Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Helka / Lausunnot / Helkan lausunto luonnoksesta Helsingin arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi 10/2006

Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA esittää lausuntonaan luonnoksesta  Helsingin arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi seuraavaa:


1. tavoite "Arkkitehtuuri ymmärrettäväksi" on erittäin hyvä ja tärkeä. Kaupungin asukkaat ovat kiinnostuneet arkkitehtuurista ja kaupunkisuunnittelusta. Asunto on edelleenkin kansalaisen suurin sijoitus - sen kunnon ja hoidon sekä rakennetun ympäristön arvojen esilletuominen ovat tavoitteina kaikin puolin kannatettavia.

Peruskouluopetuksen arkkitehtuuriteeman laajentaminen on myös oikea ja erittäin kannatettava suunta. Arkkitehtuurin käsitteiden opettamiseen tulisi todella panostaa peruskoulutasolta lähtien. Helsingin eri koulutustasojen opetussuunnitelmiin sisältyy ympäristökasvatus, johon "rakennettuun ympäristöön" liittyviä teemoja tulisi sisällyttää (mm. käsitteitä, arvoja, tyylipiirteitä). Myös yhteistyötä koulujen ja Suomen Arkkitehtiliiton paikallisosaston Hesa-Safan välillä voisi kehittää nykyistä systemaattisemmin.  Tämän suuntaisia hankkeita on jo toteutettu syksyisin kansainvälisen arkkitehtuuripäivän puitteissa.

Uutta arkkitehtuurin kohtauspaikkaa ei välttämättä tarvita; Suomen Rakennustaiteen Museon toiminnan laajentaminen ja kehittäminen nykyisellä paikallaan sen sijaan olisi toivottavaa. Lisäksi Helsingin kattava kirjastoverkosto soveltuu mainiosti kohtauspaikaksi erilaisissa paikallisissa arkkitehtuurikysymyksissä. Kirjastoissa voidaan järjestää kiertäviä kaikille avoimia luentosarjoja ja näyttelyitä arkkitehtuurin teemoihin ja rakennusperintöön liittyen. Kirjastot ovat lähellä kaupunkilaisia ja onnistuvat hyvin houkuttelemaan heitä erilaisiin tapahtumiin. Helka jäsenkuntineen tarjoutuu mielellään resurssiksi tällaisen yhteistyön mietintään. Myös tässä asiassa yhteistyötä Hesa-Safan kanssa voisi kehittää.

Korkeakoulujen aiempaa aktiivisempi mukaan ottaminen on kannatettavaa (esim. opiskelijat opettamaan ja tekemään opetusaineistoja alempien tasojen oppilaitoksille). Määräaikaisten lahjoitusprofessuurien kanssa tulee noudattaa varovaisuutta. Professuurien vaatimien suurten rahallisten panostusten tuloksena tulisi edellyttää ohjelman tavoitteiden kannalta konkreettisia hyötyjä.

Uusien foorumien avaamista asiantuntijoille ja asukkaille tulisi edistää ja tukea. Uudis-, täydennys- ja korjausrakentamisen yhteydessä tulisi käyttäjät ja asukkaat ottaa mukaan prosessiin jo suunnittelun varhaisimmassa - tavoitteiden asettelun - vaiheessa. Näin on mahdollista aikaansaada yhteisesti hyväksyttyä ympäristöä ja vähentää resursseja syöviä konflikteja. Arkkitehtuurikilpailuja käytettäessä olisi toivottavaa, että käyttäjät ja asukkaat otetaan mukaan kilpailuohjelmien tavoitteenlaadintaprosessiin aiempaa tuntuvasti aktiivisemmin. Myös kaksivaiheisia kilpailuita, joissa välivaiheessa ehdotuksista käytäisiin julkinen keskustelu, voitaisiin kehittää.

2. tavoitteeseen liittyvä rakennussuojelurahaston perustaminen on Helkan mielestä kannatettavaa. Resursseja olisi syytä lisätä erityisesti Kaupunginmuseon tuottamiin rakennuskannan inventointeihin. Kunnolliset inventoinnit tukevat uudis-, täydennys- ja korjausrakentamisen suunnittelun yhteydessä käytäviä arvokeskusteluja ja tavoitteenasettelua.

Resursseja voitaisiin suunnata myös arkkitehtuuriin/rakennusperintöön liittyvien museoiden tarjoamiin palveluihin (esim. esittelyt koululaisille ja muille kiinnostuneiden ryhmille; museoamanuenssi tms. asiantuntija kertoo rakennusperinnön merkityksestä/arkkitehtuurista aiheesta valmisteltujen aineistojen avulla).

3. tavoitetta Helka pitää myös varsin tarpeellisena tavoitteena. Inhimillistä ja esteettisesti korkeatasoista kaupunkiympäristöä voidaan luoda laatimalla tavoitteita ja suosimalla ratkaisuja, jotka tuottavat ihmisen silmän tasolla jäsenneltyä ja rikasta miljöötä. Ympäristöjen omaleimaisuutta eri alueiden ja kaupunginosien identiteettejä tulee vahvistaa niiden omista lähtökohdista käsin (mm. luonto, paikallishistoria). Helka on jo kerännyt kaupunginosayhdistysten alueistaan laatimia swot-tarkesteluja hyödynnettäväksi mm. tässä tarkoituksessa. Kun arkkitehtuurikilpailuja järjestetään asuinympäristöjen suunnittelemiseksi, ohjelmissa tulisi suosia erityisesti ekologista ajattelua ja ohjelman esittelemää "Slow Architecture"-suuntausta tukevia tavoitteita. Tämän ja muidenkin teemojen edellyttämä virastojen välisen aidon yhteistyön lisääminen ovat Helkan näkökulmasta äärimmäisen kannatettavia tavoitteita.

4. tavoitteen yhteydessä ohjelmassa voitaisiin tuoda esiin myös julkisen tilan yhä lisääntyvän kaupallistumisen haasteita ja miettiä keinoja sen tuoman visuaalisuuden hallitsemiseksi. Julkisessa tilassa olisi taattava myös asukkaille ja muille ei-kaupallisille toimijoille mahdollisuus saada viestejään esiin (esim. kattava - esteettisesti korkeatasoinen ja järkevästi sijoitettu - ilmoitustauluverkosto, tekniikan kehittyessä sähköisessä muodossa). 

5. tavoitteen projektityöskentelyä pohtineen osion Public-Private-Partnership -toiminnan kohdalle Helka toivoo laajennettua näkemystä "Public-Private-People-Partnership" -periaattetta. Horisontaalin, hallintorajojen yli tapahtuvan työskentelyn lisäksi tarvitaan vertikaalista toimintatapojen uudistamista; kaupungin asukkaiden vahvempaa mukaan ottamista kehittämisverkostoihin. Näin voidaan valjastaa koko kaupungin tieto ja luovuus käyttöön ja saavuttaa yhä toimivampaa ja hyväksytympää rakennettua ympäristöä.

6. talvoitteessa mainitun arkkitehtuurin asiamiehen toimen perustamisen sijaan Helka esittää jonkinlaisen riippumattoman asiantuntijaverkoston nimeämistä arkkitehtuurin arvostusta turvaamaan. Jos mainittu poikkihallinnollinen arkkitehtuurijaos toteutetaan, tulisi erityisesti sen kokoonpanoa täydentää riippumattomilla asiantuntijoilla.

7. tavoitteeseen toteamme, että suunnittelun laatu ja sen varmistaminen on aina mitä tärkein tavoite. Luontosuhteita, ilmasto-olosuhteita ja olemassa olevaa kulttuuriperintöä ei tulisi uhrata lyhytnäköiselle trendiajattelulle. Ennen kaikkea vaikutusten arviointia kaupungin rakennetun ympäristön suunnittelussa on kehitettävä ja siihen tulee myös satsata resursseja nykyistä paljon tuntuvammin.

 

Helsingissä  3.10.2006

Aija Staffans           Pirjo Tulikukka
Puheenjohtaja          Toiminnanjohtaja