhteistyötä. Esitteen kohderyhmiä ovat jäsenyhdistysten ja Helsingin kaupungin hallinnon ja virkamiesten lisäksi kaikki helsinkiläiset. Syyskuun puheenjohtajapalaverin yhteydessä esitettä jaettiin jäsenyhdistyksille samalla käynnistellen Helkan jäsenkampanjan ideointia. Esitteen jakelua kaupungin päättäjille ja virkamiehille on pohdittu järjestettäväksi esim. Kansalaiskanava-seminaarin yhteydessä vuoden 2006 puolella.

Viestinnän selkiyttämistä ja systematisointia on jatkettu v. 2005. Helkan kotisivut ovat jo vakiintumassa kanavana jäsenistölle ja laajemmalle yleisölle viestittäessä. Helkan sähköinen jäsentiedote ilmestyi 5 kertaa vuoden 2005 aikana Helkan nettisivujen kautta. Sähköpostittomille jäsenyhdistysten yhteyshenkilöille lähetetään jäsentiedotteet edelleen kirjepostina (näiden määrä on enää n. parikymmentä). Suoraa sähköpostitiedotusta käytetään sidosryhmä- ja yhteyshenkilöviestinnän tukena.

Helkan jäsenluettelona on jo edellisvuodesta alkaen toiminut Helkan nettisivuilla oleva jäsenyhdistysten ajantasainen yhteystietoluettelo, joka on myös helposti tulostettavissa. Jäsenistölle ja sidosryhmille jäsenluettelo on toimitettu pyydettäessä sähköisesti tai paperitulosteena. Hallitustyöskentelyä on sujuvoittanut Helkan intranetin käyttöönotto hallituksen sisäisessä tiedottamisessa.

Vuotuisien suurpiiritapaamisten järjestämiseen rohkaistiin edelleen ja muutamat suurpiirit toteuttivatkin tämän tavoitteen. Helkan toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja jatkoivat edellisvuonna käynnistettyä suurpiiritapaamisiin jalkautumista. Myös Helkan vuosikokouksia ja puheenjohtajapalaveria käytettiin viestinnällisten tavoitteiden edistämiseen.

Kaupunginosatoimintaa on tehty luonnollisesti tunnetuksi myös kaikissa niissä tilaisuuksissa,  seminaareissa ja tapaamisissa, joissa Helka ja/tai asukkaat ja yhteistyökumppanit ovat olleet läsnä. Toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka alusti kaupunginosien kotisivutoiminnasta vuoden aikana kahdella laajalla areenalla: Tampereen yliopiston järjestämässä "Media kansalaisuuden rakentajana" -seminaarissa 6.10.2005 sekä Lahden kotiseutupäivien 'keskustelukamarissa' 10.6.2005 (tarkemmin kohdassa 2.3. VAALIMINEN.)

2.1.2  Kotikatu
 
Kotikatu on tuottanut ja välittänyt edelleen tavoitteensa mukaisesti paikallistietoa, edistänyt asukkaiden osallisuutta ja paikalliskulttuurin vaalimista sekä tuonut kaupunginosille näkyvyyttä ulospäin. Kotikadun kaupunginosasivustot muodostavat internetissä toimivan laajenevan virtuaalisen kaupunginosaverkoston, www.kaupunginosat.net -portaalin. Vuoden 2005 suurin panostus on ollut uuden julkaisujärjestelmän lanseeraaminen. Kaupunginosien kotisivujen määrä on vuoden 2005 loppuun mennessä saavuttamassa optimitason (n. 50 kpl). Jatkossa tulee panostaa erityisesti kotisivujen toiminnallisuuteen ja viestinnälliseen tehokkuuteen.

Julkaisujärjestelmä ohjaa toiminnan suuntaa

Julkaisujärjestelmän hankinta on vastannut  hyvin niihin haasteisiin, joita kaupunginosien kotisivutoiminta laajentuessaan on synnyttänyt Helkan toimintakentällä. Edullinen Mambo open source -järjestelmä otettiin laajempaan käyttöön vuoden 2004 pilottivaiheen jälkeen tammikuussa 2005. Helka on kustantanut jokaiselle uuteen järjestelmään haluavalle kaupunginosalle oman järjestelmäpohjan.

Vuoden 2005 aikana kolmisenkymmentä aluetta on siirtynyt tai siirtymässä järjestelmän pariin. Julkaisujärjestelmä palvelee erityisesti hajautettua päivitystyötä sekä joustavaa uutis- ja tiedottamistarvetta. Julkaisujärjestelmällä on edistetty mm.: sivujen yhdenmukaisuutta; helpompaa tiedonhakua ja  päivittämistä sekä mahdollisuutta keskittyä sisältöihin tekniikan sijaan. Myös ihan uusia kaupunginosia on saatu mukaan.

Uusi julkaisujärjestelmä on ohjannut kaupunginosien tiedottamista ja viestintää selkeästi ajankohtaisempaan, vuorovaikutteisempaan ja uutisoivampaan suuntaan. Mukaan lähtevät kaupunginosayhdistykset joutuvat pohtimaan, haluavatko tarttua aktiivisesti tietoyhteiskunnan tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Samalla julkaisujärjestelmä avaa aivan uusia mahdollisuuksia ja voi onnistuessaan houkutella yhä laajenevaa toimijajoukkoa kaupunginosien omaleimaisuuden ja elinvoimaisuuden kehittämistyöhön.

Kotikadun koulutus ja kurssit

Kevätkaudella 2005 järjestettiin muutamia ns. lanseerauskursseja Malminkartanon Kumppanuustalo Horisontissa (4-päiväiset ilta-/päiväkurssit n. 10 hengen ryhmille). Syyskaudella 2005 on järjestetty uudesta julkaisujärjestelmästä pienemmille 4-5 hengen ryhmille lyhyempiä (1-2 päivän/illan) alkeis- ja  jatkokursseja eri puolilla Helsinkiä (mm. Pikku Huopalahden kyläpajalla ja Pihlajamäen lähiöasemalla). Helkan toimistolla on annettu esittelyjä ja henkilökohtaista tukea (jota on annettu myös sähköpostitse ja puhelimitse).

Kotikatukoulutukset ovat lyhentyneet vuoden varrella ja niiden sisältö on muuttunut uuden järjestelmän myötä kevyemmäksi. Kurssilaisten apuna ovat olleet myös perusteelliset julkaisujärjestelmälle laaditut ohjeet. Järjestelmä on ollut kotisivujen teossa entisiä työkaluja selvästi nopeampi ja helppokäyttöisempi. Kevään 2005 tavoite 15:n kaupunginosan perehdyttämisestä uuden julkaisujärjestelmän käyttöön ylittyi reippaasti.

2.2  KOULUTUS

2.2.1 Jäsenistölle

Jäsenyhdistykset pääsivät tutustumaan alueelliseen osallistamismenetelmään "Aluefoorumin esittelyillassa" 14.9.2005.

Aluefoorumi-menetelmän asiantuntijat Jani Päivänen ja Hannu Kurki esittelivät menetelmää kiinnostuneille asukasaktiiveille ja asiantuntijoille Helkan toimistotilassa järjestetyssä parituntisessa koulutusillassa.

Helka järjesti syyskaudella yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton, Suomen Omakotiliiton ja Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa maankäyttö- ja rakennuslakiin ja kaavoituksen osallistumiskäytäntöihin pureutuvan koulutusiltapäivän jatkona v:n 2004 koulutukselle. Koulutus järjestettiin 3. joulukuuta 2005 Hotelli Arthurin auditoriossa Helsingin keskustassa. Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Kukkosen vetämään koulutukseen oli kutsuttu mukaan myös Espoon ja Vantaan kotiseutujärjestöjen sekä em. koulutuskumppanien jäsenistöä. 

Yhteistyössä Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston kanssa järjestettävä yhdistystoiminnan perusteisiin, viestintään ja varainhankintaan pureutuva koulutus siirtyi alkukevääseen 2006. Koska työväenopiston osallistujien minimimäärä on 10, on kurssin markkinointiin satsattava jatkossa siten, että ennakkoilmoittautumisia saadaan riittävästi.

Kotisivukoulutuksista tarkemmin edell.luvussa 2.1.2. Kotikadun koulutus ja kurssit.
Arkistointi-aiheisesta koulutusillasta tarkemmin kohdassa: 2.3. Vaaliminen.

2.2.2  Helkan hallitukselle, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille suunnattu koulutus

Helkan hallitus sai iltapäivän mittaisen perehdyttämiskoulutuksen uuteen julkaisujärjestelmään 22.3.2005 hallituksen kokouksen yhteydessä Malminkartanon kumppanuustalo Horisontin ATK-luokassa.

Vuoden 2004 syksyn "Haasteena Itä-Helsinki" -luentosarjaan liittyvä päätösseminaari "Itä-Helsingin ihme" järjestettiin 6. helmikuuta 2005 yhteistyössä Helkan suunnitteilla olevan Kansalaiskanava-projektin, Työväenopiston itäisen alueopiston sekä Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen hankkeiden kanssa. Paikkana oli Itäkeskuksen kulttuurikeskus Stoa (ja alustajien joukossa mm. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen). Vuorovaikutteinen seminaari/ keskustelutilaisuus suuntautui tulevaisuuteen, pyrkien löytämään alueen vahvuuksia ja ongelmia sekä ideoita ja keinoja alueen parantamiseksi.

Yhteistapaaminen ja koulutustilaisuus Safety-ryhmille järjestettiin 15.6.2005 YKS2-projektin toimesta Kiasman seminaaritilassa. Tilaisuudessa vertailtiin Safety-toiminnan tuloksia ja toimenpiteitä sekä kuultiin kokemuksia osallistuneista kaupunginososista. Poliisin paikalla ollut edustaja antoi täyden tukensa projektille ja yleisemminkin asukkaiden omatoimisen ympäristövastuun kehittämiselle.

Kaupunkisuunnitteluviraston ja Tietokeskuksen kanssa yhteistyönä toteutetusta seminaarista lisää kohdassa 3. YHTEISTYÖ/ Kaupunkisuunnitteluvirasto.

2.3  VAALIMINEN

Kaupunginosien omaleimaisuuden ja elinvoiman vaaliminen verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa luovat kivijalkaa menestyksekkäälle seutukehitykselle. Helkan Kansalaiskanava-projektissa vaalimisteema on saanut nykyaikaisia muotoja Helkan koordinoidessa asukastoimijoita koko pääkaupunkiseudun laajuisesti projektin kohdealueella (ks. kohta 4.1. Kansalaiskanava). Vaalimisteemaa konkretisoi hienolla tavalla myös Kansalaiskanavan käynnistysvaiheeseen liittynyt kaupunginosien SWOT-tarkasteluista koottu raportti "Mahdollisuuksien pääkaupunkiseutu" (Maija Sipilän toimittamana). Se painettiin kesällä 2005 ja jaettiin jäsenyhdistyksille syyskuun puheenjohtaja-palaverissa.

Kaupunginosien kulttuuriympäristöjen vaalimista on edistetetty Helkan "Rakennukset kertovat" -projektissa.  (Projektin tarkempi selostus kohdassa 4.4 PROJEKTIT/Rakennukset kertovat -projekti)

Vaalimisteemaa on edistetty myös Helkan ja muiden toimijoiden vuoden mittaan järjestämissä seminaareissa ja tilaisuuksissa. Oman alueen vaalimiseen liittyy läheisesti asiakirjojen ja materiaalien arkistointi. Jäsenyhdistysten pyynnöstä ja yhteistyössä Helsingin kaupunginarkiston kanssa järjestettiin tiistaina 5.4.2005 arkistointiaiheinen koulutusilta otsikolla "Arkistot talteen" (Helsingin kaupunginarkiston tiloissa Kalliossa). Kouluttajina toimivat Merja Aartolahti ja Helkan hallituksen asiantuntijajäsen Martti Helminen. 

Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Lahdessa 10.6.2005 Helkaa edusti toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka. Lahden kotiseutupäivien tarjoama viestintä- ja yhteistyömahdollisuus hyödynnettiin esittelemällä päivien toisessa 'keskustelukamarissa' kaupunginosien kotisivutoimintaa ja Helkan uutta julkaisujärjestelmää. Kamarin osallistujat olivat kotiseututoiminnan aktiiveja eri puolilta Suomea.

Vuoden kaupunkiluonto-teemaan liittyen Helka osallistui Suomen Luonnonsuojeluliiton kumppaniensa kanssa 5.6.2005 organisoimaan Maailman ympäristöpäivän tilaisuuteen Hesperian puistossa. Helka keräsi kokeiluluonteisesti Helsingin kartalle "ihastuttavimpia ja vihastuttavimpia" paikkoja Helsingin viher- ja ranta-alueilla. Ihmiset saivat merkitä paikkoja kartalle ja liittää mukaan lyhyen kirjallisen perustelun.

2.4  LAUSUNNOT JA KANNANOTOT

HELKA on vuoden 2005 aikana antanut lausuntoja tai ilmoittanut mielipiteensä seuraavista asioista:

11.2.2005 Lausunto "Elinvoimainen maaseutu - yhteinen vastuumme" maaseutupoliittisesta kokonaisohjelmasta 2005-2006
9.5.2005 Mielipide Jätkäsaaren aloitusalueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - kaupunkisuunnitteluvirasto
20.5.2005 Lausunto Jätkäsaaren osayleiskaavaehdotuksesta - kaupunkisuunnitteluvirasto
24.5.2005 Kannanotto Keski-Pasilan osayleiskaavaehdotuksesta - kaupunginkanslia
14.10.2005 Mielipide Lääkärinkadun pohjoispuolen (Laakso) asemakaavamuutoksen suunnittelun lähtökohdista - käupunkisuunnitteluvirasto
4.11.2005 Mielipide Keskuspuiston keski- ja pohjoisosien virkistysaluekäytön kaavoituksen suunnitteluperiaatteista - kaupunkisuunnitteluvirasto
18.11.2005 Helsingin luonnonhoiden strategiatyöryhmälle esitetty pyydetty kommenttipuheenvuoro - rakennusvirasto
7.12.2005 Lausunto ympäristöministeriön opasluonnoksesta "osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa - ympäristöministeriö
7.12.2005 Lausunto Helsingin kaupunginvaltuuston aloitteesta 28.9.2005 liikenneturvallisuuden parantamiseksi

3. YHTEISTYÖ

3.1 YHTEISTYÖ KAUPUNGIN HALLINNON KANSSA

Vuonna 2005 on jatkettu luottamuksen ja hyvien yhteistyösuhteiden vahvistamista kaupungin hallintokuntien ja johdon kanssa. Nämä luottamukselliset suhteet ovat avainasemassa jäsenyhdistysten toimintaedellytysten ja vaikutusmahdollisuusien turvaamiseksi ja parantamiseksi. Neuvottelut ja yhteydenpito sekä monet menestyksekkäät projektit tuottavat jatkuvasti uusia konkreettisia yhteistyön muotoja ja lisäävät luottamusta ja uskottavuutta Helkan ja kaupunginosayhdistysten toimintaa kohtaan.

Vuoden 2005 aikana on Helkan jäsenyhdistyksissä tehty jälleen valtava määrä vapaaehtoistyötä kotikaupungin ja koko seudun hyväksi. On tuotettu ja välitetty kaupunginosia koskevaa tietoa sekä hallintoon päin että asukkaille. Asukkaiden panos (mm. Helkan jäsenyhdistysten kautta) omien alueidensa sosiaalisen pääoman ylläpitämisessä ja kehittämisen prosesseissa on merkittävä resurssi Helsingin kaupungille.

Helsingin rakennusviraston kanssa edellisvuonna kehitelty idea järjestää Helkan vuosikokouksia HKR:n kanssa yhteistyössä viraston tarjotessa tilat ja tutustumismahdollisuuden kohteen toimintaan konkretisoitui sekä kevät- että syyskokouksien yhteydessä (ks. tarkemmin kohta 5.3. Vuosikokoukset). Uusi vuosikokouskäytäntö on samalla Helkan osalta ajanut aiemmin järjestettyjen asukasjärjestöjen yhteistapaamisten asiaa, joten niitä ei enää vuoden 2005 aikana järjestetty.

Helka jatkoi rakennusviraston Stop Töhryille ja Siisti Stadi –projektien tukemista. Projektien tavoitteina on poistaa töhry- ja luvattomien kaatopaikkojen ongelmia Helsingistä. Kaupunginosayhdistykset ovat olleet keskeisessä asemassa projektin alueellisessa toteuttamisessa. Perinteisiä ylipormestarin asukasiltoja ja yleisten töiden lautakunnan asukastapaamisia kaupunginosissa jatkettiin v. 2005. Lisäksi jäsenyhdistyksillä on ollut mahdollisuus yleisten töiden lautakunnan kanssa järjestettäviin asukastapaamisiin edellisvuosien tapaan.

Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa on jatkettu yhteistyötä keskeisissä kaupunkisuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Suuria rakennus- ja kaavoitushankkeita on seurattu ja niistä on annettu palautetta. Yhteistyötä konkretisoi 15.3.2005 yhdessä tietokeskusken kanssa järjestetty seminaari-iltapäivä otsikolla "Asuminen valtaa alaa, markkinat muutosvoimana", jossa keskeisenä teemana oli toimistorakennusten muuttaminen asumikäyttöön. KSV:n vuorovaikutussihteerien ja sosiaaliviraston edustajan kanssa edistettiin yhdessä aluefoorumi-ideaa (jonka konkreettisena tuloksena käynnistyi loppuvuodesta mm. avoin "Vuosaari-foorumi" korvaamaan joka toisen Vuosaaren asukastoimikunnan kokoontumisen). Helka osallistui kutsuttuna Kaupunkisuunnitteluviraston konsulttityönä teettämän Länsiraide-YVA-prosessin sidosryhmä-haastatteluun. Muut liikenteeseen liittyvät seminaari- ja keskusteluteemat siirtyivät rajallisten aikaresurssien vuoksi vuoden 2006 puolelle.

”Rakennukset kertovat” -projektin tiimoilla käynnistettin yhteistyö rakennusvalvontaviraston kanssa. Helkan projekti nivoutuu hyvin viraston omiin tavoitteisiin ja sille on luvattu tukea. Hyvin käynnistyneen yhteistyön kehittelyä jatketaan vuonna 2006. Vuoden lopulla viriteltiin yhteistyötä myös kaupunkimittausosaston kanssa sopivien karttasovellusten pilotoimiseksi Kansalaiskanava-projektin yhteydessä.

Sosiaalitoimen kanssa ideoitiin edelleen synergian kehittämistä Helkan, Helsingin Asukastaloverkosto-yhdistys ry:n ja sosiaaliviraston välillä. Kulttuuritoimen kanssa on jatkunut perinteinen hyvä yhteistyö mm. Stadin kansanjuhlien puitteissa. Kaupunkikulttuuriyksikkö on hoitanut kaupunginosien kulttuuritilaisuuksien tiedottamisen ("Stadin kansanjuhlat") keskitetysti suurissa paikallislehdissä. 

Puheenjohtaja Aija Staffans on ollut jäsenenä seuraavissa ohjaus- ja työryhmissä: Helsingin kaupungin rakennusviraston "Helsinki kaikille"-projektin ohjausryhmä, Helsingin kaupungin turvallisuusstrategian uusimisen johtoryhmä sekä Kansalaiskanava -projektin johtoryhmä. Toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka edusti Helkaa vuoden aikana Helsingin turvallisuusstrategiatyöryhmän ohjausryhmässä sekä osallistui Kaupunkisuunnitteluviraston keskuspuistotyöryhmän asukasosallistumista valmistelevaan tapaamiseen. Maija Sipilä on toiminut Helkan nimeämänä edustajana Helsingin kaupungin luonnonhoidon strategiaa koostavassa rakennusviraston työryhmässä (työ jatkuu vuoden 2006 puolelle).

Helsingin kaupunginkanslian tiedotustoimisto tuki Helkan uutta graafista ilmettä (nettisivut ja Helka-esite) pienellä määrärahalla.

Muut edustukset ilmenevät tarkemmin toimintakertomuksen asianomaisissa kohdissa (työryhmät yms.) sekä liitteessä 1.

3.2  KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Ranskalaislähtöinen "European Neighbour's Day" -kampanja otti vuoden lopulla yhteyttä Helkaan kampanjaan osallistumisen tiimoilta. Helka päätti, ettei lähde mukaan tähän maksulliseen kampanjaan, mutta voi tiedottaa jäsenistölle ideasta kotisivujen kautta. Helka sai loppuvuodesta kutsun 1.-2.12.2005 Varsovassa järjestettyyn konferenssiin, joka käsitteli "kokemuksia paikallisen hallinnon ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöstä sekä asukaslähtöisistä aloitteista Euroopan kaupungeissa". Siihen, eikä muihinkaan mielenkiintoisiin kansainvälisiin verkostoitumistilaisuuksiin kyetty resursoinnin puuttuessa osallistumaan. Nämä kansainväliset tilaisuudet Helsingin kaupunginosien elinvoimaisuuden ja aktiivisuuden esittelemiseksi jäivät siten hyödyntämättä.
 
Helkan puheenjohtaja Aija Staffans esitteli 4.10.2005 Helsingin kaupunginkanslian pyynnöstä Helkan toimintaa ja sen projekteja sisäasiainministeriössä vierailevalle Britannian varapäämisterin toimiston delegaatiolle. Kaksi hollantilaisen "The Inventive City"-projektin tutkijaa suoritti tutkimushaastattelun Helkassa 23.9.2005 (haastateltavana toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka).

Vuoden 2005 lopussa käynnistyi vielä kansainvälinen SHARE -aloite (Safe Home AREa with SHAREd responsibility) Safety-toimintamallin kehittämiseen liittyen. Siinä Helka koordinoi (Mikko Virkamäen vastatessa käytännön toteutuksesta) EU-hakemuksen valmistelua Helsingin kaupungin toimeksiannosta. Valmistelu sisältää mm. kansainvälisen työseminaarin järjestämisen Helsingissä vuoden 2006 puolella. Varsinainen SHARE-projekti olisi toteutuessaan Helsingin kaupungin hallinnoima ja kestäisi kaksi vuotta (2006 - 2008). Helkan rooli projektissa olisi asukastoiminnan organisoimisen ja viestinnän asiantuntija.

3.3  MUUT YHTEISTYÖTAHOT

Pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittämisessä Helka kuuluu ruohonjuuritason ykköstoimijoihin loppuvuodesta käynnistyneellä Kansalaiskanava-projektillaan (tarkemmin kohdassa 4.1 Kansalaiskanava). Kansalaiskanava- projektin kautta on käynnistetty yhteistyötä niin EKYLin, Vantaan kotiseutuliiton, Espoon omakotiyhdistysten kekusjärjestön (EOK) kuin Vantaan omakotiyhdistysten keskusjärjestönkin (VOK) kanssa. Helsingin kaupungin edustajien lisäksi projektissa on mukana myös Espoon ja Vantaan kaupungin edustajia.

Suomen Kotiseutuliiton kanssa jatkettin edellisvuonna käynnistynyttä koulutusyhteistyötä rakennuslaki-teemaan liittyvällä jatkokoulutuksella 3.12.2005 (tarkemmin kohdassa 2.2.1 Koulutus jäsenistölle).

Suomen Kuntaliiton koordinoiman 4-vuotisen demokratiatilinpäätös-hankkeen hankkeen (v.2004-2008) tavoitteena on mm. kehittää konkreettinen työkalu mitata ja arvioida kunnan demokratian tilaa sekä konkretisoida mahdollisia toimenpiteitä, joilla demokratian toimivuutta voidaan edistää. Vuoden 2005 aikana Helsingin DTP-ohjausryhmä on työstänyt hankkeen järjestyksessä toista suurta teemaa otsikolla "Kuntademokratian toimintatavat". Hankkeen Helsingin ohjausryhmää koordinoi kaupungin tietokeskus ja Helkaa on ryhmässä edustanut toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka.

Helka osallistui kutsuttuna kuntien tonttitarjonnan lisäämisen keinoja selvittävän ympäristöministeriön työryhmän kuulemistilaisuuteen joulukuussa 2005. Myös valtioneuvoston PARAS-hanketta (kunta- ja palvelurakennemallin uudistaminen) on seurattu Helkassa mielenkiinnolla. Joulukuun lopulla 2005 Helka kutsuttiin PARAS-hankkeen pääkaupunkiseudun vastausta valtiolle miettivän yhteistyöryhmän kuulemistilaisuuteen (13.1.2006).

Helkaa edusti maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän asettamassa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen teemaryhmän keskustelutilaisuudessa toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka.

Helka osallistui elokuussa 2005 ilmestynyttä "Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus - arvio saaduista kokemuksista" -tutkimusraporttia varten järjestettyyn ympäristöministeriön laajaan kyselyyn.

4. PROJEKTIT

4.1  Kansalaiskanava - seutuyhteistyötä paikallistasolla

Kansalaiskanava-hankkeen tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudulla uutta toimintamallia, joka mahdollistaisi kansalaisten aktiivisemman osallistumisen paikalliseen ja seudulliseen suunnittelu- ja tulevaisuustyöhön sekä kaksisuuntaisen tiedon välittämisen asukkaiden ja hallinnon välillä.

Kansalaiskanavan suunnitteluryhmä, johon Helkasta on kuulunut puheenjohtaja Aija Staffans, varapuheenjohtaja Raimo Nenonen sekä toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka, jatkoi toimintaansa hankkeen edistämiseksi alkuvuoden 2005. Kansalaiskanava -hanke pyrittiin määrätietoisesti saamaan osaksi v. 2005 käynnistyvää uutta seudullista kaupunkiohjelmaa, jossa onnistuttiinkin hankkeen tultua hyväksytyksi pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaan toukokuussa 2005.

Projekti käynnistettiin heti rahoituspäätöksen (Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahapäätös 15.9.2005) saavuttua Helkaan projektipäällikön rekrytoinnilla. Projektipäällikön tehtävään valittiin useiden hakijoiden joukosta MMM Maija Sipilä, joka aloitti työnsä virallisesti marraskuussa 2005. Hänen tehtäviinsä on kuulunut mm. Kansalaiskanava-projektin suunnittelu, toteutuksen organisointi sekä johto- ja ohjausryhmien sihteerinä ja esittelijänä toimiminen.

Kaupunkien rajat ylittävän vuorovaikutuksen kehittäminen käynnistettiin vuoden 2005 puolella kokoamalla seudullinen johtoryhmä ja ohjausryhmä ja laatimalla projektisuunnitelma ja työsuunnitelma. Projektille valittiin kohdealue (paikasta missä Helsingin, Espoon ja Vantaan rajat kohtaavat) ja käynnistettiin siihen ja sen toimijoihin tutustuminen. Myös laajempaa yhteistyökumppanien kartoitusta on toteutettu ja yhteistyötapaamisia järjestetty. Projektille perustettiin kotisivut Helkan julkaisujärjestelmään
(osoite: www.kaupunginosat.net/mambo/kansalaiskanava ). 

Johtoryhmä ehti kokoontua vuoden 2005 puolella kaksi kertaa, samoin kuin ohjausryhmäkin. Johtoryhmän kokoonpano on v. 2005 ollut seuraava: Marja-Kirsti Eliasson, Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto (kehittämiskonsultti); Mari Immonen, Espoon kaupunki (kaupunginsihteeri); Kaija Majoinen, Suomen Kuntaliitto (kehittämisjohtaja); Matti Ollinkari, Helsingin kaupunki (kaupunginsihteeri); Aija Staffans, Helka (puheenjohtaja); Ari Toiva, Vantaan kaupunki (Martinlaakson aluejohtaja).

Ohjausryhmän kokoonpano v. 2005 on ollut:
Santtu Bruun, Kuntaliitto; Pia Bäcklund, Helsingin kaupunki, tietokeskus; Leea Halmén, Vantaan kaupunki, vapaaehtoistoiminnan tukiyksikkö VAPIS; Marko Karvinen, Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma; Päivi Kurikka, Kuntaliitto; Hannu Kurki, Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus; Matti Leskinen, Tulevaisuuden Tutkimuksen Seura; Heikki Miettinen, Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto EKYL; Hannele Puusa-Ruohonen, Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö VOK; Jaana Pylkkänen, Helsingin asukastaloverkostoyhdistys HATY; Heli Rantanen, Teknillinen korkeakoulu; Marja Sipilä, Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö EOK; Tina Strandberg, Kauniaisten kaupunki; Pirjo Tulikukka, Helka; Laura Tuokko, Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus; Suvi Tyynilä, Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto; Ritva Valo, Vantaan kaupunki, maankäytön ja ympäristön toimiala; Pekka Virkamäki, Helsingin kaupunki, rakennusvirasto.

Koska Kansalaiskanavaan on saatu edustava joukko eri kaupunkien kansalaistahoja ja hallinnon edustajia, on projektilla hyvät menestymisen edellytykset jatkossakin.

4.2  YKS2-projekti

Arkirikollisuuden ja rikospelon ehkäisemistä kaupunginosissa on jatkettu menestyksekkäästi v. 2005 Kotikaupunki Mikko Virkamäki Ky:n koordinoimalla YKS2-projektilla. Projekti on levittänyt ns. Safety-mallia yhä uusille kotialueille. Projektin päärahoittajia v. 2005 ovat olleet Helsingin Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunta ja ympäristöministeriö.  Vuoden 2005 lopussa Safety-toimintaa on ollut käynnissä jo 23:lla kotialueella.

YKS2-projektia on käsitelty Helkan hallituksen sekä projektin ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmään kuului Helkan hallituksesta varapuheenjohtaja Raimo Nenonen, hallituksen varajäsen Sirpa Saari sekä projektikoordinaattori Mikko Virkamäki ja toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka.

4.3  Aluefoorumi-projekti

Ympäristöministeriön edellisvuonna myöntämän apurahan turvin toteutettiin v. 2005 "Aluefoorumit osallistumismenetelmänä" -projekti. Siinä laadittiin Aluefoorumimenetelmän perustamisreseptille oma kotisivusto Helkan julkaisujärjestelmää apuna käyttäen. Käytännön sisällön ja työn on suoritti WSP-LT-konsulttien Jani Päivänen ja erikoisasiantuntijana toimi Hannu Kurki. Projekti valmistui kesään 2005 mennessä. Aluefoorumisivusto sijaitsee osoitteessa: www.kaupunginosat.net/alueforum 

4.4  Rakennukset kertovat -projekti

"Rakennukset kertovat"-projektissa on tuotettu tyylihistoriallista ja kaupunkikuvaa esittelevää yleistajuista opetusaineistoa ympäristöministeriöltä saadulla tuella. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta oman ympäristön arvoista ja lisätä paikallista juurtumista ja viihtymistä sekä edistää alueen kunnossapitoa ja hoitoa. Työtä ovat toteuttaneet arkkitehdit Piritta Hannula ja Marja Salonen. Aineiston teksti- ja kuvaosuus saatiin valmiiksi toimintavuoden aikana ja taittotyö jatkuu hieman vuoden 2006 puolelle. Valmiista aineistosta pyritään tuottamaan nettiversio Helkan sivuille sekä mahdollinen painettu julkaisukin (lisärahoituksen toteutuessa). Ainestoa voivat kaupunginosayhdistykset ja kaikki muutkin kiinnostuneet hankkia tai lainata opetus- ym. tarkoituksiin.

4.5  Muut projektit

Toimintavuonna 2005 osallistuttin aktiivisesti myös Kotiseutuliitossa kehitellyn kotikaupunkipolku-konseptin edellytysten lisäämiseen Helsingissä. Helka oli mukana yhteistyössä, jossa pilottiprojektina koottiin kolmen kotikaupunkipolun kokonaisuus Vuosaaressa. (ks. myös kohta 3.1 Yhteistyö kaupungin kanssa). 

Helkan omien projektien kanssa yhtymäkohtia sisältävien muiden projektien kanssa on pyritty myös aktiivisesti kehittämään synergiaa. Esimerkkinä Kansalaiskanava-projektin yhteistyö Espoon OPUS - oppiva kaupunkisuunnittelu -projektin; arjen ajankäyttöä ja uusia palvelukonsepteja tutkivan ARJA-hankkeen sekä ICING- EU-hankkeen kanssa.

5. JÄSENISTÖ JA HALLINTO

5.1 Jäsenet

Helkaan hyväksyttiin v. 2005 jäsenhakemusten perusteella kaksi uutta jäsenyhdistystä: Jätkäsaari-seura JS ry (hakemus 21.3.2005, hyväksyttiin Helkan jäseneksi 22.3.2005) sekä Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry (hakemus 15.8.2005, hyväksyttiin Helkan jäseneksi 13.9.2005).

Vuoden 2005 lopussa jäsenyhdistysten määrä on 66 kpl:


Alppila-Seura
Eteläiset kaupunginosat
Herttoniemi-Seura 
Jätkäsaari-seura JS
Kaarela-Seura 
Kallio-Seura
Kampin kaupunginosayhdistys
Katajanokka-Seura
Konala-Seura
Kontula-Seura
Koskela-Seura
Kruununhaka-Seura
Kulosaarelaiset - Brändöborna
Kumpula-Seura
Kurkimäki-Seura
Kårböle Gille
Käpylä-Seura
Laajasalo-Degerö-Seura
Lauttasaari-Seura
Lehtisaari-Seura
Malmi-Seura
Malminkartanon Asukasyhdistys
Marjaniemi-Seura
Maunula-Seura
Mellunmäki-Yhdistys
Merihaka-Seura
Metsälä-Seura
Munkinseutu
Munkkisaari-Hernesaari-Seura
Munkkivuori-Seura
Myllypuro-Seura
Oulunkylä-Seura
Pajamäki Seura
Pakila-Seura
Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys
Pasila Seura
Pihlajamäki-Seura
Pihlajiston asukasyhdistys PNV
Pikku Huopalahtiseura
Pitäjänmäki Seura
Pohjois-Haaga-Seura
Pro Eira
Pro Haaga
Pro Vanha Vallila
Puistola-Seura
Pukinmäki-seura
Punavuoriseura
Puotila-Seura
Roihuvuori-Seura
Ruoholahti-Jätkäsaari-Seura
Ruskeasuo-Seura
Santahamina Seura
Savela-Seura
Siltamäki-Suutarila-Seura
Siltasaariseura
Suurmetsä-Jakomäki-Seura
Tammisaloseura
Tapanila-Seura
Tapaninvainion Kaupunginosayhdistys
Tapulikaupunki-Seura
Toukolan-Vanhankaupungin Yhdistys
Töölö-Seura
Vartiosaari-Seura
Viikki-Seura
Vuosaari-Seura
Vähä-Meilahti Seura Lill-Mejlans Sällskapet

Jäsenedut

Helka tarjosi v. 2005 edelleen ilmaista kotisivutilaa kaupunginosille Kotikatu-palvelimellaan. Koulutusta on myös jatkettu nimellishintaan ja Helka on maksanut kotisivustopohjien lunastusmaksut kaupunginosien puolesta (ks. kohta 2.1. KOTIKATU). Lukuisat muut Helkan tarjoamat ilmaiset koulutukset ja seminaarit ilmenevät toimintakertomuksen kohdista 2.2.1, 2.2.2, 2.3 ja 3.1.

Helkan ja TEOSTOn välisen jatkuvan sopimuksen perusteella jäsenyhdistykset ovat voineet esittää TEOSTOn suojaamaa musiikkia julkisissa tilaisuuksissa ja pääsymaksuttomissa konserteissa (tietyin rajoituksin) ilman TEOSTOn perimää korvausta.

Helkan merellinen puheenjohtajapalaveri:

Helkan vuotuinen merellinen puheenjohtaja-palaveri järjestettiin 1.9.2005 Suomenlinnassa ja siihen osallistui nelisenkymmentä henkeä. Edellivuoden linjausta noudattaen palaverista pyritiin tekemään ajankohtaisten asioiden esittelyn lisäksi jäsenten virkistäytymistä ja verkottumista palveleva tilaisuus. Itse palaveri pidettiin Café Chapmanin piharakennuksessa. Ohjelma käsitti Suomenlinnan kiertokävelyn Helkan hallituksen Martti Helmisen johdolla, Ehrensvärd- ja Suomenlinna -Seurojen esittelyn (Magdalena af Hällström), HKR:n alustuksen rantojen kunnossapidosta (Ove Dahlbom) sekä Helkan jäsenkampanjan käynnistämistä ja ideointia. Paikalla olleet jäsenyhdistykset saivat kukin 100 kpl uutta Helka-esitettä sekä yhden kappaleen SWOT-raporttia "Mahdollisuuksien pääkaupunkiseutu".

Rakennusviraston Hyvä kasvaa Helsingissä -kampanja (yrityssponsorointi) on lisännyt asukkaiden edellytyksiä mm. talkootoiminnan järjestämiseksi (esim. kaupunginosien siivous- ja pujotalkoot). Helsingin kulttuuriasiainkeskuksen kaupunkikulttuuriyksikkö tukee vuosittain kaupunginosien lukuisia kulttuuritapahtumia tiedotuksellisesti, konkreettisesti (äänentoistolaitteet/lavat) sekä joissain tapauksissa pienin määrärahoin. Kaupunginkanslian tiedotustoimisto on edelleen myöntänyt hakemusten perusteella avustuksia jäsenyhdistysten Helsinki-päivän tilaisuuksiin. Helsingin Uutiset -lehti on tarjonnut vuoden varrella kaupunginosayhdistysten käyttöön ilmaista tapahtumailmoitustilaa.

Huomionosoitukset

Helkan korkeinta huomionosoitusta, kultaista Pro Helsinki –ansiomerkkiä myönnettiin v. 2005 seuraavasti:
nro 175, Kalevi Äijälä, Pakila-Seura (myönnetty 24.5.2005)
nro 176, Aki Paavola, Pakila-Seura (myönnetty 13.8.2005)

Helkan tunnustusmerkki myönnettiin seuraaville henkilöille v. 2005:
Inka Liesmaa, Tammisaloseura (myönnetty 24.5.2005)
Per-Erik Förars, Herttoniemi-Seura (myönnetty 11.10.2005)
Eva-Riitta Siitonen, Herttoniemi-Seura (myönnetty 11.10.2005)
Veijo Vatka, Herttoniemi-Seura (myönnetty 11.10.2005) 
Esa Pajunen, Herttoniemi-Seura (myönnetty 11.10.2005)

Vuonna 2005 juhlavuosiaan viettivät Herttoniemi-Seura (25 vuotta 9.10.2005), Katajanokka-Seura (60 vuotta 29.10.2005) ja Oulunkylä-Seura (30 vuotta 26.11.2005). Helkan edustajat osallistuivat kutsuttuina juhlintaan jakaen henkisiä ja konkreettisia tunnustuksenosoituksia jäsenaktiiveille. Helka vei tervehdyksen ja onnittelut myös 25.10.2005 25-vuotta täyttäneelle Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto EKYLille Espoon Laaksolahden monitoimitalossa järjestettyyn juhlatilaisuuteen.

5.2 Jäsenyydet

Helkan jäsenyhdistykset ovat jäseniä Suomen Kotiseutuliitto ry:ssä Helkan kautta.

5.3 Vuosikokoukset

Kevätkokous:

Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 29.3.2005 HKR:n konepajalla Toukolassa. Kokouksessa oli läsnä 33 osanottajaa, jotka valtakirjojen mukaan edustivat 22 jäsenyhdistystä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Raimo Kivimäki Savela-Seurasta ja sihteerinä toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Ennen virallisia kokousasioita rakennusviraston osastopäällikkö Pekka Virkamäki kertoi SM- ja MM-kisojen aiheuttamista erityisjärjestelyistä. Vuosikokousasioiden jälkeen Helkan jäsenille esittäytyi vielä katu- ja puisto-osaston uusi osastopäällikkö Raimo K. Saarinen kertoen lähiaikojen katu- ja puistorakennuskohteista. 
 
Syyskokous:

Sääntömääräinen syyskokous pidettiin marraskuun 29. päivänä rakennusviraston tiloissa kaupunginpuutarhassa sijaitsevassa Jugend-huvilassa, Villa Jyrängössä. Kokouksessa oli läsnä 39 osanottajaa, jotka valtakirjojen mukaan edustivat 26 jäsenyhdistystä. Puheenjohtajana toimi Heikki Kukkonen Kulosaarelaisista ja sihteerinä toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 10 §:n mukaiset asiat. 

Kokous valitsi erovuoroisten jäsenten tilalle seuraavat henkilöt:

Eteläisen suurpiirin varsinaiseksi jäseneksi valittiin Olli-Pekka Ihalainen Eteläisistä kaupunginosista ja varajäseneksi Marja Häyrinen-Alestalo Lauttasaari-Seurasta. Keskisen suurpiirin varsinaisena jäsenenä valittiin jatkamaan Raimo Nenonen Kallio-Seurasta ja varajäseneksi valittiin Hilkka Kuusinen Alppila-Seurasta.
Läntisen suurpiirin varsinaisena jäsenenä valittiin jatkamaan Tuula Salo Pro Haagasta ja varajäseneksi valittiin Jouko Hömppi Pitäjänmäki-Seurasta. Helkan asiantuntijajäsenenä valittiin jatkamaan Martti Helminen.

Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin uudelleen Saara Tolonen Kallio-Seurasta ja Pirkko Alaranta Töölö-Seurasta sekä varatilintarkastajiksi Marja-Terttu Hall Eteläisistä kaupunginosista ja Leena Ahtila Konala-Seurasta.

Ennen syyskokouksen alkua halukkaat jäsenyhdistysten edustajat pääsivät opastetulle tutustumiskierrokselle Talvipuutarhan kasvihuoneisiin. Ennen virallisia kokousasioita katu- ja puisto-osaston toimistopäällikkö Ari Kettunen kertoi ja keskustelutti vielä ajankohtaisista talvikunnossapidon uusista periaatteista.

Helka jakoi vielä kaikille syyskokoukseen saapuneille Talvipuutarhalta hankitut hienot joulutähdet kiitokseksi kaikesta kaupunginosien hyväksi vuoden aikana tehdystä vapaaehtoistyöstä.

5.4 Hallitus ja työryhmät

Hallitus

Liiton hallituksen puheenjohtajana, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, on toiminut vuonna 2005  Aija Staffans. Hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Kokoukset pidettiin Helkan toimistolla lukuunottamatta kokousta nro 3/2005, joka pidettiin Malminkartanon kumppanuustalo Horisontissa. Kokousten sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka.
 
Hallituksen kokoonpano 2005:

Aija Staffans, puheenjohtaja
Raimo Nenonen, varapuheenjohtaja, Kallio-Seura, keskinen suurpiiri/ varajäsen Ritva Westerlund, Pasila-Seura
Liisa Tarjanne, Töölö-Seura, eteläinen suurpiiri/ varajäsen Sirpa Saari, Eteläiset kaupunginosat
Tuula Salo, Pro Haaga, läntinen suurpiiri/ varajäsen Jukka Sarjanen, Pajamäki Seura
Ulla Kaivola, Pakila-Seura, pohjoinen suurpiiri/ varajäsen Anu Karvonen, Metsälä-Seura
Tytti Salminen, Roihuvuori-Seura, kaakkoinen suurpiiri/ varajäsen Tapani Parviainen, Vartiosaari-Seura
Helka Nurmi-Niemi, Kurkimäki-Seura, itäinen suurpiiri/ varajäsen Heikki Iihola, Puotila-Seura
Lea Salminen, Savela-Seura, koillinen suurpiiri / varajäsen Vesa Vähätalo, Suurmetsä-Jakomäki-Seura
Martti Helminen, asiantuntijajäsen

Tilintarkastajat 

Liiton tilintarkastajina ovat toimineet v. 2005 Saara E. Tolonen Kallio-Seurasta ja Pirkko Alaranta Töölö-Seurasta sekä heidän varamiehinään Marja-Terttu Hall Eteläisistä kaupunginosista ja Leena Ahtila Konala-Seurasta.

Työryhmät

Kaupunkisuunnittelutyöryhmä

Kaupunkisuunnittelutoimikunnan kokoonpano on ollut: Raimo Nenonen, Helkan vpj ja Kallio-Seuran pj, Liisa Tarjanne, Helkan hallituksen jäsen ja Töölö-Seuran vpj sekä Martti Helminen Helkan hallituksesta. Toimikunta on seurannut Helsingin kaavoitusta ja suunnittelua ja antanut vuoden aikana useita kannanottoja näihin liittyvistä aiheista. Hallitus on kommentoinut kannanottoja sähköpostitse, jonka jälkeen ne on toimittu eteenpäin.

Helkan viestintätyöryhmä

Helkan viestintätyöryhmään kuului v. 2005 puheenjohtaja Aija Staffans, toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka sekä Helkan hallituksen jäsenet Tuula Salo ja Sirpa Nykyri. Työryhmä kokoontui useita kertoja vuoden aikana, ja koosti uuden Helka-esitteen painokuntoon elokuuhun 2005 mennessä. Esitteen lay-out -suunnittelusta vastasi maisema-arkkitehti Kristiina Rinkinen. Jäsenyhdistyksille koostettiin myös mallipohja Helka-esitteen väliin laadittavasta kaupunginosan omasta esitteestä.

Kansalaiskanava-projektin suunnitteluryhmä sai työnsä päätökseen varsinaisen projektin käynnistyttyä, jonka jälkeen työ on jatkunut projektin johto- ja ohjausryhmissä (jäsenet: ks. kohdasta 4.1. Kansalaiskanava).
YKS2-projektin ohjausryhmän kokoopano ilmenee tarkemmin kohdasta 4.2 YKS-projekti.

5.5 Henkilökunta ja toimisto

Kokopäiväistä toiminnanjohtajan tointa on 1.1. - 31.12.2005 hoitanut Pirjo Tulikukka ja Helkan osa-aikaisena ATK-kouluttajana on toiminut Nina Kalk.

Kansalaiskanavan projektipäällikön määräaikaiseen toimeen valittiin MMM Maija Sipilä 14.11.2005 alkaen (kahdeksaksi kuukaudeksi). Projektin jatkorahoitus selviää vasta keväällä 2006, jonka jälkeen voidaan päättää projektipäällikön toimen jatkamisesta. Muut Helkan projektit on johdettu ostopalveluina.

Liiton toimisto sijaitsee Helsingin kaupungilta vuokratuissa tiloissa osoitteessa Unioninkatu 28 B. Toimisto on tarjonnut toimintavuoden aikana neuvottelutilaa lukuisien Helkan työ-, projekti- ja sidosryhmätapaamisten järjestämiseen.

6. TALOUS

6.1 TOIMINNAN RAHOITUS

Helkan rahoitus on koottu vuonna 2005 Helsingin kaupungilta, jäsenmaksuista sekä projektirahoituksin. Kaupungin osuus muodostuu toiminta-avustuksesta sekä erikseen haettavasta avustuksesta Kotikadun ylläpitoon ja kehittämiseen. Kaupungin avustukset muodostavat rahoituksesta n. 55%, jäsenmaksujen osuus on n. 5 % ja projektirahoituksen osuus n. 40%. Vuoden 2005 tilinpäätös on niukasti ylijäämäinen (3 277,30 euroa).

Liiton kirjanpidosta on vuonna 2005 vastannut Eila Mäki-Patola. Maksuliikenteen on hoitanut toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka.

6.2 VARAINHANKINTA

Jäsenmaksut

Helkan jäsenmaksut säilyivät edelleen ennallaan. Yhdistyksiltä perittiin jäsenmaksuja v. 2005 seuraavasti: alle 100 jäsentä: 76 euroa, 100–499 jäsentä: 101 euroa, 500–1000 jäsentä, 126 euroa ja yli 1000 jäsentä 151 euroa. Helkan keräämistä jäsenmaksuista on tilitetty aiempien vuosien tapaan n. 40 % Suomen Kotiseutuliitolle kaupunginosayhdistysten jäsenmaksuina. 

Kannatusjäsenien hankintaan ei otettu kantaa vuoden 2005 aikana. Loppuvuodesta Helkaan tuli tiedustelu omakotiyhdistyksen mahdollisuudesta liittyä Helkaan. Kotiseutuliitto on ilmaissut kantanaan, että tällaisten yhdistysten liittymiselle Helkaan ei ole estettä. Asian tarkempi tutkiminen siirtyi vuoteen 2006.

Kaupungin toiminta-avustus

Kaupungin toiminta-avustus Helkalle on säilynyt edellisvuosien tasolla ollen v. 2005  42 100 euroa. Tuen sälyttäminen nykytasolla on Helkalle elintärkeää. Helka on pyrkinyt kontakteissa kaupungin kanssa tuomaan esiin kaupunginosatyön ja vuorovaikutuksen tärkeän merkityksen koko kaupungin ja seudun elinvoimaisuudelle. Kaupunkia hyödyttävää paikallistietoa on tuotettu toimintavuoden aikana mm. SWOT-raportissa sekä Kotikadun kaupunginosasivustoilla. 

Helka on tuonut esiin asukkaiden näkökulmaa niissä useissa kaupungin työryhmissä, joissa se on ollut edustettuna. Helkan jäsenistö ylläpitää ja rakentaa kaupunginosien sosiaalista pääomaa jäsenyhdistystensä kautta tehtävällä valtavalla määrällä vapaaehtoistyötä (mm. osallistuminen StopTöhryille-/Siisti Stadi-/Helsinki kaikille -projekteihin) sekä Helkan omissa projekteissa (mm. Kansalaiskanava ja YKS2). Yhteistyö sosiaaliviraston "Terve ja turvallinen kaupunki" -neuvottelukunnan kanssa on myös ollut hedelmällistä.
(Tarkemmin mm. kohdassa 3.1. Yhteistyö kaupungin hallinnon kanssa).

Kotikadun projektirahoitus

Kotikadun projektirahoitus on säilynyt ennallaan, ollen v. 2005  40 000 euroa. Tarve on kuitenkin ollut kasvava ja siitä on käyty neuvotteluja kaupungin kanssa. Kotikadun saavutuksista on raportoitu edellisvuosien tapaan perusteellisesti kaupungille ja sidosryhmille. Resursoinnista jatketaan kehittämisneuvotteluja kaupungin viranomaisten kanssa. (Kotikadusta tarkemmin kohdassa 2.1.2).

Muu projektirahoitus
 
Helkan Kansalaiskanava - seutuyhteistyötä paikallistasolla -projektille myönnettiin Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmasta 50 000 euroa (käytännössä syykaudeksi 2005 ja kevätkaudeksi 2006). Projekti käynnistyi konkreettisesti marraskuussa 2005. (Ks. myös kohta 4.1)

YKS2 -projektiin saatiin rahoitusta 33 500 euroa. Rahoittajat ovat olleet Helsingin "Terve ja turvallinen kaupunki" -neuvottelukunta ja ympäristöministeriö. (Ks. myös kohta 4.2)

Ympäristöministeriöltä v:n 2004 lopulla myönnetyn 10 000 euron avustuksesta "Aluefoorumi" -projektille käytettiin toinen puolikas v:n 2005 aikana (kohta 4.3). Niin ikään ympäristöministeriöltä "Rakennukset kertovat" -projektille myönnetty 5000 euroa käytettiin projektiin kokonaisuudessaan v:n 2005 aikana. Rakennustietosäätiö RTS myönsi Helkalle 2000 euron suuruinen stipendin 14.12.2005  "Rakennuksen kertovat" -projektille. Määräraha siirtyy käytettäväksi projektin toimintoihin v. 2006. (Ks. myös kohta 4.4)


LIITE 1: Helkan edustukset vuonna 2005

20.1.05 Kaupunginkanslian tiedotustoimiston virittäjäiset kaupungintalolla, (Pirjo Tulikukka)
20.1.05 Kaakkoisen suurpiirin yhteistapaaminen Herttoniemessä, (Aija Staffans, Pirjo Tulikukka, hallituksen jäsen Tytti Salminen sekä suurpiirin jäsenaktiiveja, yht. n. 10 henkeä)
6.2.05  Stoa-luentosarjan päätösseminaari "Itä-Helsingin Ihme - miltä näyttää Itä-Helsinki v. 2030?" Stoassa, (Pirjo Tulikukka)
 8.2.05 Suomen Kotiseutuliiton "Kaupungista kotikaupungiksi" -seminaari Espoossa (Pirjo Tulikukka)
16.2.05 KaKe-verkoston arviointi- ja ideaseminaari VR:n auditoriossa, (Aija Staffans, Pirjo Tulikukka, hallituksen jäsen Tytti Salminen)
15.3.05 "Markkinat muutosvoimana - asuntorakentaminen valtaa alaa", ksv:n, Tieken ja Helkan yhteisseminaari, (Pirjo Tulikukka, muutama Helkan hallituksen jäsen sekä muita jäsenaktiiveja)
5.4.05  "Arkistot talteen" -koulutusilta kaupunginarkistossa, (Nina Kalk, hallituksen jäsen Martti Helminen)
14.4.05 YM:n seminaari mrl:n seurannasta ja toimivuudesta, (hallituksen jäsen Liisa Tarjanne)
19.-20.4.05 Kotikadun työpajapäivä Malminkartanon kumppanuustalo Horisontissa, (Nina Kalk ja kaupunginosien kotisivuvastaavia)
17.5.05 Ylipormestarin asukasilta Kruununhaassa, (Pirjo Tulikukka)
31.5.05 Kaavoitukseen osallistumisen seurannan ja arvioinnin seminaari- ja työpaja (OSSE-hanke)YTK:ssa Otanimessä, (Pirjo Tulikukka)
31.5.05 Helkan ja eteläisen suurpiirin järjestämä "Jätkäsaaren liikenneteemailta" Kampin palvelukeskuksessa, (Aija Staffans, Pirjo Tulikukka, Liisa Tarjanne sekä jäsenaktiiveja n. 20 henkeä)
1.6.05  Avoin foorumi kuntademokratiasta; Kuntaliiton Demokratiatilinpäätös-hankkeen kesäseminaari Jyväskylän Vaajakoskella, (Pirjo Tulikukka)
5.6.05  Maailman ympäristöpäivä -tapahtuma Hesperian puistossa, (Pirjo Tulikukka)
7.6.05  HKR:n "Siisti Stadi"-projektin tilaisuus yhteistyökumppaneille Talvipuutarhassa, (Aija Staffans, Pirjo Tulikukka, Nina Kalk sekä runsaasti jäsenyhdistysten edustajia)
9.6.05  Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman keväinen iltapäivä LUME:ssa, (Aija Staffans, Pirjo Tulikukka, Nina Kalk)
10.6.05 Lahden valtakunnalliset kotiseutupäivät ja Kotiseutuliiton vuosikokous, (Pirjo Tulikukka alustamassa kaupunkien kotisivutoiminnasta toisessa 'keskustelukamarissa')
15.6.05 YKS2-projektin symposium Kiasmassa, (Pirjo Tulikukka, Aija Staffans, Mikko Virkamäki)
23.8.05 Keskuspuiston osayleiskaavan uusimiseen liittyvän osallistumisprosessin suunnittelupalaveri (Pirjo Tulikukka, kunniapuheenjohtaja Riitta Fabricius)
25.8.05 Kuntaliiton KEKSU-hankkeen merellinen seminaari, (Pirjo Tulikukka)
1.9.05  Helkan merellinen puheenjohtaja-palaveri Suomenlinnassa, (Aija Staffans, Pirjo Tulikukka ja n. 40 Helkan jäsenaktiivia)
7.9.05  Kaupunkisuunnitteluviraston Raide-YVA -sidosryhmähaastattelu, (Pirjo Tulikukka)
14.9.05 Ympäristöministeriön "Elinympäristö ja yhdyskuntasuunnittelu" -seminaari Suomen ympäristökeskuksessa, (Pirjo Tulikukka)
14.9.05 Aluefoorumimenetelmän esittelyilta Helkassa, (Pirjo Tulikukka)
23.9.05 Hollantilaisen "The Inventive City"-projektin tutkimushaastattelu Helkassa, (Pirjo Tulikukka)
27.9.05 Kansalaiskanava projektin esittely "Terve ja turvallinen kaupunki" -neuvottelukunnalle Ruoholahden asukastilassa, (Pirjo Tulikukka, Maija Sipilä)
29.9.05 Kulttuuriasiainkeskuksen uusien tilojen avajaiset Kampinkasarmissa, (Pirjo Tulikukka)
4.10.05 Helkan ja sen projektien esittely Englannin sisäasiainministeriön delegaatiolle kaupungintalolla Helsingin kaupunginkanslian kutsusta (Aija Staffans)
6.10.05 "Media kansalaisuuden rakentajana" -seminaari Tampereen yliopistolla, (Pirjo Tulikukka Helkasta alustamassa pyydetystä aiheesta "Asukkaat ja verkko-osallistuminen")
9.10.05 Herttoniemi-Seuran 25-vuotisjuhla, (Helkan tervehdys; Pirjo Tulikukka)
15.10.05 Espoon kaupunginosayhdistysten Liiton EKYL:in 25-vuotisjuhla, (Pirjo Tulikukka)
2.11.05 Helkan läntisen suurpiirin yhteistapaaminen Haagassa, (Pirjo Tulikukka, hallituksen jäsen Tuula Salo sekä suurpiirin jäsenyhdistysten edustajia n. 5 henkeä)
6.11.05 Helkan eteläisen suurpiirin yhteistapaaminen Helkassa, (Pirjo Tulikukka, hallituksen jäsen Liisa Tarjanne sekä kymmenkunta jäsenyhdistysten edustajaa)
29.11.05 Katajanokka-Seuran 60-vuotisjuhla, (Nina Kalk)
18.11.05 Osallisuus-aiheinen seminaari Vantaan kaupungintalolla, (Pirjo Tulikukka)
18.11.05 Helsingin kaupungin luonnonhoidon strategiatyöryhmä rakennusvirastossa, (Maija Sipilä)
25.11.05 PARAS-hankkeen "Demokratia verkostoituvassa ja markinaehtoistuvassa maailmassa" -seminaari Säätytalolla, (Pirjo Tulikukka)
3.12.05  Helkan ja Suomen Kotiseutuliiton yhteinen "Rakennuslakikoulutus -iltapäivä" Hotel Arthurin auditoriossa, (Pirjo Tulikukka ja useita Helkan jäsenaktiiveja)