Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Kokousasiat / Toimintakertomukset / Helkan toimintakertomus 2004

1.  YLEISTÄ

HELKA 40. vuotta - avautumisen ja osallistumisen vuosi 2004

HELKAn 40. toimintavuosi on ollut vilkas ja näkynyt monella tavalla sekä ulkoisessa että sisäisessä viestinnässä. HELKAn järjestämät keväinen 40-vuotisjuhlavastaanotto Jugend-salissa ja syksyn juhlaseminaari sekä monet muut  tapahtumat ja koulutukset keräsivät runsaasti osallistujia ja mielenkiintoa.

HELKAn tietoinen imagonrakentaminen saatiin kuluvana vuonna hyvään alkuun ja sitä jatketaan tulevana vuonna, mm. uuden ajanmukaisen esitteen voimalla. Organisaatiomuutos vakiintui vuoden 2004 aikana uuden puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan ottaessa vähitellen paikkansa ja tullessa tutuiksi jäsenistön ja yhteistyökumppanien keskuudessa.

Vuoden 2004 toiminnan tavoitteeksi asetettu HELKAn ja sen jäsenyhdistysten yhteistyö vahvistui. Hallitustyöskentelyä muutettiin keskustelevammaksi, puheenjohtaja-palaveria kehitettiin siten, että se palvelee myös jäsenaktiivien virkistystä ja muitakin vanhoja käytäntöjä uusittiin (mm. HKR:n asukastapaaminen avattiin aiempaa laajemmin jäsenistön edustajille). Toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja jalkautuivat suurpiiritapaamisiin.

Yhteistyö kaupungin hallintokuntien kanssa jatkui vilkkaana (ks. alempaa kohta "YHTEISTYÖ"). Samoin koulutustoimintaan löydettiin uusia muotoja SITRAn ja Tietoyhteiskunta.fi:n lähtiessä yhteistyökumppaneiksi syksyn juhlaseminaariin. Seudullisuus-ajattelua konkretisoitiin järjestämällä yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton kanssa rakennuslakiaiheinen koulutuspäivä, johon kutsuttiin myös Espoon ja Vantaan kaupunginosayhdistykset.

HELKAn projektitoimintaa kehitettiin. Mikko Virkamäen koordinoimaa 'safety'-toimintaa jatkettiin ja laajennettin YKS2-projektilla, PKS 2017-hanketta päivitettiin ja konkretisoitiin KANSALAISKANAVA -hankkeeksi, jonka tavoitteena on osallistumiskäytäntöjen koordinointi pysyväksi kaksisuuntaiseksi toimintamalliksi pääkaupunkiseudulla. Hankkeen yhteydessä kerätyt asuinalueiden SWOT-analyysit on työstetty raportiksi, joka julkaistaan vuoden 2005 alussa.

Kotikatua on kehitetty palvelemaan yhä paremmin HELKAn ja sen jäsenistön tarpeita kehittyvässä kansalais- ja tietoyhteiskunnassa. Uutta selainpohjaista julkaisujärjestelmää on pilotoitu ja räätälöity koko syyskausi.

Juhlavuoden päättyessä voidaan todeta, että HELKA on 40 toimintavuotensa kuluessa vakiinnuttanut asemansa jäsenistönsä ja kaupungin välisen dialogin pioneerina ja lannistumattomana kehittäjänä. HELKAn ja asukkaiden äänen merkityksen kasvusta kertoo myös HELKAn edustajan saaminen Suomen Kuntaliiton vuoden 2004 lopulla käynnistämään 4-vuotiseen "Demokratiatilinpäätös" -hankkeeseen.

2. TOIMINTA

a) VIESTINTÄ

HELKAn 40. juhlavuoden aikana järjestetyt lukuisat tilaisuudet, seminaarit ja tapaamiset, jotka keräsivät kokoon asukkaita ja yhteistyökumppaneita, ovat olleet hyviä foorumeja kaupunginosatoiminnan tunnetuksi tekemiseen.

Vuoden 2004 viestinnässä tuotiin esille HELKAn toimintaa erityisesti 40. juhlavuoden painotuksella. Jugendsalissa 26.5. järjestetystä 40-vuotisjuhlasta kirjoitettiin Helsingin pääuutislehdissä (Helsingin Sanomat, Helsingin Uutiset sekä Metro-lehti. HELKA-asiaa on ollut esillä myös HELSINKI-Info-lehdessä, HKR:n StopTöhryille-projektin asukastiedotteessa sekä muutamissa paikallislehdissä. Lokakuun juhlaseminaarin tiimoilta (13.10.) esitettiin katkelma Ylen paikallisuutisissa. HELKAn "Kotipesänä Helsinki"-juhlajulkaisussa katse suunnattiin tietoisesti menneen sijasta nykytoimintaan ja tulevaisuuteen. Julkaisua jaettiin jäsenistölle ja sidosryhmille 40-vuotisjuhlien lehdistötilaisuudessa.

Syyskaudella 2004 perustettiin HELKAan viestintätyöryhmä, jonka tavoitteena on HELKAn viestinnän monipuolinen kehittäminen. Hallitus päätti ennen vuodenvaihdetta viestintätyöryhmän esityksestä käynnistää HELKAn uuden esitteen suunnittelun ja toteuttamisen.

HELKAn jäsenluettelo päätettiin julkaista ensimmäistä kertaa vain sähköisessä muodossa, josta se oli toki helposti tulostettavissa. Jäsenistölle ja sidosryhmille jäsenluettelo on toimitettu pyydettäessä sähköisessä muodossa (sekä halukkaille pyynnöstä myös paperitulosteena). Ajantasaiset tiedot ovat jatkuvasti olleet nähtävissä myös HELKAn kotisivuilla.

HELKAn sisäisessä viestinnässä keskityttiin Kotikadun kehittämiseen. Uuteen julkaisujärjestelmään siirtyminen aloitettiin pilotoimalla tarjouskilpailun voittanutta Phoeniks Solutions'in järjestelmää syksyn 2004 ajan (ks. tarkemmin seur. kohta "KOTIKATU").

HELKA on hoitanut tiedotusta kaupunginosayhdistyksille vuonna 2004 yhteensä neljällä jäsentiedotteella. Myös suoraa sähköpostitiedotusta vastuu- ja yhteyshenkilöille on käytetty monipuolisesti viestinnässä. Helkan kotisivut ovat toimineet lisäkanavana ilmoitettaessa tulossa olevista tapahtumista ja kokouksista.

Hallituksen suosituksena v:lle 2004 oli suurpiiritapaamisten järjestäminen. Suurpiireistä keskinen ja eteläinen järjestivät kaupunginosayhdistysten yhteisen kokoontumisen, joihin myös HELKAn puheenjohtaja ja/tai toiminnanjohtaja jalkautuivat.

Kotikatu
 
Kotikadun avulla jatkettiin paikallistiedon tuottamista ja välittämistä, asukkaiden osallisuuden edistämistä sekä alueen imagoon ja paikalliskulttuurin vaalimiseen vaikuttamista. Kotikadun kaupunginosasivustoista on luotu internetissä toimiva portaali, joka sisältää mm. kaupunginosille näkyvyyttä tuovan linkkikokoelman. Kotikadun puitteissa annetaan tietoa ja ohjeita kotisivujen tekijöille, ylläpidetään kävijätilastoja sekä edistetään eri osapuolten verkottumista ja keskustelua.

Kotikadun tavoitetta toimia välineenä kuntalaisten, hallinnon ja päättäjien välisessä vuorovaikutuksessa konkretisoitiin. Kotikadulle pyrittiin löytämään selain- ja tietokantapohjainen helppokäyttöinen internet-sisällön hallintajärjestelmä, jota voitaisiin päivittää suoraan selaimen avulla. Tarjouskilpailun voittaneen Phoeniks Solutions'in kanssa pilotoitiin syksyn ajan tällaista uutta julkaisujärjestelmää. HELKAn uusi julkaisujärjestelmä mahdollistaa yhä laajenevan joukon helpon osallistumisen kaupunginosan kotisivujen sisältöjen tuottamiseen, jolloin sivustoista voidaan rakentaa aiempaa tuntuvasti dynaamisemmat.
Kaupunginosien käyttöön on koostettu myös "mallisivustoa", jota kaupunginosat voivat suoraan hyödyntää rakentaessaan uusia sivustojaan HELKAn julkaisujärjestelmään. Uuden julkaisujärjestelmän koulutukset aloitetaan alkuvuodesta 2005.

b) KOULUTUS ja SEMINAARIT

HELKAn jäsenyhdistyksille järjestettiin yhteistyössä Helsingin Kaupungin Suomenkielisen Työväenopiston kanssa "Yhdessä yhdistyksissä" -koulutus 10.3. ja 13.-14.3. Helkan hallituksen jäsenen Tytti Salmisen vetämän kurssin tavoitteena oli antaa tietoa yhdistystoiminnan perusteista sekä edistää osallistujien valmiuksia toimia ja löytää uudenlaisten toimintatapojen syntymistä. Koulutusyhteistyötä työväenopiston kanssa kehitetään ja jatketaan vuonna 2005.

Helka järjesti syyskaudella yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton kanssa uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin ja kaavoituksen osallistumiskäytäntöihin paneutuvan koulutusiltapäivän. Koulutus pidettiin 2. lokakuuta Nykytaiteen museo KIASMAn auditoriossa pohjautuen Suomen Kotiseutuliiton tuottamaan "Kaavoja ilman haavoja" -materiaaliin. Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Kukkosen vetämässä koulutuksessa pyrittiin jo virittelemään seudullistakin kotiseutujärjestöjen yhteistyötä kutsumalla mukaan myös Espoon ja Vantaan kotiseutujärjestöjen edustajia. 

HELKAn syyskauden 40-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin SITRAN:n rahoittamana ja yhteistyössä Tietoyhteiskunta.fi:n kanssa 13. lokakuuta, otsikolla "Asukkaat, uusi media ja vaikuttaminen". Tasokas ja hyvin onnistunut kokopäiväseminaari oli osa paikallista tietoyhteiskuntaa käsitteleviä tilaisuuksia (Kans(s)alaisena verkossa -sarjaa) ja se pidettiin "Kulttuuritehdas Korjaamon" tiloissa Töölössä. HELKAn jäsenyhdistysten aktiiveja ja aihepiirin avainhenkilöverkosto oli paikalla runsaslukuisena (osallistujia oli n. 60).  Seminaarialustuksissa käsiteltiin asuinalueen muutosta ja kehittämistä, kansalaisvaikuttamista ja tietotekniikan/ teknologian merkitystä näissä muutos- ja vaikuttamisprosesseissa lähtökohtana paikallisuus ja asukkaat itse.

"Haasteena Itä-Helsinki"  -luentosarja (yht. 5 luentoa) toteutettiin 16.9. alkaen Kansalaiskanava-hankkeen ja Työväenopiston itäisen alueopiston sekä Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen hankkeiden yhteistyönä. Paikkana oli Itäkeskuksen kulttuurikeskus Stoa (työväenopiston luentosali). Luentosarja tarjosi tietoa alueen historiasta ja nykytilasta sekä sen kehittämisestä ja siihen kohdistuvista suunnitelmista, pyrki löytämään alueen vahvuuksia ja ongelmia sekä ideoita ja keinoja alueen parantamiseksi. Sarjan päättävä suuri keskustelutilaisuus siirtyi helmikuun 2005 alkuun.

HELKAn nettivastaava Nina Kalk veti 2.-5.2. kotisivujen päivitykseen ja käyttöön liittyvän koulutuksen HELKAn jäsenyhdistysten kotisivuvastaville. Koulutuksiin aiheutui tämän jälkeen tauko uuden järjestelmän testaamisen ja pilotoinnin takia. Uuden järjestelmän koulutuskausi alkaa keväällä 2005.

c) VAALIMINEN

Vaalimisteema on ollut keskeinen useimmissa HELKAn vuoden 2004 aktiviteeteissa. Se sisältyy Kotikatu-toimintaan keskeisenä ideana. Sitä on edistetty myös lukuisissa HELKAn ja muiden vuoden aikana järjestämissä seminaareissa ja tilaisuuksissa. Loppuvuodesta vaalimiseen liittyvistä teemoista nousivat esiin mm. arkistointi (koulutustarve) sekä kaupunginosayhdistysten hallinnoimien vanhojen kaupungin rakennusten ym. asukastilojen kustannusten karkaaminen. Teemojen konkreettisempi edistäminen siirtyy tulevaan toimintavuoteen. Kaupunginosien omaleimaisuuden ja elinvoiman vaaliminen on noussut myös kaupungin omien menestymisstrategioiden keskiöön. HELKA nostikin v. 2004 teemaa esiin yhä tietoisemmin, mm. KANSALAISKANAVA-hankkeen kautta.

Vaalimisteema konkretisoitui v. 2004 mm. HELKAn menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta osallistumiskäytäntöjen näkökulmasta pohtineessa 40-vuotisjuhlajulkaisussa (tarkemmin seur. kohdassa "HELKA 40 vuotta"). Myös kaupunginosien alueistaan laatimat SWOT-tarkastelut saatiin koottua ja analysoitua tutkija Maija Sipilän toimesta. Aiheesta koottu SWOT-raportti julkaistaan vuoden 2005 alkupuolella (ks. myös kohta "KANSALAISKANAVA-hanke").

V. 2004 useat jäsenyhdistykset viettivät HELKAn tapaan juhlavuosiaan pyöreiden kymmenvuosien merkeissä (Kurkimäki-Seura, Maunula-Seura, Marjaniemi-Seura, Tapanila-Seura ja Punavuori-Seura). HELKAn puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kävivät luovuttamassa useita kunniamerkkejä jäsenaktiiveille yhdistysten järjestämissä juhlatilaisuuksissa.

Lausunnot ja aloitteet

HELKA on v. 2004 antanut lausuntoja tai ilmoittanut mielipiteensä seuraavista asioista:

11.2.2004 Mielipide Taivallahden asemakaavaluonnoksesta - kaupunkisuunnitteluvirasto
24.2.2004 Lausunto Graffiteista Stop Töhryille-projektin pyynnöstä - HKR:n Tekniikka projektiyksikkö
24.3.2004 Mielipide Jätkäsaaren osayleiskaavasta - kaupunkisuunnitteluvirasto
13.9.2004 Muistutus Taivalsaaren asemakaavaluonnoksesta - Helsingin kaupunginhallitus
14.10.2004 Mielipide Raide-YVA-prosessista - Uudenmaan ympäristökeskus
10.12.2004 Mielipide keskustan SAS-Radisson-hotellin laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - kaupunkisuunnitteluvirasto

d) HELKA 40-vuotta

HELKAn 40-vuotisjuhlavastaanotto ja KOTIPESÄNÄ HELSINKI-kirjan julkistamistilaisuus pidettiin keskiviikkona 26.5.2004 Jugendsalissa; jonka isäntänä toimi Helsingin kaupunginkanslian tiedotustoimisto. Keväisenä iltapäivätilaisuutena vietetty juhla kokosi yhteen jäsenyhdistysten nykyisiä aktiiveja, kaupunginosatyön veteraaneja ja kaupungin hallinnon edustajia.

Virallinen juhlaohjelma käsitti puheenjohtaja Aija Staffansin tervehdyssanat, Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Yrjö Larmolan esittämän kaupungin virallisen tervehdyksen ja juhlapuheen sekä kunniapuheenjohtaja Riitta Fabriciuksen huomionosoituksen (kultainen Pro Helsinki -ansiomerkki) ja puheen. Lisäksi kuultiin Wade Mikkola Duon ja Sibeliuslukion kamarikuoron esittämää musiikkia, sekä nautittiin buffet-tarjoilusta juomineen. Keskustelu oli vilkasta ja tunnelma lämminhenkinen.

Tilaisuudessa julkistettiin myös HELKA:n ja Helsingin hallinnon yhteistyön konkreettinen hedelmä: Helsingin kaupungin tietokeskuksen kanssa yhteistyönä tuotettu julkaisu "Kotipesänä Helsinki". HELKAn 40.
toimintavuotta juhlistamaan koottu kirja käsittelee kaupunginosayhdistystoiminnan roolia tulevaisuuden Helsinkiä rakennettaessa. Se tarjoaa yleistä keskustelua ja omakohtaisia kokemuksia siitä miten kansalaisten ja hallinnon kaupunki kohtaavat toisensa. Kirjoittajiksi saatiin HELKAssa pitkään toimineita aktiivisia jäseniä, HELKAn yhteistyökumppaneita kaupungin hallinnosta sekä aihepiirin tutkijoita. Myös v. 2003 tehdyn jäsenkyselyn tulokset esitetään kootusti yhdessä julkaisun artikkelissa.

40. juhlavuoden kunniaksi järjestettiin myöhemmin syksyllä juhlaseminaari (ks. tarkemmin kohdasta 2 b) KOULUTUS ja SEMINAARIT). Juhlavuotta hyödynnettiin myös HELKAn ja kaupunginosatyön tunnetuksi tekemisessä viestinnän kautta (ks. kohta "VIESTINTÄ")

3. PROJEKTIT

YKS2-projekti

Arkirikollisuuden ja rikospelon ehkäisemisen toimintamalleja tutkinut HELKAn pilottiprojekti YKS sai jatkoa YKS2-projektin myötä. YKS2:n tarkoituksena on levittää YKS-projektissa kehiteltyä ns. "Safety"-mallia laajasti Helsingin kaupunginosiin. Projektia on toteuttanut Kotikaupunki Mikko Virkamäki Ky.
Projektin päärahoittajia v. 2004 ovat olleet Helsingin Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunta ja ympäristöministeriö.  Vuoden 2004 aikana Safety-toiminta käynnistettiin 19 kotialueella / kaupunginosassa.
YKS2-projektia on käsitelty HELKAn hallituksen sekä projektin työryhmän ja johtoryhmän kokouksissa. 

YKS2-projektin HELKAn johtoryhmän puheenjohtajana toimi Aija Staffans ja varapuheenjohtajana
Raimo Nenonen. Työryhmä on koostunut projektinjohtaja Mikko Virkamäen lisäksi seuraavista HELKAn jäsenistä: varapuheenjohtaja Raimo Nenonen, hallituksen varajäsen Sirpa Saari sekä toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka. Johtoryhmään kuuluivat HELKAsta puheenjohtaja Aija Staffans ja varapuheenjohtaja Raimo Nenonen.

KANSALAISKANAVA-hanke

Uusitulla nimellä ja hieman uudelleen suunnatulla sisällöllä on viritelty "KANSALAISKANAVA - seutuyhteistyötä paikallistasolla" -kulkevaa ent. PKS 2017-hanketta. Kansalaiskanavan johtoryhmä, johon HELKAsta on kuulunut puheenjohtaja Aija Staffans, varapuheenjohtaja Raimo Nenonen sekä toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka, jatkoi toimintaansa hankkeen edistämiseksi. Johtoryhmä kokoontui Helkassa v. 2004 yhteensä 12 kertaa. Kansalaiskanava on pyritty saamaan osaksi v. 2005 käynnistyvää uutta seudullista kaupunkiohjelmaa.

Kansalaiskanava-hankkeen tavoitteena on ollut etsiä pääkaupunkiseudulla uutta toimintamallia, joka mahdollistaisi kansalaisten aktiivisemman osallistumisen paikalliseen ja seudulliseen suunnittelu- ja tulevaisuustyöhön sekä kaksisuuntaisen tiedon välittämisen asukkaiden ja hallinnon välillä. Kaupunginosien SWOT-analyysit ovat olleet olennainen osa hankkeen käytännön toimintaa. Kaupunginosista jo kerätyn SWOT-materiaalin analysointi aloitettiin kesällä 2004 määräaikaisesti tehtävään rekrytoidun projektihenkilön (MMM Maija Sipilän) toimesta, ja työ saatetaan päätökseen alkuvuodesta 2005. Tuotoksena tulee olemaan painettu SWOT-raportti, jota voidaan jakaa sekä jäsenyhdistyksille, että avainsidosryhmille (mm. kaupungin hallintoon).

Hanke poiki syyskauteen sijoittuneen tulevaisuusteemaan nivoutuvan luentosarjan Itäkeskuksen kulttuurikeskus Stoan työväenopiston kanssa (ks. kohta "KOULUTUKSET ja SEMINAARIT).

Muut projektit

HELKA sai v:n 2004 aikana ympäristöministeriöltä myönteiset avustuspäätökset kahdelle projektille (kummallekin hankkeelle myönnettiin 50% haetuista määrärahoista):

"Aluefoorumit osallistumismenetelmänä" -tiedotusprojekti on laatinut Aluefoorumimenetelmän perustamisreseptiä internettiin (HELKAn portaaliin). Hankkeessa työstetään samalla alueellisen osallistumisen järjestämistä eri menetelmin esittelevää sivustopohjaa, ja siitä pyritään myös tiedottamaan myönnetyn määrärahan sallimissa puitteissa. Käytännön sisällön ja työn on suorittanut WSP-LT-konsultit,  projektipäällikkönä Jani Päivänen ja erikoisasiantuntijana Hannu Kurki. Projekti valmistuu alkuvuodesta 2005.

"Rakennukset kertovat"-projektissa tuotetaan tyylihistoriallinen ja kaupunkikuvaa esittelevä yleistajuinen opetusaineisto (kalvosarja tai vastaava aineisto nettisivuille). Projektin avulla halutaan lisätä tietoisuutta oman ympäristön arvoista ja lisätä paikallista juurtumista ja viihtymistä sekä edistää alueen kunnossapitoa ja
hoitoa. Sillä voidaan myös välttää korjausrakentamisen virheellisiä ratkaisuja. Projekti jatkuu vuoden 2005 puolelle.

4. YHTEISTYÖ

a) YHTEISTYÖ KAUPUNGIN HALLINNON KANSSA

V.2004 on jatkettu vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaupungin hallintokuntien ja johdon kanssa.  HELKA haluaa kehittää hyvää vuorovaikutusta kaupunginhallintoon, jotta jäsenyhdistysten toimintaedellytykset ja vaikutusmahdollisuudet paranisivat. Neuvottelut ja yhteydenpito eri virastojen kanssa ovat tuottaneet
konkreettisia yhteistyön muotoja sekä lisänneet virastojen tietämystä kaupunginosayhdistyksissä tehtävästä työstä ja sen merkityksestä. HELKAn yhteistyö Helsingin kaupunginkanslian tiedotustoimiston kanssa huipentui HELKAn saadessa käyttöönsä Jugend-salin 40-vuotisjuhlavastaanottoa varten 26.5.2004.

Helsingin rakennusviraston koolle kutsumiin asukasjärjestöjen yhteistapaamisiin osallistuttiin keväällä ja syksyllä. 16.3.2004 järjestettyyn tapaaminen sujui vielä perinteen mukaan (HELKAsta kutsuttuina ainoastaan hallituksen jäsenet), mutta käytäntöä haluttiin uudistaa sekä HELKAn että HKR:n taholta. Syksyn neuvottelutilaisuus 5.10. avattiin kaikille HELKAn jäsenjärjestöjen edustajille, joita olikin paikalla n. 20. Uutta käytäntöä pidettiin hyvänä ja sitä päätettiin jatkaa.

Rakennusviraston kanssa kehiteltiin myös ideaa järjestää tulevia asukastapaamisia tai HELKAn vuosikokouksia joissakin HKR:n hallinnoimissa kiinnostavissa paikoissa, joissa HELKAn jäsenet samalla pääsisivät tutustumaan kyseisen laitoksen tms. paikan toimintaan.

HELKA on edelleen mukana rakennusviraston Stop Töhryille ja Siisti Stadi –projekteissa, joiden tavoitteina on poistaa töhry- ja luvattomien kaatopaikkojen ongelmaa Helsingistä. Kaupunginosayhdistykset ovat olleet keskeisessä asemassa projektin alueellisessa toteuttamisessa. Ylipormestarin asukasiltoja ja yleisten töiden lautakunnan asukastapaamisia kaupunginosissa on jatkettu.

Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa on jatkettu yhteistyötä keskeisissä kaupunkisuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. KSV:n päälliköiden ja vuorovaikutussihteerien kanssa on kehitelty seminaariyhteistyötä ja mietitty mm. aluefoorumi-idean edistämisen edellytyksiä. Konkreettista seminaariyhteistyötä päätettiin jatkaa vuoden 2005 puolella, koska juhlavuonna koulutus- ja seminaarikiintiö täyttyi lukuisalla määrällä HELKAn omia tilaisuuksia. 15.3. HELKAn puheenjohtaja Aija Staffans esittäytyi ja piti avauspuheenvuoron vuorovaikutuksesta KSV:n sisäiseen kehittämiseen liittyvällä "Kaupunkiklubilla".

Sosiaalitoimen kanssa jatkettiin ideointia synergian kehittämisestä HELKAn, Helsingin Asukastaloverkosto-yhdistys ry:n ja Sosiaaliviraston välillä (mm. mahdollisuuksista asukastalojen tilojen saamisesta myös kaupunginosa-yhdistysten käyttöön). Kulttuuritoimen kanssa on jatkettu perinteistä hyvää yhteistyötä. Kaupunkikulttuuriyksikön uusi yhteistyö Helsingin Uutiset-lehden kanssa on poikinut tiedotuksen hoitamisen kaupunginosien kulttuuritilaisuuksista ("Stadin kansanjuhlat") kootusti. Lehti tarjoaa myös kaupunginosayhdistysten käyttöön ilmaisen tapahtumailmoittelu-palstan. 

Yhteistyössä Tietokeskuksen kanssa laadittiin HELKAn 40-vuotisjuhlajulkaisu "Kotipesänä Helsinki".
HKL on jäsenistölle kiinnostava ja tärkeä yhteistyökumppani. Joukkoliikenneasiaa esitteli HELKAn syyskokouksen yhteydessä 16.11. HKL:n suunnittelujohtaja Seppo Vepsäläistä.

Helsinki kaikille (ent. Esteetön Helsinki) –projektin kanssa jatketaan yhteistyötä osallistumalla ohjausryhmän toimintaan (pj Aija Staffans).

b) KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Varsinaista kansainvälistä toimintaa ei ollut vuonna 2004.

c) MUUT YHTEISTYÖTAHOT

Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman 2002-2004 hankkeen Oppimisesta elinvoimaa – pääkaupunkiseudun kaupunginosien kehittämisverkosto (KaKe) ohjausryhmässä on ollut HELKAn edustus (pj Aija Staffans).

HELKA on ollut edustettuna maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän asettamassa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen teemaryhmässä.

Kotiseutujärjestöjen yhteistyö

Toimintakauden aikana elvytettiin rakentavaa yhteistyötä Suomen Kotiseutuliiton kanssa yhteisillä suunnittelutapaamisilla. Konkreettisina yhteistyön muotoina järjestettiin mm. "Kaavoja ilman haavoja" -KOULUTUS (ks. kohta SEMINAARIT ja KOULUTUKSET), sekä osallistuttiin kutsuvieraina Kotiseutuliiton järjestämään Pikkujoulu-tilaisuuteen.

Osallistuttiin uudelleen viriteltyyn Helsingin, Espoon ja Vantaan kotiseutujärjestöjen "3:n kaupungin rajalla" -tapahtumaan Vantaan Rajatorpan rajakivellä 8.6.2004.

Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Keski-Pohjanmaan Kannuksessa HELKAa edusti 6.8.2004 toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka.

5. TALOUS

a) RAHOITUS

HELKAn rahoitus on koottu vuonna 2004 Helsingin kaupungilta, jäsenmaksuista sekä projektirahoituksista. Kaupungin osuus muodostuu toiminta-avustuksesta sekä erikseen haettavasta avustuksesta Kotikadun ylläpitoon ja kehittämiseen. Helsingin kaupungin myöntämä toiminta-avustus HELKAlle oli v. 2004 yhteensä 42 100 euron suuruinen. Kotikatu-projekti rahoitettiin Helsingin kaupungin myöntämällä 42 500 euron suuruisella avustuksella.

Projektirahoitusta saatiin v. 2004 seuraavasti:
YKS2 -projektiin saatiin rahoitusta 37 000 euroa. Rahoittajat ovat olleet Helsingin "Terve ja turvallinen kaupunki" -neuvottelukunta ja ympäristöministeriö.
Kansalaiskanava-hankkeeseen (ent. PKS 2017-hanke) saatiin Suomen Kuntaliitolta 2000 euroa ja Uudenmaan maakuntarahastosta 3000 euroa.
Ympäristöministeriöltä saatiin lisäksi 10000 euroa "Aluefoorumi" -projektiin sekä 5000 euroa "Rakennukset kertovat" -projektiin.

Vuoden 2004 tilinpäätös on niukasti ylijäämäinen (3406,71 euroa).
Liiton kirjanpidosta on vuonna 2004 vastannut Eila Mäki-Patola. Maksuliikenteen on hoitanut toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka.

b) TOIMENPITEET

Jäsenmaksut säilyivät ennallaan. Yhdistyksiltä perittiin jäsenmaksuja v. 2004 seuraavasti: alle 100 jäsentä: 76 euroa, 100–499 jäsentä: 101 euroa, 500–1000 jäsentä, 126 euroa ja yli 1000 jäsentä 151 euroa. Jäsenmaksujen osuus HELKAn toimintabudjetista on n. 5 %. HELKAn keräämistä jäsenmaksuista on tilitetty kuten aiempinakin vuosina n. 40 % Suomen Kotiseutuliitolle kaupunginosayhdistysten jäsenmaksuina.
Kannatusjäsenien hankintaan ei otettu kantaa v:n 2004 aikana.

Kaupungin tuki on säilynyt edellisvuosien tasolla, joskin suuntaus on ollut hienoisen laskeva. Tuki on pyritty pysyttämään nykytasolla ja korotuksenkin puolesta on aktiivisesti puhuttu yhteydenpidossa kaupungin johdon ja hallintokuntien kanssa. Neuvotteluissa on tähdennetty kaupunginosatyön ja vuorovaikutuksen tärkeää merkitystä koko kaupungin elinvoimaisuudelle. HELKA tuottaa suoraan kaupunkia hyödyttävää paikallistietoa (v. 2004 mm. SWOT-analyysit, Kotikatu) sekä ylläpitää ja rakentaa kaupunginosien sosiaalista pääomaa jäsenyhdistystensä kautta tehtävällä valtavalla määrällä vapaaehtoistyötä (mm. osallistuminen StopTöhryille-/Siisti Stadi-/Helsinki kaikille -projekteihin sekä omat projektit YKS2- ja Kansalaiskanava-projektit). Erityisesti yhteistyö sosiaaliviraston "Terve ja turvallinen kaupunki" -neuvottelukunnan kanssa on kehittymässä lupaavaan suuntaan.

6. JÄSENISTÖ JA HALLINTO

JÄSENISTÖ

Jäsenet

Vuoden 2004 lopussa jäsenyhdistysten määrä oli 64:

Alppila-Seura   
Eteläiset kaupunginosat  
Herttoniemi-Seura  
Kaarela-Seura   
Kallio-Seura   
Kampin kaupunginosayhdistys 
Katajanokka-Seura  
Konala-Seura   
Kontula-Seura   
Koskela-Seura   
Kruununhaka-Seura  
Kulosaarelaiset - Brändöborna 
Kumpula-Seura   
Kurkimäki-Seura   
Kårböle Gille   
Käpylä-Seura   
Laajasalo-Degerö-Seura  
Lauttasaari-Seura  
Lehtisaari-Seura  
Malmi-Seura   
Malminkartanon Asukasyhdistys 
Marjaniemi-Seura  
Maunula-Seura   
Mellunmäki-Yhdistys  
Merihaka-Seura   
Metsälä-Seura   
Munkinseutu   
Munkkisaari-Hernesaari-Seura 
Munkkivuori-Seura  
Myllypuro-Seura   
Oulunkylä-Seura   
Pajamäki Seura   
Pakila-Seura
Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys
Pasila Seura
Pihlajamäki-Seura
Pihlajiston asukasyhdistys PNV
Pikku Huopalahtiseura
Pitäjänmäki Seura
Pohjois-Haaga-Seura
Pro Eira
Pro Haaga
Pro Vanha Vallila
Puistola-Seura
Pukinmäki-seura
Punavuoriseura
Puotila-Seura
Roihuvuori-Seura
Ruoholahti-Jätkäsaari-Seura
Ruskeasuo-Seura
Santahamina Seura
Savela-Seura
Siltamäki-Suutarila-Seura
Siltasaariseura
Suurmetsä-Jakomäki-Seura
Tammisaloseura
Tapanila-Seura
Tapulikaupunki-Seura
Toukolan-Vanhankaupungin Yhdistys
Töölö-Seura
Vartiosaari-Seura
Viikki-Seura
Vuosaari-Seura
Vähä-Meilahti Seura Lill-Mejlans Sällskapet

Jäsenedut

HELKA tarjosi v. 2004 ilmaista kotisivutilaa HELKAn Kotikatu-palvelimella. HELKAn nimellishintaan antama opetus ja FrontPageohjelma -lisenssit ovat myös olleet merkittävä etu jäsenyhdistyksille.

HELKAn ja TEOSTOn välisen sopimuksen perusteella HELKAn jäsenyhdistykset ovat voineet esittää TEOSTOn suojaamaa musiikkia julkisissa tilaisuuksissa ja pääsymaksuttomissa konserteissa (tietyin rajoituksin) ilman TEOSTOn perimää korvausta.

Jäsenyydet

HELKAn jäsenyhdistykset ovat jäseniä Suomen Kotiseutuliitto ry:ssä HELKAn kautta.

Jäsentapaamiset

Puheenjohtajien palaverit
Hallitus päätti siirtää keväistä puheenjohtajapalaveria 40-vuotisjuhlan aktiviteettien alta ja yhdisti kaksi vuotuista pj-palaveria yhdeksi, syyskaudella risteilyn muodossa toteutettavaksi. Merellinen pj-palaveri
toteutettiin 9.9.2004 ja siihen osallistui n. 60 henkeä. HELKAn käyttöön varattu vesibussi kierteli Itä-Helsingin saaristoa 3 tunnin ajan. Ohjelma käsitti vapaata seurustelua, kahvi- ja virvoketarjoilua sekä ajankohtaisia asioita. HELKAN puheenjohtaja Aija Staffans teki yhteenvedon hallituksen kesäkuisen aivoriihen tuloksista. Projektikoordinaattori Mikko Virkamäki käynnisti virallisesti YKS2-projektin Start Up -tempauksessaan. Tutkija Maija Sipilä kertoi Swot-raportin edistymisestä ja hallituksen jäsen Martti Helminen veti tietoiskun arkistoinnista.

Hallitus suositteli virkistyksen ja hyödyn yhdistävästä risteilystä tehtävän vuotuinen käytäntö.

Vuosikokoukset

Kevätkokous
Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 30.3. rakennusvirastossa. Kokouksessa oli läsnä 39 osanottajaa, jotka valtakirjojen mukaan edustivat 25 jäsenyhdistystä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Matti Enroth Pakila-Seurasta ja sihteerinä toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Ennen virallisia kokousasioita HELKAn uusi puheenjohtaja Aija Staffans alusti osallistumisteemaan liittyen.
 
Syyskokous
Sääntömääräinen syyskokous pidettiin marraskuun 16. päivänä rakennusviraston uusissa kokoustiloissa. Kokouksessa oli läsnä 34 osanottajaa, jotka valtakirjojen mukaan edustivat 22 jäsenyhdistystä. Puheenjohtajana toimi Sauli Rouhinen Malmi-Seurasta ja sihteerinä toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 10 §:n mukaiset asiat. 

Kokous valitsi erovuoroisten jäsenten tilalle seuraavat henkilöt: pohjoisen suurpiirin varsinaiseksi jäseneksi valittiin Ulla Kaivola Pakila-Seurasta ja varajäseneksi Anu Karvonen Metsälä-Seurasta. Koillisen suurpiirin varsinaiseksi jäseneksi valittiin Lea Salminen Savela-Seurasta ja varajäseneksi Vesa Vähätalo Suurmetsä-Jakomäki-Seurasta. Itäisen suurpiirin varsinaiseksi jäseneksi valittiin Helka Nurmi-Niemi Kurkimäki-Seurasta ja varajäseneksi Heikki Iihola Puotila-Seurasta. Kaakkoisen suurpiirin varsinaiseksi jäseneksi valittiin Tytti Salminen Roihuvuori-Seurasta ja varajäseneksi Tapani Parviainen Vartiosaari-Seurasta.

Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin uudelleen Saara Tolonen Kallio-Seurasta ja Pirkko Alaranta Töölö-Seurasta sekä varatilintarkastajiksi Marja-Terttu Hall Eteläisistä kaupunginosista ja Leena Ahtila Konala-Seurasta.

Syyskokouksen päätteeksi HKL:n suunnittelupäällikkö Seppo Vepsäläinen puhui Helsingin seudun joukkoliikenteen tulevaisuudennäkymistä ja realiteeteista HKL:n näkökulmasta.

Jäsenyhdistysten toiminta ja tilaisuudet

Vuonna 2004 kaupunginosissa järjestettiin jälleen runsaasti tapahtumia ja tilaisuuksia kaupunginosa-yhdistysten toimesta tai aloitteesta. Tilaisuudet keräsivät runsaasti asukkaita ja paikallistoimijoita. Myös oman alueen kehittämiseen liittyviä asukas- ja osallistumistilaisuuksia on järjestetty runsaasti. Rakennusviraston myötävaikutuksella järjestettyihin kaupunginosien siivous- ja pujotalkoisiin jäsenyhdistykset osallistuivat mahdollisuuksiensa mukaan.

Helsingin kulttuuriasiainkeskuksen kaupunkikulttuuriyksiköltä on myöntänyt tukea kulttuuritapahtumiin. KULKE:n kanssa tehdyn yhteistyön merkeissä liiton jäsenet ovat olleet mukana kymmenissä erikokoisissa tilaisuuksissa. Kaupunginkanslian tiedotustoimisto on myöntänyt avustuksia jäsenyhdistysten HELSINKI-päivän tilaisuuksiin.

Huomionosoitukset

HELKAn kunniapuheenjohtajaksi nimitettiin Jugend-salissa järjestetyssä liiton 40-vuotisjuhlassa 26.5.2004 HELKAn nykyistä edeltävä pitkäaikainen puheenjohtaja Riitta Fabricius.

HELKAn korkeinta huomionosoitusta, kultaista Pro Helsinki –ansiomerkkiä myönnettiin v. 2004 seuraavasti:
nro 172, Kari Varvikko, Kaarela-Seura (jaettu 5.3.2004)
nro 173, Riitta Fabricius, HELKAn pitkäaikainen pj, Metsälä-Seura (jaettu 26.5.2004)
nro 174, Ensio Malmi, Marjaniemi-Seura (jaettu 9.10.2004)

HELKAn hopeinen Pro Helsinki -ansiomerkki myönnettiin seuraaville henkilöille:
nro 10, Irja-Liisa Ailio, Marjaniemi-Seura ry (jaettu 9.10.2004)
nro 11, Pirkko Gustafsson, Maunula-Seura ry (jaettu 18.09.2004)
nro 12, Osmo Airo, Maunula-Seura ry (jaettu 18.09.2004)
nro 13, Mirja Hannula, Pikku Huopalahti-Seura ry (myönnetty 7.12.2004) 

HELKAn tunnustusmerkki myönnettiin seuraaville henkilöille:
Eeva Mehto, Marjaniemi-Seura (jaettu 9.10.2004)
Pirjo Salo, Punavuori-Seura (jaettu 7.12.2004) 

HALLINTO

Hallitus

Liiton hallituksen puheenjohtajana, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, on toiminut vuonna 2004  Aija Staffans. Hallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Kaikki kokoukset pidettiin HELKAn toimistolla. Kokousten sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka.
 
Hallituksen kokoonpano 2004:

Aija Staffans, puheenjohtaja
Raimo Nenonen, varapuheenjohtaja, Kallio-Seura, keskinen suurpiiri/ varajäsen Ritva Westerlund, Pasila-Seura
Liisa Tarjanne, Töölö-Seura, eteläinen suurpiiri/ varajäsen Sirpa Saari, Eteläiset kaupunginosat
Tuula Salo, Pro Haaga, läntinen suurpiiri/ varajäsen Jukka Sarjanen, Pajamäki Seura
Terttu-Liisa Ertola, Pakila-Seura, pohjoinen suurpiiri/ varajäsen Hannu Kurki, Maunula-Seura
Tapani Parviainen, Vartiosaari-Seura, kaakkoinen suurpiiri/ varajäsen Tytti Salminen, Roihuvuori-Seura
Heikki Iihola, Puotila-Seura, itäinen suurpiiri/ varajäsen Arja Kujanpää, Vuosaari-Seura
Sirpa Nykyri, Malmi-Seura, koillinen suurpiiri/ varajäsen Raimo Kivimäki, Savela-Seura
Martti Helminen, asiantuntijajäsen

Tilintarkastajat 

Liiton tilintarkastajina ovat toimineet v. 2004 Saara E. Tolonen Kallio-Seurasta ja Pirkko Alaranta Töölö-Seurasta sekä heidän varamiehinään Marja-Terttu Hall Eteläisistä kaupunginosista ja Leena Ahtila Konala-Seurasta.

Toimikunnat ja työryhmät

Kaupunkisuunnittelutoimikunta
Kaupunkisuunnittelutoimikunnan kokoonpano on ollut: Raimo Nenonen pj, Kallio-Seurasta, Liisa Tarjanne Töölö-Seurasta ja Martti Helminen HELKAn hallituksesta. Suurpiirien jäsenet ovat voineet kommentoida lausuntoluonnoksia sähköpostitse. Toimikunta on seurannut Helsingin kaavoitusta ja suunnittelua ja antanut vuoden aikana muutamia kannanottoja näihin liittyvistä aiheista. Kannanotot on käsitelty HELKAn hallituksessa. 

HELKAn  40. juhlavuoden työryhmä
Juhlavuotta varten nimitetty HELKAn viisihenkinen työryhmä HELKA 40 vuotta 2004 saattoi työnsä päätökseen v:n 2004 aikana. Työryhmän puheenjohtajana toimi Tuula Salo, muut jäsenet olivat Terttu-Liisa Ertola, Martti Helminen ja Liisa Tarjanne sekä toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka. Työryhmän
suunnittelemana ja Tietokeskuksen tutkija Pia Bäcklundin toimittamana julkaistiin HELKAn 40-vuotisjuhlakirja "Kotipesänä Helsinki" 26.5.2004. Juhlavuoden työryhmä antoi panoksensa myös Jugend-salissa 26.5.2004 järjestetyn HELKAn 40-vuotisjuhlan suunnitteluun. (ks. myös kohta TOIMINTA/ "HELKA 40-vuotta").

HELKAn viestintätyöryhmä
HELKAn viestinnän kehittämisen aloitti syyskaudella koottu työryhmä, johon nimettiin puheenjohtaja Aija Staffans, toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka sekä HELKAn hallituksen jäsenet Tuula Salo ja Sirpa Nykyri. Työryhmä ehti kokoontua kaksi kertaa ja aloittaa HELKAn esitteen suunnittelun, jota jatketaan vuonna 2005.

YKS- ja Kansalaiskanava-hankkeen työ- ja johtoryhmien edustukset ja kokoontumiset ilmenevät tarkemmin toimintakertomuksen kohdasta"PROJEKTIT".

Edustukset ja osallistuminen

Puheenjohtaja Aija Staffans on ollut jäsenenä seuraavissa ohjaus- ja työryhmissä: KaKe-verkoston ohjausryhmä, Helsingin kaupungin rakennusviraston "Helsinki kaikille"-projektin ohjausryhmä, KSV:n keskuspuistotyöryhmä.
Kuntaliiton 4-vuotisen Demokratiatilinpäätös-hankkeen ohjausryhmään hallitus nimesi toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukan. Kunniapuheenjohtaja Riitta Fabricius edusti HELKAa alkuvuodesta maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusteemaryhmässä, Helsingin kaupungin turvallisuusstrategia-työryhmässä sekä Lahden kaupunkifoorumissa 16.3.
Muut edustukset ilmenevät tarkemmin toimintakertomuksen asianomaisissa kohdissa (työryhmät yms.) sekä liitteessä 1.

Henkilökunta ja toimisto

Kokopäiväistä toiminnanjohtajan tointa on 1.1. - 31.12.2004 hoitanut Pirjo Tulikukka.
Nina Kalk on jatkanut HELKAn osapäiväisenä nettivastaavana.

Eira Welroos toimi HELKAn työharjoittelijana 19.1.-20.02.2004 välisenä aikana osana "Koulutus 2000":n järjestämää toimistoalan ammatillisen kartoituksen kurssia, tehtävinään sekalaisia toimistotöitä. Daniel Nagy toimi HELKAn työharjoittelijana 22.3 - 15.6.2004 suorittaen Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämis-keskus Palmenian koulutusohjelmaan sisältyvä työssäoppimisjakson.  Hänen työtehtäviinsä kuului uusien GIS- ja internetsovellusten tutkiminen ja kokeilu HELKAn tuleviin tarpeisiin.

Liiton toimisto sijaitsee Helsingin kaupungilta vuokratuissa tiloissa osoitteessa Unioninkatu 28 B. Toimisto on tarjonnut neuvottelutilaa lukuisien HELKAn työ- ja sidosryhmätapaamisten järjestämiseen.