Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Helka / Lausunnot / Helkan lausunto opetusviraston kouluverkkoselvityksestä 12/2006

HELSINGIN KAUPUNGINOSAYHDISTYSTEN LIITTO RY HELKA ESITTÄÄ LAUSUNTONAAN OPETUSVIRASTON KOULUVERKKOSELVITYKSESTÄ SEURAAVAA:

Kun koulutus on keskeinen peruspalvelu, kouluverkonkin kehittämiseen liittyvän valmistelun oltava avointa, vuorovaikutteista ja läpinäkyvää. Selvien epäkohtien ja virheellisyyksien johdosta ei ole perusteltua käyttää nykyistä selvitystä päätöksenteon perusteena. Päätöksenteon tulee perustua kokonaisvaltaisempaan ja pitkäjänteisempään laadulliseen arviointiin ja paremmin todellisuutta vastaaviin tietoihin. Laskelmien tulisi perustua kokonaistaloudelliseen ajatteluun - ei ainoastaan muutamaan määrälliseen kriteeriin (väestöennusteet ja tilojen yksikkökustannukset). Lisäksi asukkaiden ja viranomaisten väliseen vuorovaikutukseen on jatkossa kiinnittettävä vakavaa huomiota. 

Selvityksessä laskennallisia virheitä

Ehdotuksessa esiintyy oppilasmääriä ja pinta-aloja koskevia selviä laskennallisia virheitä. (esimerkki: Jakomäen yläasteella selvityksen mukaan tilaa 134 paikkaa, todellisuudessa ahtautta 39 paikkaa; Jakomäen ala-asteella selvityksen mukaan tilaa 188 paikkaa, todellisuudessa vain 86 paikkaa. Edelleen todellinen opetuskäyttöön tarkoitettu ja soveltuva neliömetrimäärä jaettuna todellisella oppilasmäärällä on kustannuksena 1363 €/oppilas,  konsulttiselvityksessä esitetyn 2897 €/oppilas sijaan). Tällaiset virheellisyydet vaikuttavat olennaisesti loppupäätelmiin. Arvioinnin kannalta olisi lisäksi ollut perusteltua, että laskentamalli olisi esitelty selvityksen yhteydessä. Opetusvirasto on ilmeisesti määritellyt laskentatavan toimeksiannon yhteydessä.

Myös oppilaaksiottoalueiden perusteellisempi tarkastelu olisi ollut syytä tehdä. Selvityksen sisäänrakennettua ristiriitaisuutta havainnollistaa seuraava lainaus (sivulta 7): "Tehokapasiteettia käyttämällä on noudatettu asetettuja tehokkuustavoitteita.---Toisaalta, koska tarkastelussa on käytetty tehokapasiteettia, vähennystarpeet näyttäytyvät mahdollisesti liian suurina joidenkin alueiden ja koulujen kohdalla".

Hallintokuntien yhteistyö valmistelussa puutteellista

Hallintokuntien välisen yhteistyön puute näkyy selvityksessä konkreettisesti. Koordinointi kaupunkisuunnitteluviraston ja sosiaaliviraston kanssa olisi ollut aivan välttämätöntä. Esitetyissä lakkautuskohteissa on mm. lähialueiden uusien kaavoituskohteiden tuoma väestön lisäys/ ikärakenne jätetty ottamatta huomioon. Mukana ei myöskään ole tarkastelua lähiaikoina vapautuvasta asuntokannasta lakkautettavien koulujen ympäristössä (esim. vanhusväestön poistumisen seurauksena vapautuvat perhekokoiset asunnot). Lakkautettavaksi on esitetty myös suojeltuja tai rakennuskiellossa olevia koulurakennuksia (esimerkkinä suojellun ja Unescon kouluverkkoon kuuluvan Roihuvuoren ala-asteen lakkautusesitys, jossa oppilaat siirrettäisiin pedagogisilta arvoiltaan ja käytännöiltään täysin erilaiseen Porolahden peruskouluun, n. 150 oppilaan jäädessä vielä sijoitettavaksi muualle). Millaisia kuntatalouden hyötyvaikutuksia saavutetaan tällaisten koulujen lakkauttamisella? Konsulttiselvitys toteaa aiheellisesti itsekin (loppupäätelmissä, sivulla 39): "Helsingissä on käytännössä useita koulu- ja oppilaitosverkostoja. Tällä hetkellä niiden tarkastelu kokonaisuutena ei ole vielä mahdollista, johtuen erityisesti opetusviraston ja kaupungin hallinnon sisäisistä hallinnollisista rajoista sekä niiden mukaisista käytännöistä. Toiminnallisesti haitallisia hallinnollisia rajoja tulisi madaltaa ja poistaa. Helsingin kaupungin tulisi pyrkiä prosessilähtöisempään toimintamalliin, jossa esimerkiksi lasten ja nuorten palveluita tarkasteltaisiin mahdollisimman kokonaisvaltaisesti".

Valmistelua leimaa lyhytnäköisyys

Opetusviraston konsulttiselvityksen toimeksiannon ajankohta on ollut selvästi liian varhainen. Poliittinen keskustelu ja arvio kouluverkon supistamisen kokonaisvaikutuksista ja siitä mihin tällä kaikella pyritään, olisi tullut tehdä ennen virkamiesselvitysvaihetta. Vaikutukset sosiaalisten ongelmien lisääntymiseen, syrjäytymiseen ja alueiden segregaatiokehitykseen tulisi tutkia ennen kuin esitetään lakkautuksia. Hätäisesti perusteltujen lakkauttamissuunnitelmien esittäminen julkisuudessa vaikeuttaa lakkautusuhan alla olevien koulujen työskentelyä ja vähentää niiden houkuttelevuutta, jolloin ennusteista muodostuu helposti itseään toteuttavia. Mitä viestii koulujen lakkauttaminen Helsinkiin (tai tietyille alueille) muuttoa suunnitteleville lapsiperheille? Entä mitä se kertoo Helsingistä 'osaamiseen panostavana metropolina'? Yhdyskuntarakenne muuttuu nykyään paljon nopeammin kuin palvelurakenne, joten maltti on kouluverkonkin suunnittelussa valttia. Nopeasti muuttuviin palvelutilojen tarpeisiin keskittämistä ja suuria yksiköitä paremmin vastaisi satsaus paikallisiin muunneltaviin 'monitoimirakennuksiin'.

Koulujen sosiaalinen merkitys unohdettu

Koulun lakkauttaminen on aina lähialuetta haavoittava toimenpide. Kouluverkon karsintaa tulisi voida tehdä vähitellen, koska jokaisella koululla on oma erityisluonteensa ja vahvat kytkentänsä paikalliseen toiminnalliseen ja sosiaaliseen verkostoon. Kouluverkon kehittämistä tulee tarkastella koulujen kokonaisvaltaisen käytön näkökulmasta. Tulee selvittää tapauskohtaisesti, miten koulut palvelevat alueellisina kohtaamispaikkoina tarjoten tiloja mm. paikalliselle harrastus- ja urheilutoiminnalle, asukasyhdistyksille sekä muille järjestöille. Useimmat lakkautusehdotukset osoittautuisivat todennäköisesti tarpeettomiksi, mikäli yksittäisen koulun roolia alueensa monitoimitilana määrätietoiseti laajennettaisiin. Tähän kouluja kannustaisi vahvasti esimerkiksi se, jos näistä toiminnoista saadut tulot päätyisivät koulujen itsensä hyväksi.

Opetuksen laatu uhattuna

Selvitys sivuuttaa täysin koulujen lakkauttamisten vaikutukset lasten oppimisympäristöihin, opetuksen laatuun ja muihin erityishaasteisiin. Oppilaiden monenkirjavuus ja yleinen turvattomuuden lisääntyminen näkyy jo kouluissa kasvavina ongelmina. Nyt esitetyt ratkaisuehdotukset ovat varsin lyhytnäköisiä myös kasvatuksellisesta ja pedagogisesta näkökulmasta. Useat nyt lakkautusuhan alla olevista kouluista ovat tehneet merkittävää ja yleisesti kiitettyä työtä erityisopetusryhmien ja/tai maahanmuuttajalasten kanssa. Suuremmat luokkakoot, tilanahtaus ja keskittäminen ennakoivat oppimisvaikeuksien lisääntymistä ja erityisopetustarpeen kasvamista. Voitaisiinko oppilasmäärän asteittainen väheneminen nähdä ongelman sijaan mahdollisuutena - sekä pienempiin luokkakokoihin että myös erityisopetuksen paineiden (jopa kustannusten) vähentämiseen? Turvallisen lähikoulun malli ja samalla oppilaiden hyvinvointi kärsivät nyt esitettyjen leikkausten myötä.

Helkan jäsenyhdistysten omat lausunnot täydentävät oheista Helkan lausuntoa.


Helsingissä, 15.12.2006

Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA

 

Aija Staffans       Pirjo Tulikukka
puheenjohtaja     toiminnanjohtaja