Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Helka / Helka / Historia

Helkan perustaminen

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry perustettiin 22.5.1964 Primulan kabinetissa pidetyssä kokouksessa. Järjestön tarkoituksena oli toimia helsinkiläisten kaupunginosayhdistysten neuvoa-antavana keskuselimenä. Helkan tuli huolehtia yhdistysten välisestä yhteistoiminnasta, antaa yhdistyksille virikkeitä toiminnan kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi, avustaa uusien yhdistysten perustamisessa sekä tukea jäsenyhdistyksiään mahdollisuuksien mukaan myös taloudellisesti.

Helkan perustajaseuroja olivat Katajanokka-Seura, Lauttasaari-Seura, Pajamäki-Seura sekä Roihuvuori-Seura. Helka merkittiin yhdistysrekisteriin 10.7.1964, ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja toimi Matti Kailari. Helkaan liittyi aloitusvuonna 15 kaupunginosayhdistystä.

Varainhankintaa ja yhteistyötä

Helkan alkuaikoina kustannukset pyrittiin pitämään mahdollisimman alhaisina turvautumalla suomalaiseen palkattomaan talkootyöhön. Järjestön työt tehtiin suurelta osin puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan kotona ja työpaikalla. Helkan toiminnan tukemiseen ei alkuvuosina haettu kaupungin avustusta, sillä sen pelättiin johtavan toiminnalliseen sitoutumiseen.

Rahaa tarvittiin ja sen hankkimiseen etsittiin uusia tapoja. Alkuvuosina Helka sai pääasialliset tulonsa julkaisemansa "Helsingin joulu" -lehden ilmoituksista ja irtonumeromyynnistä.  Julkaisu syntyi heti ensimmäisenä toimintavuotena ja se ilmestyi kaiken kaikkiaan viisi kertaa.

Tulolähteinä olivat myös 1960-luvulla järjestetyt kulttuurimatkat. Tampereelle tehtiin useita teatterimatkoja. Ulkomaisina matkakohteina olivat Leningrad, Berliini, Unkari, Romania ja Bulgaria. Vuosina 1967-69 tehtyihin matkoihin osallistui yhteensä 1183 henkilöä.

1500 markan vekselin turvin aloitettu Helkan toiminta hiipui hiukan ensimmäisen kymmenvuotiskauden lopulla. Kohennusta asiaan ja lisätuloa saatiin vasta 1970-luvulla korottamalla yhdistysten jäsenmaksuja, jotka olivat tällöin Helkan ainoat varsinaiset tulolähteet. Toimistotehtävien lisääntyessä vapaaehtoistyö ei enää riittänyt, vaan päädyttiin Suomen Kotiseutuliiton kanssa yhteisen järjestösihteerin palkkaamiseen.

Tänä päivänä Helkan monipuolisen toiminnan mahdollistaa Helsingin kaupungin vuotuinen avustus, joka on kohonnut vaatimattomasta tutkimusavustuksesta vuosien varrella merkittäväksi toiminta-avustukseksi. Myös Helkan jäsenyhdistysten jäsenmaksut ovat saaneet vakiintuneen muodon jakautuen neljään suuruusluokkaan kaupunginosayhdistysten jäsenmäärän mukaisesti.

Historiansa aikana Helkalla on ollut useita yhteistyökumppaneita, joiden kautta on avautunut merkittäviä vaikutuskanavia. Helkan tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat Helsingin kaupunki, sen eri hallintokunnat sekä kaupungin ylin johto. Suomen Kotiseutuliiton jäsenjärjestöksi Helka tuli jo 1965 ja sai myös edustajansa Kotiseutuliiton hallitukseen.

Helkan myöhempiä vaiheita

Helka on historiansa aikana seurannut valppaasti kaupunkikuvaan ja asukkaiden elinympäristöön liittyvien kysymysten käsittelyä kaupungin eri elimissä sekä tarpeen mukaan ilmaissut myös oman mielipiteensä jo tehdyistä tai suunnitteilla olevista ratkaisuista. Helka on toiminut pontevasti mm. kaupunkikuvaan kiinteästi liittyvien rakennusten puolesta. Helka on aikanaan kannattanut esim. Lasipalatsia, Käpylän Vuoritaloa sekä Tennispalatsia.

dsc00639.jpg

Helkan Kansalaiskanava-projektin kesäseminaari 2007 keräsi paljon osallistujia.

Vuodesta 1997 Helka on ollut keskeisenä toimijana mukana kaupunginosien kotisivuverkoston Kotikadun luomisessa. Sen ideoijina ja alkuunpanijoina toimivat Helkan lisäksi Teknillisen Korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopiston) miljöörakentamiskeskus, Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Suomen Kotiseutuliitto.


Nykyään Helkan perustoimintaan kuuluvan Kotikatu-palvelun jatkuvana tavoitteena on löytää yhä uusia keinoja ja teknisiä ratkaisuja, joilla parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia sekä yhteisöllisyyttä kaupunginosissa. Viime vuosina Helka on satsannut yhä enemmän kouluttamiseen, asiantuntijana toimimiseen sekä internetin mahdollisuuksien hyödyntämiseen tarjoamalla Kotikadun kautta kaupunginosille ohjausta, teknistä tukea, koulutusta ja palvelintilaa omien paikallisten kotisivujen luomisessa.

Myös monenlaisten muiden projektien kautta Helka on saanut kaivattua lisärahoitusta toimintaan. Helkan projektitoiminnan kautta kehitellään Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun asukastoimijoille ja jäsenistölle yhä uusia hienoja osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia.

Helkan lähihistoriassa, vuoden 2007 lopulla tapahtui yhdistyksen nimenmuutos, jossa Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry muutettiin muotoon Helsingin kaupunginosayhdistykset ry. Helka -lyhenne kuitenkin säilyi ennallaan. Helkan jäsenjärjestöjen määrä on kasvanut vuosi vuodelta, kun asuin- ja elinympäristöön kohdistuva mielenkiinto on lisääntynyt. 1970-luvun lopulla jäseniä oli 39 ja Helkan täyttäessä 20 vuotta vuonna 1984, jäsenyhdistysten määrä oli kohonnut 52:een. Keväällä 2017 jäsenyhdistyksiä on 74 kpl!

Esimerkkejä Helkan projekteista:

Helsingin paikallinen kehittämispolku

Vyyhti-projekti


CADDIES-projekti

Kansalaiskanava – seutuyhteistyötä paikallistasolla