Helsingin kaupunki järjestää valokuva- ja videokilpailun Uutta Helsinkiä -sivuston hengessä. Helka osallistuu kilpailun palkintoraatiin ja voittajien palkitsemiseen. Kilpailuun toivotaan kuvia ja videoita aidoista tilanteista, asumisesta ja elämisestä Helsingin eri kaupunginosissa. Valokuva- ja videokilpailu on käynnissä 1.6. – 31.8.2018 välisenä aikana. NÄIN OSALLISTUT: Valokuvat : Postaa kuvasi Instagramissa ja lisää siihen hashtagit #uuttahelsinkiäkuvakisa sekä kuvassa olevan kaupunginosan nimi, esimerkiksi #kalasatama tai #haaga. Voit myös halutessasi kertoa tarkemmin mitä kuvassa on tai missä tilanteessa se on otettu. Kuvat tulevat näkyviin Uutta Helsinkiä -sivuille, jolloin kaupunginosien ja elämisen kirjo aukeaa kaikkien ihailtavaksi. https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutta-helsinkia-kuvakisa Videot : Videon formaatti voi olla avi, mp4, mpeg, mov, flv, f4v tai wmv. Lähetä video osoitteessa  http://oma.helsinkikanava.fi/fi/content/uutta-helsinkia-valokuva-ja-videokilpailu . Kirjoita lomakkeen ”Kuvaus”-kohtaan: kuvauspaikka, kuvauspäivämäärä, keitä videolla esiintyy ja mitä siinä tapahtuu. KILPAILUN TULOKSET JA PALKINNOT Kilpailun parhaimmiston valitsee tuomaristo, jonka jäsenet vahvistetaan kesän aikana. Voittajat julkaistaan Uutta Helsinkiä -sivuilla syksyllä 2018. Palkittuihin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti Instagram-palvelussa yksityisviestillä tai videoiden yhteydessä jätettyjen yhteystietojen perusteella ja pyydetään ottamaan yhteyttä kilpailun järjestäjään tiettyyn päivään mennessä. Kilpailun palkinnot: Valokuvat : - 300 euron lahjakortti valitsemaasi liikkeeseen - 200 euron lahjakortti valitsemaasi liikkeeseen - 100 euron lahjakortti valitsemaasi liikkeeseen Videot : - 300 euron lahjakortti valitsemaasi liikkeeseen - 200 euron lahjakortti valitsemaasi liikkeeseen Lisäksi Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka jakaa 200 euron stipendit ja kunniakirjat oman raatinsa suosikkikuvan- ja videon tekijöille.

Potkua osallisuuteen - Helsingin uuden osallisuusmallin kick off -tilaisuus järjestetään Helsingin kaupungintalon juhlasalissa to 31.5. klo 9-17. Mallin käytännön toteutus on käynnistymässä vauhdilla. Kaupunkilaisille tämä näkyy entistä monipuolisempina vaikuttamismahdollisuuksina. Yksi näkyvimmistä uusista avauksista on koko kaupungin kattava osallistuva budjetointi, jossa kaupunkilaisten päätettäväksi varataan vuosittain 4,4 miljoonaa euroa. Kaupunki kutsuu kaikki aiheesta kiinnostuneet potkaisemaan uudistukset käyntiin yhdessä! Kaupungintalon juhlasalissa järjestettävässä avoimessa seminaarissa kuullaan erilaisia näkökulmia osallistuvasta budjetoinnista sekä keskustellaan osallisuuden uusista muodoista ja siitä, miten parempaa kaupunkia rakennetaan aidosti yhdessä. Tilaisuus on jo lähes täynnä, mutta sitä voi seurata live-lähetyksenä to 31.5. netin kautta oheisesta linkistä: https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/live?id=3731 Tilaisuuden avaa pormestari Jan Vapaavuori, ja kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio esittelee Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallia. Kansainvälistä näkökulmaa aiheeseen tuo Cities of Service -verkoston johtaja Myung J. Lee, joka on yksi Yhdysvaltojen johtavista vapaaehtoisuuden ja osallisuuden asiantuntijoista. 235 yhdysvaltalaisen kaupungin Cities of Service -verkostossa kaupungit kutsuvat kansalaisia mukaan kaupungin haasteiden ratkaisuun. https://citiesofservice.org/about/ Tapahtuman järjestämisestä vastaa kaupunginkanslian Osallisuus ja neuvonta -yksikkö. Tapahtuma on mukana Euroopan laajuisessa Cities4Europe -kampanjassa. Lisätietoa osallisuus- ja vuorovaikutusmallista löytyy kaupungin verkkosivulta https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/vaikuttamiskanavat/osallisuus-ja-vuorovaikutusmalli/

Maanantaina 21.5. klo 18.00-20.30 järjestetään Kaupunkipuisto-seminaari "Lumoava luontometropoli - Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin!" . Paikkana on Tieteiden talon sali 104 , os. Kirkkokatu 6, Helsinki. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Ilmoittautumiset viimeistään 20.5. suotavia tarjoilun vuoksi oheisesta linkistä . Järjestäjinä ovat Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike (KKPH!) ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Linkin kautta löytyy seminaarin tarkempi ohjelma . Lämpimästi tervetuloa kaikki aiheesta kiinnostuneet! Oheisella videolla KKPH!-tukijayhteisöjen puheenvuoroja. 

Helsinki on palkannut kaupunkilaisten osallisuutta edistämään seitsemän stadiluotsia. Stadiluotsien alueet on julkaistu tänään 7.5.2018. Jokaiselle stadiluotsille on nimetty ne kaupunginosat, joissa hän vauhdittaa kaupunkilaisten aloitteita sekä auttaa alueen verkostoja löytämään toisensa. Stadiluotsien alueet on jaettu pääosin kaupungin seitsemän suurpiirin mukaan. Suurpiirien asukasluku vaihtelee noin 40 000 asukkaasta yli 100 000 asukkaaseen, joten piirijakoa on hieman muokattu. Oheisen linkin kautta löytyy tarkempi lista kullekin stadiluotsille kuuluvista kaupunginosista. (Kuvassa luotsit vasemmalta oikealle: Belinda Barbato, Ella Tanskanen, Jarkko Laaksonen, Silja Lindblad, Outi Rissanen, Pauli Saloranta ja Antti Sarpo. Kuva Patrik Lindström) - Olemme sillanrakentajina kaupunkilaisten ja kaupungin välillä, luomme yhteyksiä kaupunkiorganisaation muiden osallistamistyötä tekevien kanssa, sanoo Outi Rissanen, koillisen Helsingin stadiluotsi. Stadiluotsit vahvistavat yhteen ääneen olevansa innostuneina ja odottavina uuden työn alussa. - Olen valmis murtamaan ennakkoluuloja, mikäli sellaisiakin kohtaamme, kertoo Jarkko Laaksonen eteläisen Helsingin luotsi. Ensi töikseen luotsit suunnittelevat miten parhaiten tavoittaa asukkaat, yrittäjät ja yhteisöt sekä tulla tunnetuksi omilla alueillaan. Heihin voi tulevaisuudessa olla yhteydessä sähköisillä kanavilla tai tavata esimerkiksi kirjastoissa, leikkipuistoissa ja tapahtumissa. Alkuvaiheessa luotsit kartoittavat oman alueensa yhteistyöverkostoja, tarpeita ja resursseja. - Odotan, että pääsen edistämään yhteisöllisyyttä alueellani, sanoo Silja Lindblad Länsi-Helsingin stadiluotsi. Samoilla linjoilla on keskisten kaupunginosien Antti Sarpo, joka toivoo voivansa luotsata kaupunkilaisia läpi monimutkaisen kaupunkiorganisaation. Ella Tanskanen Pohjoisesta suurpiiristä haluaa päästä rakentamaan uudenlaista toimintaa, nimenomaan kaupunkilaisten tarpeista lähtevää. Kollega, Itäisen suurpiirin ja Östersundomin Belinda Barbato haluaa ensi töikseen tutustua alueensa asukkaisiin ja toimijoihin, sekä selvittää millaisia ideoita kaupunkilaisilla on jo oman alueensa kehittämiseksi. Kaupunkitasoinen osallistuva budjetointi on uutta Stadiluotsit huomauttavat, että kaupunki tarjoaa jo paljon vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia, mutta uutta kaupungin toimintaa on syksyllä alkava osallistuva budjetointi. Siinä kaupunkilaiset pääsevät vuosittain päättämään, mihin 4,4 miljoonan euron suuruinen summa käytetään. Stadiluotsit varmistavat yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa, että aluekohtaisten hankkeiden valmistelu toteutuu moniäänisesti ja yhdenvertaisesti. - Tavoite on saada mukaan kaikki kaupunkilaiset. Niitäkin, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet, sanoo Pauli Saloranta, Kaakkoisen suurpiirin ja Vuosaaren stadiluotsi. Osallistuvaa budjetointia esittelevä aloitusseminaari 31.5. kutsuu yhteen kaupunkilaisia, kaupunkien työntekijöitä ja osallisuuden asiantuntijoita. Seminaarissa keskustellaan osallisuuden uusista muodoista. Kaupungintalolla järjestettävä Potkua osallisuuteen –tilaisuus on avoin kaikille. Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautuminen oheisen linkin kautta. Katso osallisuusmallista kertova video tämän linkin kautta. Lisätietoja antavat: - vuorovaikutuspäällikkö, kaupunginkanslia, Johanna Seppälä, johanna.m.seppala[at]hel.fi , puh. 040 334 5974 - alueosallisuuden päällikkö, kaupunginkanslia, Titta Reunanen, titta.reunanen[at]hel.fi , puh. 310 23437, 040 578 1428 -tiedottaja, kaupunginkanslian viestintä, Tiina Nuto, tiina.nuto[at]hel.fi , puh. 040 3349093 -pöytäkirja/kaupunginhallitus 13.11.2017, sivulla 6/15, alueellinen osallisuus https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2017/Keha_2017-11-13_Khs_40_Pk/EFD2A757-4ED3-C16C-A893-5FDE2A300001/Osallisuusmallin_toimeenpano_ja_rahoitus.pdf

Helka ry tarjosi keväällä 2018 sosiaalisen median koulutuskokonaisuuden monipuolisilla sisällöillä, joissa oli jokaiselle jotakin! Ensimmäinen, luentomainen ilta järjestettiin Töölön kirjastolla 5.4. Oheisen linkin kautta löytyy kouluttaja Peppi Tervo-Hiltulan esitys . Muut kevään some-aiheiset koulutusillat ja niiden sisällöt: Innostava työpaja: Me viestimme somessa! – 1. ilta Ajankohta: ke 18.4. klo 17-19 ; paikkana Helsingin yliopiston päärakennuksen sali 17 (os. Fabianinkatu 33, 4.krs). Työpaja keskittyi Facebookin ja Instagramin haltuunottoon. Toiminnallisia harjoituksia sosiaalisen median viestintävalmiuksien vahvistamiseen, itseilmaisuun ja motivointiin. Käytännönläheistä opastusta alueen omien somekanavien kehittämiseen. Kevyt työpaja kuvien ja tekstin käytöstä osallistujien lähtötaso huomioiden. Työpajassa kuultu esitys löytyy oheisesta linkistä . Innostava työpaja: Me viestimme somessa! - 2. ilta Ajankohta: to 3.5. klo 17-19 ; paikkana Rikhardinkadunkirjaston kokoushuone Ture (os. Rikhardinkatu 3). Työpajaillassa pohdittiin sosiaalisen median strategiaa ja harjoiteltiin innostavan ja sitouttavan sisällön luomista. Tutustuttiin mainostamiseen sosiaalisessa mediassa ja tutkittiin someviestinnän merkittävyyttä eri analysointityökaluilla (mm. Google analytics). Työpajassa kuultu esitys löytyy oheisesta linkistä . Jokainen ilta on ollut itsenäinen kokonaisuus. Osallistumismaksu: Helkan jäsenyhdistyksiltä 10 €, muita 20 € (per hlö/per ilta). Kouluttajana toimi sosiaalisen median asiantuntija, FM, kulttuurituottaja Peppi Tervo-Hiltula Kasvio 2000:sta.  

Helsingin kaupunki kutsuu asukastalotoimijat la 17.3. klo 13-16 asukastalojen yhteistyöiltapäivään. Paikkana on Cafe Köket , os. Aleksanterinkatu 28 (Sugar-tila, 2. kerros), Senaatintorin laidalla. Iltapäivässä keskustellaan mm. seuraavista aiheista: Miten voimme kehittää yhdessä järjestölähtöistä asukastalotoimintaa? Mitkä ajankohtaiset asiat puhuttavat asukastaloilla eri puolilla kaupunkia? Mitä haluaisit jakaa oman alueesi toiminnasta, mitä haluaisit kuulla muilta? Keskustelun lomassa on tarjolla Cafe Köketin ruokaisa brunssi. Ilmoittaudu mukaan 9.3. mennessä oheisen linkin kautta.  Syksyn 2017 avustustyöpajassa nousi esiin toive asukastalotoimijoiden yhteen saattamisesta kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella asukastalojen ajankohtaista asioista ja ideoida toimintaa ja tulevaisuuden yhteistyötä. Tilaisuuteen sisältyy lisäksi info vuoden 2019 asukasosallisuusavustusten hakemisesta. Kaupunki toivoo myös näkemyksiä toimivasta ja tarkoituksenmukaisesta avustusten raportoinnin tavasta.Ilmoittautumislomakkeessa kysytään, mitä asioita tilaisuudessa olisi tärkeää käsitellä. Tilaisuus tulee olemaan rakenteeltaan avoin ja osallistujien näköinen. Lämpimästi tervetuloa kaikki aiheesta kiinnostuneet! Johanna Seppälä Vuorovaikutuspäällikkö Titta Reunanen Asukasyhteistyöpäällikkö Ella Tanskanen Vuorovaikutussuunnittelija p. (09) 310 36029, 040 3585417 ella.tanskanen[at]hel.fi Helsingin kaupunki/ Kaupunginkanslia Tietotekniikka- ja viestintäosasto Osallisuus ja neuvonta / Asukasyhteistyö

Helkan syyskokous järjestettiin 30.11.2017. Tilaisuudessa kuultiin Helsingin kaupungin asukasyhteistyöpäällikkö Titta Reunasen puheenvuoro kaupungin uuden osallisuusmallin toimeenpanon etenemisestä . Tutustu oheisesta linkistä Reunasen mielenkiintoiseen esitykseen. Kaupunki rekrytoi paraikaa henkilöä uuteen alueosallisuuden päällikön virkaan (haun määräaika on 16.1.2018). Alueosallisuuden päällikön tehtävänä on luotsata eteenpäin tiimiä, johon kuuluu jatkossa Helsingin 7 stadiluotsia ja kaksi osallistuvan budjetoinnin asiantuntijaa. Kaikki tehtävät ovat uusia. Kun tiimin päällikkö on rekrytoitu, avautuvat muutkin 9 paikkaa hakuun. Osallistuvaa budjetointia päästäneen kokeilemaan vuoden 2019 alusta. Lue aiheesta tarkemmin Reunasen esityksestä (linkki yllä). (Kuvituskuva Titta Reunasen esityksestä 30.11.2017)

  Huippusuosittu marraskuussa 2017 1. kerran järjestetty "Kaupunkitapahtuman tuottaminen" -koulutus uusitaan ensi maaliskuussa! Koulutus on ideoitu ja toteutettu yhteistyössä Helsingin työväenopiston ja Helka ry:n kanssa. Opetus tapahtuu kahtena lauantaina: (HUOM! toinen ajankohta muuttunut!) 24.3 ja 21.4. (klo 10-15). Huom! Koulutukseen ilmoittautuminen tapahtuu netin kautta, työväenopiston Ilmonet-palvelussa (kurssin numerokoodi on H180935). Oheisena suora linkki työviksen kurssisivulle https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=Kaupunkitapahtuman+tuottaminen Mukaan mahtuu korkeintaan 14 henkilöä (12.3. nebbessö on ollut vain 1 paikka vapaana enää). Osallistumismaksu on 17,00 € ja kouluttaja toimii tapahtumatuottaja Anna Suonsyrjä. Koulutuspaikkana on Kanneltalon luokka 1., 2. krs (os. Klaneettitie 5). Paikalle pääsee kätevästi esimerkiksi lähijunalla. Koulutuksen kuvaus: Käydään läpi kaupunkitapahtuman tuottamisen eri osa-alueita ja sitä, miten rakentaa oma tapahtuma. Keskustellaan kaupunkitilasta ja mietitään, kuinka siirtyä tapahtumaideoista toteutukseen. Tapahtuman tuottamista lähestytään paikallisesta näkökulmasta: ideoidaan uusia tapahtumia kaupunginosiin, naapurustoihin tai paikallisiin yhteisöihin. Käydään läpi jokaiselle tapahtumatuotannolle oleellisia asioita, mutta keskitytään etenkin kaupunkitapahtumien erityislaatuisuuteen. Käsiteltäviin asioihin kuuluvat muun muassa tapahtuman ideointi, tekijätiimin muodostaminen ja sitouttaminen, markkinointi ja viestintä, tapahtuman rahoittaminen ja yhteistyökumppanuudet, lupa-asiat ja turvallisuus sekä oman työn hallinta. Tehdään paljon yhteisiä harjoitteita ja luodaan uusia tapahtumaideoita. Pyritään kyseenalaistamaan vanhat tavat ja löytämään uutta inspiraatiota. Kurssin tavoitteena on saada vinkkejä ja kerätä muistilistaa tärkeimmistä tapahtuman tekemiseen liittyvistä asioista.

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka palkitsi torstaina 30.11.2017 syyskokouksessaan Vuoden teko 2017 -huomionosoituksella HKL:n ja HSL:n kaupunkipyöräprojektin tiimin hienosti toimimaan saadusta kaupunkipyöräpalvelusta - Onnittelut! Kuvassa HKL:n projekti-insinööri Samuli Mäkinen ja HSL:n johtava asiakasohjelmasuunnittelija Tarja Jääskeläinen vastaanottamassa kunniakirjoja ja kukkia. Vasemmalla kuvassa Helkan puheenjohtaja Veijo Lehto. Huomionosoitus jaettiin "tunnustuksena hienosti toimimaan saadusta Helsingin kaupunkipyöräpalvelusta, joukkoliikenteen täydentäjänä sekä kaupungin asukkaille että kaupungissa vieraileville." Saajat ilahtuivat huomioinnista. Kaupunkipyöräprojektin sivuilla todetaan, että "Kaupunkipyörä on yhteiskäyttöpyörä Helsingin kantakaupungissa liikkuville, niin asukkaille kuin vierailijoillekin. Kaupunkipyöräjärjestelmä täydentää joukkoliikennepalveluja ja tuo matka-aika- ja terveyshyötyjä. Vuonna 2016 verkosto käsitti 50 pyöräasemaa ja 500 kaupunkipyörää. Vuonna 2017 palvelu tarjoaa 1400 pyörää 140 asemalla ulottuen Munkkiniemeen, Pasilaan ja Kumpulaan asti. Myös Espoossa päästään kokeilemaan kesällä 2017. Kaikki kaupunkipyöräkauden lunastaneet voivat pyöräillä yhtä lailla Helsingissä ja Espoossa, sillä kyse on samasta järjestelmästä." Kaupunkipyöräjärjestelmästä vastaa HKL eli Helsingin kaupungin liikennelaitos ja käytännössä järjestelmää ylläpitää CityBike Finland. HSL (Helsinginseudun liikenne) vastaa kaupunkipyörien markkinoinnista, verkkopalvelusta sekä Reittioppaan kaupunkipyörätoiminnallisuuksista.

Helsingin kaupungin uusi osallisuusmalli hyväksyttiin kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 13.11.2017! Osallisuuden ja vuorovaikutuksen periaatteet ja niiden osatekijöihin pohjaava mallin toimeenpano toteutetaan vuosien 2018-2021 aikana. Osallisuusmallia valmisteltiin yhteistyössä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Tutustu esitykseen kokonaisuudessaa oheisen linkin kautta: Nyt hyväksytty esitys määrittelee osallistumisen mallin, osallistuvan budjetoinnin, asukas- ja käyttäjäraadit sekä verkko-osallistumisen. Osallistuvaan budjetointiin varataan määräraha käytettäväksi alueellisesti tai koko kaupunkia koskeviin hankkeisiin. Osallisuuden ja vuorovaikutuksen kokonaisuuteen sisällytetään mm. alueellinen osallisuus sekä yhteensä seitsemän stadiluotsia, jotka seitsemän Helsingin suuralueen vastuuhenkilöinä auttavat asukkaita aloitteiden ja kehittämisehdotusten edistämisessä. Kolme yritysluotsia toimii yritystoiminnan edistäjinä. Esityksessä todetaan: "Nyt esitetyn alueellisen osallistumisen mallin kautta lisätään osallistavan suunnittelun käyttöä sekä kuntalaisten, yhteisöjen ja valmistelusta vastaavien viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien välistä vuoropuhelua. Mallissa luodaan kaupunginosiin alueelliset yhteistyö- ja viestintärakenteet ja resurssit edistämään kaupunkilaisten ja kaupungissa toimivien yhteisöjen keskinäistä vuoropuhelua, yhteistoimintaa sekä alueellisten kehittämistoimien yhteensovittamista. " Myös kaupungin vapaaehtoistoimintaa kehitetään siten, että kaupungin 9 vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria ja 60 osa-aikaista ohjaajaa ja vastuuhenkilöä siirtyvät yhden toimialan - kulttuuri- ja vapaa-ajan - alle. Lisäksi osallisuutta edistetään avaamalla kaupungin julkisia palvelutiloja asukas- ja yhteisötoiminnalle entistä laajemmin. Kaupunginhallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen esitykseen myös kaksi lisäehdotusta: "Osallisuusmalli arvioidaan valtuustokauden aikana sekä avoimissa asukastilaisuuksissa että kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus kehottaa toimialalautakuntia samassa yhteydessä osaltaan raportoimaan osallisuuden toteutumisesta. Arvioinnin yhteydessä kaupunginhallitus päättää tarvittavista toimista osallisuusmallin jatkokehittämiseksi ja laajentamiseksi." ja "Osallisuusmallin alaikärajaa muutetaan siten, että ehdotuksien tekemiseen ja niistä äänestämiseen on mahdollisuus 12 vuotta täyttäneillä." Osallisuusmallin kehittämisen tueksi pormestarin on tarkoitus perustaa osallisuuden neuvottelukunta. Osallisuuden neuvottelukuntaan kutsutaan kansalaisyhteiskunnan, yritysten sekä korkeakoulujen edustajia. Tämän lisäksi kansliapäällikön on tarkoitus nimetä kaupunkiorganisaation sisäisen osallisuuden ja vuorovaikutuksen ohjausryhmä, jossa on kaupunginkanslian ja toimialojen edustus. Osallisuuden arviointiin laaditaan sekä kaupunkitasoiset että toimialakohtaiset mittarit, joita seurataan vuosittain ja strategiakausittain. Mittareissa tulee mitata sekä kuntalaisten kokemusta demokratian toiminnasta että osallisuusprosessien toimivuutta. Lisätietoja: Johanna Seppälä, vuorovaikutuspäällikkö, p. 09 310 79780 johanna.m.seppala(a)hel.fi Titta Reunanen, asukasyhteistyöpäällikkö, p. 09 310 23437 titta.reunanen(a)hel.fi Olli Lahtinen, erityissuunnittelija, p. 09 310 36055 olli.lahtinen(a)hel.fi

Kauan odotetun Helsingin uuden osallisuusmallin konkretisoituminen etenee ! Maanantaina, 6.11. kaupunginhallitus käsittelee asiaa 1. kerran. Esityslistalla on osallisuusmallin rahoitus ja osa käytännön ratkaisuista, mm. "stadiluotsit", joita olisi seitsemän, yksi jokaiseen suurpiiriin (sekä "yritysluotsit" joita olisi kolme). Tutustu koko päätösesitykseen oheisen linkin kautta. (Kuva osallisuusmallin kehittämispäiviltä, syksyltä 2016, kaupungintalon juhlasalista). Joitakin kaupunginosatoiminnan kannalta mielenkiintoisia poimintoja päätösesityksestä: "Mallissa luodaan kaupunginosiin alueelliset yhteistyö- ja viestintärakenteet ja resurssit edistämään kaupunkilaisten ja kaupungissa toimivien yhteisöjen keskinäistä vuoropuhelua, yhteistoimintaa sekä alueellisten kehittämistoimien yhteensovittamista." "Osallistuva budjetointi avaa kanavan koko kaupunkiyhteisölle priorisoida julkisen ympäristön investointeja paikallistasolla. Stadiluotsien aluekohtaisessa työnkuvassa korostuu eri toimintojen ja asukasaloitteiden koordinaatio ja tukeminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, heikompien ryhmien aktivoiminen sekä yhteistyöverkostojen rakentaminen ja viestintä. Yritysluotsien työn tavoitteena puolestaan on elinkeinojen edellytysten vahvistaminen. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa stadiluotsit, yritysluotsit sekä toimialoilla ja niiden palvelukokonaisuuksissa työskentelevät paikallistason toimijat toimivat tiiviissä asukas- ja yhteisöyhteistyössä toimenpiteiden ja resurssien yhteen sovittamiseksi. Tavoitteena on edistää toimivuutta, viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta ja turvallisuutta paikalliset lähtökohdat ja voimavarat huomioiden." "Osallisuuden arviointiin laaditaan sekä kaupunkitasoiset että toimialakohtaiset mittarit, joita seurataan vuosittain ja strategiakausittain. Mittareissa tulee mitata sekä kuntalaisten kokemusta demokratian toiminnasta että osallisuusprosessien toimivuutta." "Osallisuusmallin kehittämisen tueksi pormestarin on tarkoitus perustaa osallisuuden neuvottelukunta. Osallisuuden neuvottelukuntaan kutsutaan kansalaisyhteiskunnan, yritysten sekä korkeakoulujen edustajia. Tämän lisäksi kansliapäällikön on tarkoitus nimetä kaupunkiorganisaation sisäisen osallisuuden ja vuorovaikutuksen ohjausryhmä, jossa on kaupunginkanslian ja toimialojen edustus." Lue tarkemmin, mm. osallisuusmallin rahoituksesta, esityslistan esityksestä yllä olevan linkin kautta.

Mitkä alueet tai paikat tulisi liittää osaksi Helsingin kansallista kaupunkipuistoa? Kaupunki kerää näkemyksiä kaikille avoimessa nettikyselyssä su 17.12.2017 asti ! Kysely löytyy osoitteesta https://app.maptionnaire.com/fi/3173 . Varaa hetki aikaa ja kerro, missä sijaitsevat sinun mielestäsi Helsingin virkistävimmät, kauneimmat ja parhaiten helsinkiläisyyttä ilmentävät paikat . Millaisia tarinoita paikat voisivat kertoa nykyisille ja tuleville asukkaille sekä vierailijoille? Vastaa nettikyselyyn 17.12. mennessä ja vaikuta! Nettikysely on osa Helsingin kaupungin selvitystyötä, jossa kartoitetaan kansallisen kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksia Helsinkiin. Kyselyssä voi myös merkitä kartalle kehittämisen arvoisia kulkureittejä ja paikkoja joissa on potentiaalia. Näkemyksiä kaivataan niin luonto- kuin kulttuuriympäristöistä kaupungissa. Helsingin kaupunki pilotoi uutta osallisuus- ja vuorovaikutusmalliaan osana käynnistynyttä Kansallinen kaupunkipuisto -selvitystä. Verkkokyselyn lisäksi työ on alkanut sidosryhmätyöpajojen muodossa, ja osallisuusmuotoja kehitetään hankkeen edetessä. Verkkokyselyn vastaukset julkaistaan kyselyn päätyttyä avoimena datana Helsinki region infoshare -sivustolla. Näin kuka tahansa kiinnostunut voi tehdä aineistosta omia analyysejä ja johtopäätöksiä. Aineistoa voi hyödyntää vapaasti myös muissa hankkeissa ja tutkimuksissa. Kansalliset kaupunkipuistot ilmentävät kaupungin tahtoa niistä arvokkaista paikoista, joita halutaan säilyttää ja kehittää tuleville sukupolville samalla, kun kaupunkia rakennetaan ja uudistetaan. Kansallisen kaupunkipuiston statusta voi hakea vain Helsinki itse. Päätös hakuprosessin mahdollisesta aloittamisesta tehdään vasta, kun tarvittavat selvitykset ovat valmistuneet. Suomessa kansallinen kaupunkipuisto -status on aiemmin myönnetty kahdeksalle kaupungille: Forssa, Hanko, Heinola, Hämeenlinna, Kotka, Pori, Porvoo ja Turku. Lisätietoja: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala   Jussi Luomanen, maisemasuunnittelupäällikkö jussi.luomanen[at]hel.fi tai puh. 09 310 38626   Raisa Kiljunen-Siirola, maisema-arkkitehti raisa.kiljunen[at]hel.fi tai puh. 09 310 37209

(kuva: Vesa Kinnunen)  Helkan jäsenyhdistysten jokasyksyinen puheenjohtajapalaveri järjestettiin torstaina 21.9. uudessa Maunula-talossa . Noin 35 osallistujaa pääsi aluksi ihastelemaan uudentyyppisen, monen toimialan ja asukkaiden yhteisen talon tiloja nuorisotoimen Antti Sarpon vetämällä kierroksella. Maunula-taloa hallinnoivat yhdessä nuorisotoimi, työväenopisto ja kirjasto. Talon toimintaa suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa. Ideoita kerätään ja jalostetaan toimintaehdotuksiksi vuosittain osallistuvassa budjetoinnissa, jossa asukkaat ovat ensimmäistä kertaa Helsingissä mukana suunnittelemassa kolmen viraston yhteistä palvelutarjontaa. Lisää Maunula-talosta oheisen linkin kautta. Kierroksen jälkeen siirryttiin kahvittelun ja alustuksen pariin Metsäpurosaliin . Alustajana kuultiin Helsingin kaupunginkanslian erityissuunnittelija Olli Lahtista , joka esitti ajankohtaiskatsauksen kaupungin uuden osallisuusmallin meneillään olevaan vaiheeseen. Lahtinen oli poiminut esitykseensä otteita myös uuden valtuustostrategian luonnoksesta kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamisasioihin liittyen. Ilta jatkui alustajan kanssa keskustellen. Tutustu Olli Lahtisen esitykseen oheisen linkin kautta. Lahtinen kertoi myös alustavasti ”Stadiluotsi” –konseptista. Stadiluotsit toimisivat mm. alueellisen osallistumisen koordinoijina Helsingissä. Alustavasti on puhuttu noin seitsemästä luotsista, joille tulee vielä neuvotella rahoitus kaupungin ensi vuoden budjettiin. Myös osallistuvasta budjetoinnnista on keskusteltu. Valtuutettujen päätettäväksi jää, ratkeavatko nämä asiat jo tulevan syksyn budjettineuvotteluissa. Kaupunkilaiset jäävät kiinnostuneena odottelemaan päätöksiä. Joka tapauksessa Helsingin neljän uuden toimialan puitteissa työ osallisuuden ja vuorovaikutuksen kehittämiseksi etenee. Uudesta osallisuusmallista päätetään tarkemmin vasta sen jälkeen kun Helsingin kaupungin strategiasta saadaan valtuuston päätös (todennäköisesti valtuuston kokouksessa 27.9.). Oheisessa linkissä kaupungin sivuilla kerrotaan tarkemmin uudesta osallisuus- ja vuorovaikutusmallista sekä suunnitteluprosessin taustoista. Tämän linkin kautta löytyvässä ryhmässä puolestaan käydään facebook-keskustelua kaupungin uusiutuvasta osallisuusmallista – seuraa keskustelua tai liity itsekin mukaan! Loppuilta Maunula-talolla vietettiin pohtimalla tärkeimpiä terveisiä Helkan ja pormestari Jan Vapaavuoren tulevaan lokakuiseen tapaamiseen. Kaupunginosayhdistykset voivat lähettää terveisiä Helkan hallitukselle aiheeseen liittyen vielä 29.9. mennessä sp-osoitteella helka[at]helka.net (kuva: Niko Lipsanen) Kuvassa Antti Sarpo vauhdikkaasti kertomassa uudesta Maunula-talosta ja sen toiminnasta Helkan jäsenaktiiveille. (kuva: Pirjo Tulikukka) Kuvassa näkymä uuden Maunula-talon kirjastoon.

  Syyskaudella 2017 on tarjolla mielenkiintoinen ja ajankohtainen vertaisvalmennus helsinkiläisille asukasaktivismin muutosagenteiksi haluaville . Valmennus kestää kaksi viikonloppua ja 4-5 arki-ilta a. Ensimmäistä viikonloppua lukuunottamatta koulutusajankohdat sovitaan osallistujien kesken. Ensimmäinen tapaamiskerta on la-su 16.-17.9. Kalliolan opistolla (Sturenkatu 11). Tarkoitus on jatkossa kokoontua eri paikoissa ja tutustua samalla eri asukastoimijoihin ja -tiloihin. Koulutukseen ilmoittaudutaan täyttämällä lomake, osoitteessa: http://www.ooosuuskunta.fi/events/helsingin-valmennus-syksy-2017/ Valmennus on ilmainen , mutta mukaan pääsemiseksi pyydetään kirjoittamaan (ilmoittautumislomakkeen lisäksi) lyhyt hakemus, jossa osallistuja esittelee itsensä sekä kertoo tavoitteistaan ja toiveistaan valmennuksesta. Lähetä hakemus sähköpostitse osoitteella: pauliina.jalonen[at]otavanopisto.fi . Ota myös huomioon, että ryhmään mahtuu enintään 15 henkilöä ja toimi nopeasti, jos haluat päästä mukaan (henkilöt otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä). Ilmoittautuminen päättyy pe 8.9.2017 . Valmennus on tarkoitettu vain helsinkiläisille. Asukasaktivismin muutosagenteille suunnattu valmennus suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa . Teemoja voivat olla mm. uudet tavat organisoitua, kaupunkiympäristössä toimimisen rajaehtojen pohdintaa mutta myös ajankohtaista koulutusta viestinnästä ja rahoituksesta. Valmennukseen osallistuvien on mahdollista työstää omia projekteja ja saada palautetta niihin sekä samalla sparrata muiden ideoita eteenpäin. Tavoitteena on aktiivisen kansalaisuuden kehittäminen asukaslähtöisesti. Listätietoja: Pauliina Jalonen, verkostokoordinaattori Otavan Opiston Osuuskunta p. 045 8732828 sp : pauliina.jalonen[at]otavanopisto.fi

Vuosaari julistettiin 11.8. kansallisen kaupunginosakilpailun 2017 voittajaksi! Palkinnon myönsi Suomen Kotiseutuliitto vuosittaisessa maanlaajuisessa kilpailussaan, johon osallistui tänä vuonna ennätyksellisen paljon, yli 90 kaupunginosaa. Palkitsemisperusteluissaan liitto korosti eritoten Vuosaaren asukasaktiivisuutta ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Helka ry onnittelee Vuosaarta ja Vuosaari-Seuraa huomionosoituksesta! (jutun kuvituskuva: Pekka Huhtela) Vuosaari-Seura itse perusteli kilpailuraadille kaupunginosansa vahvuuksia seuraavilla argumenteilla. 1: Ainutlaatuisen monipuolinen Vuosaari on kuin Suomi pienoiskoossa – nopeasti kehittyvä kaupunginosa, jossa on asukkaita keskikokoisen kaupungin verran (37.000). Täältä löytyy kaikki: harrastukset, koulut, palvelut, kulttuuria, työpaikkoja, matkailuvaltteja ja jopa Suomen modernein satama. Suurimpia ylpeydenaiheita on kuitenkin luonto: Vuosaari on yhä Helsingin vihrein ja merellisin kaupunginosa. Asuitpa missä päin Vuosaarta tahansa, olet vain parin minuutin kävelymatkan päässä Uutelasta, Kallahdenniemeltä, Mustavuoresta tai muista viheralueista. Vuosaarella on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Se on tarkkaan seurattu urbaani pilotti, joka on aina kohdannut ensimmäisten joukossa uusia kaupungistumisen haasteita. Meillä on myös 50 vuoden kokemus siitä, kuinka haasteet ratkaistaan! Paraikaa ponnistellaan sen hyväksi, että olisimme kannustava esimerkki niin monikulttuurisuuden, lähiörakentamisen kuin vaikkapa sote-palveluiden uudistamisen suhteen. 2: Talkoohenkeä ja kotiseututyötä Vasta vuonna 1966 Helsinkiin liittynyt Vuosaari on ollut kautta aikain tunnettu aloitteellisuudestaan ja talkoohengestään. Mittakaava on vuosien myötä moninkertaistunut, mutta Vuosaari on yhä kuin pieni kylä, jossa asukkailla on tiiviit verkostot. Harrastajia, vapaaehtoisia ja vastuunkantajia löytyy kaikille elämänaloille. Monikulttuurisuus on itsestään selvä osa Vuosaaren yhteisöllisyyttä. 3: Vuosaari on positiivisessa nosteessa Viime vuosien trendinä on ollut Vuosaaren julkisuuskuvan suoranainen mullistuminen. Kotiseudustamme on kuoriutunut oikea ”idän ihme” ja myös muu maailma on sen huomannut. Media on bongannut Vuosaaren uudessa innostavassa valossa, mikä on houkuttanut myös suurta yleisöä päivittämään mielikuviaan. Visit Vuosaari -hankkeen myötä sitä kehitetään myös elämys- ja turismikohteena. Suuri ilonaihe on se, että asukkaiden Vuosaari-identiteetti on vahvistunut entisestään. Niin pitkän linjan vuosaarelaiset kuin uudet tulijat haluavat olla mukana luomassa Vuosaari-ilmiötä. Vuosaari-henki kantaa yhdessä eteenpäin! Kotiseutuliiton tiedote valinnasta oheisesta linkistä . Mainittakoon vielä erikseen, että Vuosaari-seura julkaisi Helsingin ensimmäiset kotikaupunkipolut jo vuonna 2006 ja on täydentänyt niitä sen jälkeen aktiivisesti. Oheisena linkki, jonka kautta löytyvät kaikki Vuosaaren kotikaupunkipolkureitit kohdekuvauksineen (tekstit ja valokuvat): http://vuosaari.fi/tietoa-kaupunginosasta/kotikaupunkipolut Lisätiedot Vuosaari-Seurasta: Puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes, puh. 050 5898 790, sähköposti: hksiimes[at]gmail.com Valokuvat median käyttöön: www.vuosaari.fi/medialle        Tietoa Vuosaaresta: www.vuosaari.fi Vuosaari-Seura: www.vuosaari.fi/seura