Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Helka / Lausunnot / Helkan kannanotto Helsingin palveluverkon tarkistamiseen 12/2009

KAUPUNGINHALLITUKSELLE

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan kannanotto Helsingin palveluverkon tarkistamiseen

Asukkaiden arki ei noudata sektorirajoja

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka on huolissaan palveluverkkotarkastelun vaikutuksista kaupunginosiin. Ymmärrämme säästötarpeiden olemassaolon nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Nyt esillä ollut toimintamalli - tilakustannusten leikkaaminen sektorikohtaisesti koko kaupungin tasolla - ei kuitenkaan huomioi kaupunginosien paikallisia erityispiirteitä ja vähimmäispalvelutarpeita. Palveluiden merkittävyydessä asukkaille on eroja, jotka tulee ottaa huomioon jatkovalmistelussa. Valmistelussa on arvioitava myös palveluista elämänlaadun myötä syntyviä hyötyjä. Uudet innovatiiviset, käyttäjien kanssa yhdessä mietityt palveluiden järjestämisen tavat tukisivat kaupunginosien tasapuolista kehitystä ja alueellisten identiteettien vahvistumista.

Esitämme seuraavassa muutamia huomioita ja vähimmäisedellytyksiä palveluverkon tarkistuksen jatkotyöskentelyyn.

Ristiriitaiset hankkeet hämmentävät

Helsingin sektorihallinnolta puuttuu toimintamalli yhteisen näkemyksen luomiseen. Tämä välittyy asukkaille ristiriitaisina ja vailla kokonaisnäkemystä toteutettavina hankkeina. Esimerkiksi ksv:n Esikaupunkien renessanssi -hankkeessa suunnitellaan lisärakentamista ja lähiöiden yleistä kehittämistä. Samaan aikaan palveluverkkotyöryhmä esittää esikaupunkialueilla lähipalvelujen tilojen karsintalistoja. Myös viestintä on ristiriitaista ja rapauttaa asukkaiden luottamusta yhteiseen hyvään tulevaisuuteen ja kaupungin hallintoon.

Epäkestävää kehitystä

Palvelujen keskittäminen lisää asiointimatkojen pituutta ja tarvetta, unohtaen heikommat väestöryhmät. Se on samalla ristiriidassa kestävän kehityksen ja päästövähennysten tarpeen kanssa. Palveluiden sijoittamisessa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota niiden saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Rakennusten tyhjentäminen vailla näkemystä tulevasta käytöstä ei myöskään liene kestävää tai kokonaistaloudellisesti tehokasta.

Lähiyhteisöllisyys rakentaa turvallista tulevaisuutta

Paikallisen yhteisöllisyyden kehittämiselle on ajassamme suuri tarve. Kaupunginosien lähipalvelut, kuten peruskoulut ja kirjastot ovat hyvinvointipalveluja, jotka edistävät terveyttä, aktiivisuutta ja yhteisöjen vireyttä. Niiden tilat ovat paikallisia olohuoneita, jotka luovat sosiaalista pääomaa. Tilat eivät ole vain kuluerä, vaan pitkän aikajänteen investointi terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin.

Greater Helsinki Vision 2050 -kilpailun ehdotuksissa tuotiin esiin mosaiikkimainen kaupunkirakenne, jossa kaupunginosat profiloituvat vahvuuksiensa ja paikallisten erityispiirteidensä kautta vetovoimaisiksi paikoiksi. Niissä erilaiset elämäntyylit tukevat ja synnyttävät omaleimaisia paikallisia identiteettejä. Yhteisiä paikallisia tiloja karsimalla em. visioiden toteutumisedellytykset hiipuvat.

Avoimia tiloja jokaiseen kaupunginosaan

Sektorivalmistelu näyttää johtavan epätarkoituksenmukaisiin ja kohtuuttomiin yhteisten tilojen leikkauksiin joissakin kaupunginosissa ja voi pahimmillaan kiihdyttää niiden syrjäytymiskehitystä. On tärkeää, että jokaisessa kaupunginosassa on joitakin kaikille asukkaille avoimia tiloja. Ne palvelevat alueen kokoontumispaikkoina sekä paikallisen tiedon jakamisen ja jalostamisen paikkoina. Niiden tulee sijaita kirjastoissa, kouluissa tai muissa sopivissa palvelutiloissa, kävelyetäisyydellä vanhukset, lapset ja muut erityisryhmät huomioiden.

Näkökulmia uudenlaiseen toimintamalliin

Helsingissä tarvitaan uusi käyttäjälähtöinen ja toimirajat ylittävä yhteistyömalli, joka kykenee tarvittaessa reagoimaan kaupunginosien hyvinkin erilaisiin asunto- ja väestörakenteellisiin kehitysvaiheisiin. Kansainvälisen vertailuaineiston perusteella lähelle kaupunkilaisia tuleva hallinto on myös eräs kilpailukykyisen kaupunkiseudun tukijalka. Niinpä Helsinki Design pääkaupunki 2012 -haussakin korostettiin asukkaat mukaan ottavaa uudenlaista ”palvelumuotoilua”.

Paikalliset asukkaat ja muut toimijat ovat alueensa tarpeiden parhaita asiantuntijoita. Osallisuus myös vahvistaa sitoutumista oman alueen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Palveluverkosta tulee käydä laaja kansalaiskeskustelu ensin paikallisista palvelutarpeista/ palveluverkoista ja vasta sen jälkeen palvelutiloista. Uuteen valtuustostrategiaan viitaten ”järjestetään asukkaiden kuulemiseksi keskeisissä palveluissa alueellisia palvelupaneeleja eri alueilla keskushallinnon, eri virastojen ja luottamushenkilöiden yhteistyönä.”

Käyttäjälähtöisen ja sektorirajat ylittävän toimintamallin aikaansaamiseksi ehdotamme kaupungille keväällä 2010 toteutettavaa alueellista työpaja- tai vastaavaa työskentelyä. Helka on valmis tarjoamaan prosessiin resurssina oman sekä 75 jäsenyhdistyksensä panoksen.


Helsingissä, 22.12.2009

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka


Aija Staffans                               Pirjo Tulikukka
puheenjohtaja                            toiminnanjohtaja