Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Helka / Lausunnot / Helkan lausunto Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013-2017 luonnoksesta 4/2013

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan lausunto Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013-2017 luonnoksesta (HEL 2012-008608)

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen hiljattain julkaisema Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2012 (Huuska & Miinalainen, YMKE) kiteyttää erinomaisesti Helsingin meluhaittojen kipupisteet ja päätorjuntakeinot: "Merkittävin meluhaittojen aiheuttaja Helsingissä on tieliikenne. Noin 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on yli 55 dB. - - Melutilanteeltaan heikoimpia paikkoja ovat maantiet sekä vilkkaimmat pääkadut, joiden varsilla asuvat ihmiset altistuvat voimakkaalle melulle. Meluhaittojen ennaltaehkäisyssä keskeisiä ovat ratkaisut, joita tehdään maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Vanhoilla, melun pahimmin kuormittamilla alueilla taas meluesteet voivat olla ainoa mahdollinen ratkaisu."

Julkaisussa todeltaan lisäksi "Kantakaupungissa rakennusten ääneneristävyyden parantaminen vähentää meluhaittoja. Hiljaisten päällysteiden käytön lisääminen, raiteiden huolto, hiljaisempi ajoneuvokalusto ja nopeusrajoitusten noudattaminen vähentävät melupäästöjä. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen ja suosiminen hyödyttävät sekä meluntorjuntaa että ilmansuojelua. Kaupungin hiljaisten alueiden säilyttäminen ja kehittäminen maankäytön ja viheraluesuunnittelun keinoin tuo vastapainoa kaupungin meluisuudelle." Kaikista edellä mainituista keinoista löytyy erinomaisia ja kannatettavia toimenpide-ehdotuksia myös meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013-2017 luonnoksesta.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013-2017 luonnoksessa todetaan "Vuoden 2011 loppuun mennessä toimintasuunnitelman 2008 toimenpiteistä noin puolet oli ainakin osittain toteutunut ja lähes kaikki toimenpiteet oli käynnistetty. Suunniteltuja meluesteitä on rakennettu määrärahojen puuttuessa kuitenkin vain muutamia." Tähän liittyen Helka haluaa muistuttaa, että on tärkeää saada rakentamissuunnitelmiin erityisesti sellaiset meluesteet, joiden rakentaminen on vuodesta toiseen lykkääntynyt erilaisista syistä. Usein tällainen tilanne on syntynyt sellaisilla alueilla, joille kaavaillut suuret liikennehankkeet ovat viivästyneet vuodesta toiseen (muun muassa Kehä II:n kohdalla Helsingin ja Vantaan rajalla sekä Itäkeskukseen kaavaillun uuden suuren liikenneliittymän tuntumassa). Tällaisten alueiden asukkaat ovat saaneet joissakin tapauksissa odotella meluesteitä kohtuuttoman pitkään.

Eräs esimerkki paikallisesta vaikeasta meluhaitasta asukkaille on Meripellontien liikennemelun lisääntyminen taukoamattomaksi välillä Itäväylän risteys - Vuosaaren silta. Lisäksi joidenkin pitkään suunnitteilla olleiden liikennehankkeiden (esim. Jakomäen miniliittymä Lahdenväylälle) toteutuminen kanavoisi läpiajoliikennettä vihdoin pois asuinkaduilta.

Suunnitelmassa on mainittu, että rakennusvirasto on valmis antamaan ohjeita, jos asukkaat haluavat tehdä kunnollisen tonttimeluaidan itse (s. 34). Tähän mennessä ohjeita on ollut lähes mahdoton saada ja asukkaiden on pitänyt suunnitella aitoja itse. Rakennusvirasto on tehnyt arvokasta työtä myös löytääkseen resursseja erityisesti koillisen alueen meluesteille. Se on mm. tutkinut pääteiden varteen tarvittavien meluesteiden paikkoja ja sitä, voisiko osan niistä toteuttaa muurin asemasta vallina (joka voidaan tehdä kaupunkialueen rakentamisen tieltä louhitusta kalliosta). Tämä mahdollisuus voisi olla hyvä lisä tarkistettavaan meluntorjuntaohjelmaan (nyt ei mainintaa).

Uuden yleiskaavan suunnitteluprosessissa on ideoitu moottoriteiden suoja-alueiden ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Helka toivoo, että ympäristökeskus ja kaupunkisuunnitteluvirasto tekevät tiivistä yhteistyötä ja pyrkivät vaikuttamaan Liikenneviraston vastuualueella oleviin kohteisiin melualue- sekä melutasoselvityksissä todettujen ongelmien poistamiseksi yleiskaavan laadinnassa. Tähän liittyen yleiskaavassa tulee huomioida erityisesti meluun varautumisen tuomat lisäkustannukset (rakentamisen kustannustasoja arvioitaessa).

Helka muistuttaa vielä, että lyhytaikaisia melupiikkejä kaupungissa aiheuttavien konserttien ym. tapahtumille lupia myönnettäessä asiasta neuvoteltaisiin tarvittaessa alueen ihmisten kanssa, jotta löydetään sekä kaupungin monipuolisen tapahtumatarjonnan että asukkaiden tarpeet huomioonottavia ratkaisuja.

Kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013-2017 luonnoksessa on esitetty suuri määrä erinomaisia meluntorjuntatoimenpiteitä. Helsingin ympäristökeskuksen tulee varata riittävästi resursseja toimenpiteiden läpiviemiseen. Suurin osa toimenpiteistä näyttää luonnoksen mukaan edellyttävän useiden kaupungin virastojen tiivistä yhteistyötä. Tämän yhteistyön koordinointiin Helka toivoo ympäristökeskuksen erityisesti panostavan. Myös asukasedustajien saaminen mukaan tällaisiin yhteistyöryhmiin olisi jatkossa suotavaa. Helka toivoo myös, että meluasioihin liittyen kehitetään aktiivisesti uusia asukkaiden osallistumismenettelyjä (vaikkapa paikkatietosovelluksin, esimerkkinä kaupungin kerrokartalla.fi -palvelu).



Helsingissä 19. huhtikuuta, 2013


Aija Staffans                                           Pirjo Tulikukka
puheenjohtaja                                          toiminnanjohtaja